Siirry sisältöön

Hyvinvoiva mieli oppii parhaiten

Iittalan ja Hyvinkään yhtenäiskouluissa mielen hyvinvointi on koko koulun asia. Yhtenäiskoulujen rehtori Lasse Luostarinmäki Hyvinkäältä ja apulaisrehtori Siukku Erola Iittalasta kertovat, että hyvä henki kasvaa koulussa pienistä asioista: myönteisistä kohtaamisista ja omien tunteiden tiedostamisesta.

Kun aikuiset tulevat toimeen keskenään koulussa, myös lapset viihtyvät ja voivat paremmin. Kuva: Emilia Ikäheimo

Tällä hetkellä molemmissa kouluissa on keskusteltu paljon siitä, millaista oli aika ennen koronaa. Oli yhteisiä teema- ja urheilupäiviä, kummioppilastoimintaa, yökouluja ja luontoretkiä, joiden merkeissä oppilaat kohtasivat toisiaan.

”Nyt yhteisten tapahtumien merkitys ja arvo on tunnistettu. Ennen saatoimme ajatella, että joko taas on joku tapahtuma. Tällä hetkellä ne tuntuvat ihan luksukselta”, Siukku toteaa.

Sinälläänhän opettajat ovat keskenään tavanneet korona-aikana toisiaan enemmän kuin monen muun alan ammattilaiset, mutta oppilaiden kesken on ollut vähemmän yhteistyötä ja esimerkiksi vanhempainillat ovat olleet todella erilaisia:

”Meillä aiemmin on järjestetty hyvinkin toiminnallisia vanhempainiltoja, joissa vanhemmat ja oppilaat ovat yhdessä päässeet ideoimaan ja keskustelemaan. Myös se harmitti kovasti, kun oppilaiden vanhemmille ideoimat hyvinvointimessut peruuntuivat.”

Huomaan sinut ja kuulen, mitä sinulla on sanottavaa

Rehtorit kertovat, että Korona-aikana hyvinvointiin liittyvää tietoa on kaiken kaikkiaan ollut vaikeampi jakaa. Nyt tänä lukuvuonna siihen on päätetty molemmissa kouluissa kiinnittää erityistä huomiota:

”Sillä, miten aikuiset voivat ja miten he tulevat keskenään toimeen, on tutkitusti suuri vaikutus myös lapsiin ja nuoriin”, Lasse kertoo.

Siukun mukaan hyvän ilmapiirin luominen lähtee niinkin pienestä, kuin kaikkien tervehtimisestä:

”Tervehtimällä jo viestit, että näen sinut ja huomaan sinut. On kiva, kun olet siinä.”

Hyvinvointia lisää koulussa myös, että työolosuhteisiin kiinnitetään huomiota. Hyvinkäällä on esimerkiksi päätetty, ettei kenenkään aikaa käytetä turhiin kokouksiin, jotta työn mielekkyys säilyy. Aina ei tietenkään kaikkia olosuhteita voi muuttaa, mutta sekin on hyvä tiedostaa.

Lasse on kiinnittänyt huomiota, että mielen hyvinvoinnin vahvistamiselle on koulussa tällä hetkellä paljon otollista maaperää.

Vaikka aiemminkin esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä kaveritaidot ovat opettajille olleet tuttuja, niin nyt niistä keskustellaan enemmän:

”Opettajat näyttävät nyt esimerkiksi seuraavan aiempaa enemmän mielenterveyteen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua mediassa.”

Myös tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan työrauha kouluissa on viidentoista vuoden aikana parantunut, opettajat rohkaisevat oppilaita yhä enemmän ilmaisemaan mielipiteitään ja ovat kiinnostuneempia siitä, mitä oppilaille kuuluu.

Kaikille hyväksi elämää varten

Molempien rehtoreiden mukaan mielenterveystaitojen oppimisen tärkeys koulussa on helppo nykyään perustella myös opetussuunnitelmalla, josta nämä asiat löytyvät:

”Nämä eivät ole mitään ylimääräistä sisältöä, vaan osa opetussisältöjä. Siksi on niin hienoa, että on olemassa myös mielen hyvinvointiin liittyvää materiaalia, joka on helppo ottaa käyttöön.”

He viittaavat Iittalan yhtenäiskoulun ja MIELI ry:n yhdessä kehittämään Hyvän mielen taitomerkki -opetusaineistoon, jonka käyttöön otossa Siukku Erola on itse toivottaessa mentoroinut uusia opettajia eli on tullut tunnille mukaan rinnakkaisopettajaksi.

”On hyvä, ettei tarvitse opettajana myöskään olla mikään mielenterveysguru ottaakseen näitä mielen asioita mukaan opetukseen”, hän toteaa.

Lisää turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta

Rehtorit uskovat, että kaikille suunnattuna mielenterveystaitojen opetus voi tasata oppilaiden eroja ja lisätä yhdenvertaisuutta:

”Totta ja mikä lisäisikään paremmin turvallisuuden tunnetta, kuin se, että voidaan ryhmässä puhua tunteista ja mielen hyvinvoinnista”, Lasse toteaa.

Se mihin aletaan koulussa keskittyä, ja mille annetaan painoarvoa, se näyttäisi myös kasvavan pikku hiljaa hedelmää. Lasse Luostarinmäki kertoo, kuinka eräs englantilainen rehtori kuvasi asiaa seuraavalla esimerkillä: Jos koulun rehtori oikein haluaa, että kaikilla opettajilla on esimerkiksi kaunis käsiala, näin vähitellen tapahtuu:

”Ajattelen, että hyvinvointijohtamisessa on kyse vähän samasta asiasta. Kuitenkin niin, että kaikki otetaan mukaan kertomaan, mikä toimii ja mikä ei.”

Näille asioille on myös annettava aikaa ja pitää muistaa, että on olemassa hyviä arvoja ja periaatteita. Kuitenkin kaikki aikuiset ja lapset ovat ihmisiä ja on inhimillistä, etteivät hyvät ja hienot periaatteet aina toteudu, Siukku lisää.

Mitataan ja punnitaan, päivän pulssia unohtamatta

Niin Iittalassa kuin Hyvinkäälläkin on käyty perusteellisia arvokeskusteluja siitä, mikä koulutyössä on tärkeää. Arvoja myös seurataan ja päivitetään aika ajoin.

”Säännöllisten kyselyjen ja tutkimusten lisäksi ajattelen, että hyvinvointia on hyvä seurata myös päivittäin, koska kiinnittämällä siihen huomiota se kasvaa. Jokainen opettaja vaikuttaa siihen, millainen on sen kyseisen päivän ”pulssi””, Lasse muistuttaa.

Hyvinkäällä tavoitteena on, että jokaisen työpäivän jälkeen kotiin lähtiessä, jokainen voisi kokea olevansa hyvinvoiva ja vielä virkeä.

”Ajattelen, että tässä on kaksi tasoa. On hyvinvointi ryhmien ja työkavereiden kanssa ja sitten on se jokaisen oma mieli, mistä huolehtia. Kun yhä useampi koulussa tiedostaa nämä asiat ja hyvinvointiin suunnataan huomiota, se kohenee.”

Lasse lainaa vielä yhtä Opetushallituksessa kuulemaansa viisautta: ”Nousuvesi nostaa kaikki laivat.”

Hyvän mielen taitomerkki -opetusaineisto

Oppiaineisto syntyi Hämeenlinnan #paraskoulu-hankkeen ja MIELI ry:n yhteistyönä. Aineistoa voi käyttää useamman oppiaineen yhteydessä, valinnaisaineena tai vaikkapa luokanopettajien ja -valvojien omilla tunneilla.

Säännöllisellä mielenterveystaitojen opettelulla on monissa kouluissa saatu hyviä tuloksia. Ilmapiiri on rauhoittunut, kiusaaminen vähentynyt ja ryhmähenki vahvistunut:


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: