Siirry sisältöön

Kaikki peliin! Viisi merkittävää syytä harrastaa intohimoisesti ja omistautuneesti

Sitoumukset ja omistautuminen auttavat nuorta urheilijaa ottamaan itselleen vakaan jalansijan elämässään, jolloin vastoinkäymiset ja pettymykset eivät pääse häntä helpolla horjuttamaan.
Mutaiset piikkarit blogikuva

Lasten ja nuorten urheiluharrastuksella on parhaimmillaan monia pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia, kuten liikunnalliseen elämäntapaan kasvaminen, erilaisten elämäntaitojen oppiminen sekä yhteisöllisyyden kokemukset.

Viimeaikaiset tutkimustulokset korostavat erityisesti kilpailullisen ja tavoitteellisen liikuntaharrastuksen positiivisia hyötyjä: Mitä intensiivisemmin lapsena harrastetaan liikuntaa, sitä korkeampi näyttäisi olevan aikuisiässä koettu psyykkinen elämänlaatu (esim. Appelqvist-Schmidlechner ym. 2021).

Vielä ei tarkkaan tiedetä niitä mekanismeja, joiden kautta kilpaurheilun hyödyt välittyvät lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin tai parempaan aikuisiän mielenterveyteen. Selittävinä tekijöinä on nostettu esille esimerkiksi kilpaurheilun myötä kehittyviä elämäntaitoja, kuten tunnesäätelyä, vastuunottoa ja tavoitteen asettamista, jotka antavat valmiuksia selviytyä elämän eri tilanteista myös aikuisena.

Mitä sellaista kilpailullinen ja tavoitteellinen toiminta antaa nuorille urheilijoille, jota ei kevyemmällä harrastamisella saada aikaiseksi?

David Brooksin ”The Second MountainThe Quest for a Moral Life” -kirjan (2019) mukaan omistautuminen, uppoutuminen ja intohimoinen tekeminen vahvistavat elämänhallinnan tunnetta eli koherenssia. Sitoumusten kautta ympäröivä maailma näyttäytyy nuorelle urheilijalle ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä sekä mahdollistaa oman identiteetin ja vahvuuksien kehittämisen.

Pete Davisin DedicatedThe Case for Commitment in an Age of Infinite Browsing -kirjan (2021) mukaan erilaiset sitoumukset vähentävät mahdollisuuksiamme nauttia uutuudenviehätyksestä, tarjoten vastapainoksi paljon syvempiä ilon, aikaansaamisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Sitoumukset toimivat Davisin mukaan kuin laivan köli, joka vakauttaa nuoren urheilijan elämää ja ehkäisee myrskyssä kaatumista.

Brooksin ja Davisin omistautumista ja intohimoista tekemistä käsittelevät pohdinnat tekevät näkyväksi sitoutumisen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Ohessa viisi Brooksin ja Davisin innoittamaa nostoa, jotka saattavat selittää kilpailullisen ja tavoitteellisen toiminnan merkitystä mielen hyvinvoinnille:

  1. Sitoutuminen ja omistautuminen tuovat järjestystä arkeen. Nuorelle urheilijalle sitoutuminen ja sen myötä tulevat rutiinit ja aikataulut tuovat arkeen rakennetta. Juhlista on helpompi lähteä ajoissa nukkumaan, kun on sitoutunut aamutreeneihin. Läksyt on helpompi tehdä heti koulun jälkeen, kun tietää, että se vapauttaa ajatukset ja keskittymisen illan tärkeään otteluun. Vastustajaa kohtaan on helpompi käyttäytyä kunnioittavasti, kun on sitoutunut seuran ja joukkueen arvoihin ja toimintatapoihin. 
  2. Sitoutumisen ja omistautumisen kautta oppii tuntemaan itseään ja vahvuuksiaan. Sitoutumisen ja omistautumisen kautta nuori urheilija saa selvitettyä itselleen, mikä on hänelle tärkeää ja arvokasta ja mihin hän on valmis käyttämään suuren osan ajastaan. Kilvoittelun ja ”kaiken peliin laittamisen” avulla nuori urheilija oppii tuntemaan itseään ja sisällään piileviä voimavaroja ja vahvuuksia. 
  3. Sitoutuminen ja omistautuminen syventävät vapauden tunnetta. Arkisesti vapaudesta ajatellaan, että kyse on ”vapaudesta jostakin” eli esteiden poissaolosta. Syvällisempää vapautta on kuitenkin ”vapaus johonkin”, kuten kyky tai vapaus toteuttaa esimerkiksi Simone Bilesin tapaan vaivattoman näköinen tripla-tupla (kaksi volttia takaperin kolmella kierteellä). Syvällisempi vapaus edellyttää pidättyväisyyttä sekä rajoitusten hyväksymistä osana vuosikausien sitoutunutta harjoittelua. 
  4. Sitoutuminen ja omistautuminen syventävät merkityksellisyyden kokemusta. Sitoutumalla pitkäkestoisemmin omaan harrastukseen tai lajiin, nuori urheilija alkaa ymmärtää paremmin lajin lainalaisuuksia ja monenlaisia kerrostumia sekä oppii lajin historiasta ja kehityksestä. Merkityksellisyyden kokemukset vahvistuvat, kun siirrytään lajikokeilusta lajirakkauteen. 
  5. Sitoutuminen ja omistautuminen syventävät omaehtoisuutta sekä aikaansaamisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Sopivasti haasteita, tukea ja kannustusta tarjoava toimintaympäristö sekä nuorten urheilijoiden vastuuttaminen omasta harjoittelustaan vahvistavat nuoren urheilijan omaehtoisuutta ja vastuunottamista. Nuori urheilija pääsee myös näyttämään kehittymistään ja kyvykkyyttään heistä välittäville aikuisille. 

Omistautuneet ja intohimoisesti toimintaansa suhtautuvat yhteisöt ja seurat edellyttävät asioita jäseniltään ja tarjoavat samalla vahvaa yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista. Nuoret urheilijat pääsevät tällaisessa ympäristössä kokemaan ainutlaatuista yhteisöllisyyttä ja muodostamaan parhaimmillaan elinikäisiä ystävyyssuhteita.


Sitoumukset ja omistautuminen auttavat nuorta urheilijaa ottamaan itselleen vakaan jalansijan elämässään, jolloin vastoinkäymiset ja pettymykset eivät pääse häntä helpolla horjuttamaan.

Kun nuori urheilija oppii hyväksymään ja kääntämään väistämättä eteen tulevan paitsi jäämisen pelon (fear of missing out) paitsi jäämisen iloksi (joy of missing out), hän pystyy rauhassa keskittymään itselleen merkityksellisiin ja hyvinvointia tuottaviin asioihin. Davisin mukaan tässä valinnassa on kyse siitä, että ”kun lopetamme uusien kiiltävien asioiden jahtaamisen, alamme itse loistamaan”.

Lisälukemista

Appelqvist-Schmidlechner, Kaija ym. (2017): Lapsuusajan kilpaurheilu suojaa psyykkiseltä oireilulta aikuisiällä. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2017, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Appelqvist-Schmidlechner, Kaija ym. (2021): Childhood Sports Participation Is Associated with Health-Related Quality of Life in Young Men: A Retrospective Cross-Sectional Study. 

Ahto, Anna & Kaski, Satu (2021): Miten kilpaurheilu vaikuttaa lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin? Liikunta & Tiede –lehti 1/2021.

Breistøl, Sara ym. (2017): Association Between Participating in Noncompetitive or Competitive Sports and Mental Health among Adolescents – a Norwegian Population-based Cross-sectional Study. Scandinavian Journal of Child and Adolescent Psychiatry and Psychology, 5(1).

Deci, Edward & Ryan, Richard (2012): Motivation, personality, and development within embedded social context: An overview of self-determination theory. Teoksessa Richard Ryan (toim.), The Oxford Handbook of Human Motivation.

Sivua muokattu 31.8.2021


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: