Koronaepidemia vaikuttaa mielenterveyteen

Koronaepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla tulee olemaan monimuotoiset ja pitkäjänteiset vaikutukset väestön mielenterveyteen. Mielenterveyden häiriöiden osuus suomalaisessa tautitaakassa on vuosien ja vuosikymmenien mittaan korostunut kun samaan aikaan väestön somaattinen terveys on parantunut. Mielenterveyden ongelmat olivat jo ennen koronakriisiä merkittävin työelämästä syrjäyttäjä: noin kolmannes sairaspoissaoloista ja yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveystaustaisia. Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve ja mielenterveystaustainen työkyvyttömyys on voimakkaasti lisääntynyt tällä vuosituhannella.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin epidemia vaikuttaa mm. mm. koulurajoitusten, mielenterveyspalveluiden ja perheiden saaman tuen heikentymisen sekä talousvaikutusten kautta. Koulunkäyntiin, opiskeluun ja oppilasvalintoihin liittyvät muutokset lisäävät nuorten kuormitusta elämänvaiheessa, johon muutenkin sisältyy epävarmuutta ja stressiä. Lama-ajan nuorista tehdyt tutkimukset antavat osviittaa kriisin mielenterveysvaikutuksista. Nuorten tuen tarve näkyy mm. lisääntyneenä avuntarpeena järjestöjen toteuttamassa Sekasin chat -palvelussa.

Epidemian yhteydessä on kannettu huolta erityisesti ikäihmisten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Vaikutukset liittyvät sekä yksinäisyyteen ja eristäytymiseen mutta myös fyysisen liikkumisen ja harrastusten vähentymiseen huoleen läheisistä sekä päivittäisen arkirytmin muutoksiin. Rajoitukset ovat sitoneet myös hyväkuntoiset ikäihmiset koteihinsa, mikä tulee vaikuttamaan myös heidän toimintakykyynsä ja tulevaan palvelutarpeeseensa. Myös mm. ikääntyneiden omaishoitajien asema on epidemiaolosuhteissa ollut vaikea.

Taloudellinen epävarmuus, lomautukset, irtisanomiset ja konkurssit kuormittavat työikäisten mielenterveyttä. Muiden muassa yrittäjien psykososiaalisen tuen tarve näkyy MIELI ry:n auttamispalveluissa selvästi. Työttömien asemaa puolestaan heikentää, ettei heillä ole työssäkäyvien tavoin esimerkiksi työterveyshuollon tukea mielenterveyden ongelmiin.  Erityisen haastavassa tilanteessa ovat jo entuudestaan mielenterveyden häiriöistä kärsineet, joiden palveluissa on tapahtunut heikennyksiä. Ammattiryhmistä moni koronapotilaiden parissa työskentelevistä terveydenhuollon ammattilaisista on psyykkisesti kuormittunut ja traumatisoituu epidemian aikana. Myös etätyön pitkittyminen voi heikentää työntekijöiden hyvinvointia.

Väestön terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien kriisien aikana itsemurhakuolleisuus usein lyhyellä tähtäimellä vähenee. Myös tämän epidemian aikana kriisiyhteydenotoissa itsetuhoisuus alkuvaiheessa väheni. Kevään edetessä itsetuhoisuus on ollut kasvussa.

Hyvinvointitalousnäkökulman tulisi olla keskeinen osa exit- ja jälleenrakennussuunnitelmaa. Jos pelkästään kriisin mielenterveysvaikutuksilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sekä palvelutarpeeseen ja palveluiden kustannuksiin, mutta myös monenlaisia muita taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia esim. lisääntyvän syrjäytymisen, itsemurhien, opintojen keskeytymisen, työuupumuksen lisääntymisen jne kautta. Vaikeissakin taloudellisissa olosuhteissa mielenterveyttä edistäviä ja ongelmia ehkäiseviä hyvinvointi-investointeja tarvitaan talouden elpymisen tukemiseksi.

Järjestöillä on merkittävä rooli sekä kriisin kestäessä että sen jälkeen eri väestöryhmien tukemisessa sekä erilaisten jälleenrakennustoimien kehittämisessä ja toteuttamisessa, ja järjestöjen myös kutsutaan tähän rooliin. Samaan aikaan järjestöjen toimintaedellytyksiin kohdistuu suurta epävarmuutta sekä Veikkauksen tuottojen että mm. kuntarahoituksen tulevien haasteiden kautta. On tärkeää, että järjestöjen kyky vasta tilanteeseen varmistetaan myös esim. vain yhtä vuotta pitkäjänteisemmillä päätöksillä.

Marinin hallituksen ohjelmassa on sitouduttu laajassa asiantuntijavalmistelussa toteutetun mielenterveysstrategian toimeenpanoon ja sen resurssointiin. Koronaepidemian olosuhteissa ja jälleenrakennuksen aikana strategian kokonaisvaltainen toimeenpano on entistä tärkeämpää. Välittömän avun tarpeen kasvaessa on erityisen tärkeää huolehtia myös mielenterveyttä vahvistavien ja ongelmia ehkäisevien toimien etenemistä, jotta kuormitusta palvelujärjestelmässä ja esim. sosiaalietuuksissa voidaan hillitä. Mielenterveysstrategian ohessa on tarkoitus toimeenpanna myös valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Myös sen hyvä toimeenpano on tärkeä osa jälleenrakennusta.

Tarvitaan myös selvitys kustannusvaikuttavista toimista, joilla mielenterveyden häiriöiden osuutta sairaspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä voidaan vähentää, työllisyysastetta nostaa ja koronaepidemian mielenterveysvaikutuksia työelämässä helpottaa. Toistaiseksi mm. työllisyysastetyössä on keskitytty pitkälti osatyökykyisten työllistämiseen, mikä on tärkeä mutta riittämätön näkökulma.

Yhteystiedot

Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja

+358 400 508 234Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki