Siirry sisältöön

Koronaviruksen aiheuttamaa huolta voi lievittää

Koronaviruksen leviäminen voi tuntua pelottavalta ja ahdistavalta. Tällä voi olla vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Omaa tai läheisten pelkoa ja huolta voi lievittää käytännönläheisin keinoin.
MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

Omaa tai läheisten pelkoa ja huolta voi lievittää käytännönläheisin keinoin:

1. Seu­raa luo­tet­ta­via tie­don­läh­tei­tä

Laadukas ja luotettava tieto helpottaa oloa. Huhut ja kauhukuvien jakaminen sen sijaan voivat laukaista ahdistusta.

Tarkempia ohjeita itsen ja muiden suojaamiseksi löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

2. Huo­leh­di hy­väs­tä kä­si­hy­gie­nias­ta

Koronaviruksen ja muiden infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. Kädet pestään runsaalla vedellä ja pesunesteellä tai saippualla erityisesti ennen ruokailua ja sisälle tullessa, sekä aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut. Kasvojen koskettelua, kättelyä ja tervehtiessä halaamista kannattaa välttää.

3. Pi­dä yh­teyt­tä lä­hei­siin ja hae tu­kea

Stressaavissa tilanteissa läheisten seura tukee ja rauhoittaa. Kannattaa siis pitää yhteyttä ystäviin ja perheenjäseniin. Riskiryhmiin kuuluvia on tärkeä suojella, mutta aikaa voi viettää yhdessä myös etäyhteyksien avulla.

4. Rau­hoi­ta miel­tä­si

Ahdistusta ja huolta voi helpottaa noudattamalla tavallisia arkirutiineja. Säännöllinen ateriarytmi, liikunta ja tavalliset arkitoimet auttavat. Voit myös kokeilla rentoutus- tai mindfulness-harjoituksia sekä liikkumista luonnossa.

5. En­na­koi huol­ta

On luonnollista, että epidemiaan liittyvät uutiset huolestuttavat ja pelottavat. Huoli voi korostua, jos taustalla on jokin muu traumaattinen kokemus tai mielenterveyden häiriö. Myös alkoholin ja muiden päihteiden käyttö voivat voimistaa pahaa oloa. Jos huomaat, että uutisointi tai koronaviruksesta keskusteleminen pahentavat oloasi, hae tasapainoa. Kaikkea uutisointia ei kannata välttää, mutta voit rajoittaa uutisten seurantaa ja pelkoa lietsovia keskusteluja.

6. Kes­kus­te­le las­ten kans­sa

Lapsilta on tärkeää kysyä, ovatko he kuulleet koronaviruksesta ja mitä he tietävät siitä. Lapsilta voi kysyä, mitä ajatuksia ja tunteita epidemia heissä herättää. Lapsia voi rauhoittaa ja tukea kertomalla, kuinka tartunnalta voi suojautua ja miten sairastuneita hoidetaan. Vieraat sanat, kuten ”epidemia” ja ”karanteeni”, kannattaa selittää lapsille ymmärrettävästi.

Tarkempia vinkkejä lasten kanssa keskustelemiseen löydät Unicefin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilta.

7. Suh­tau­du myö­tä­tun­toi­ses­ti sai­ras­tu­nei­siin tai vi­ruk­sel­le al­tis­tu­nei­siin

Kuka tahansa voi sairastua koronavirukseen. Jos tuttavapiirissäsi on sairastuneita tai virukselle altistuneita, heihin on hyvä suhtautua myötätuntoisesti. Heitä voi auttaa myös käytännössä esimerkiksi viemällä ruokaa kotiovelle tai pitämällä seuraa etäyhteyksien avulla. Ketään ei pitäisi syyllistää sairastumisesta tai taudille altistumisesta. On myös hyvä muistaa, että ihmiset voivat sairastua muihin virustauteihin kuin koronavirukseen.

8. Älä jää huo­lien kans­sa yk­sin

Kriisipuhelin ja Sekasin-chat ovat matalan kynnyksen keskustelupalveluja. Ne ovat kattavasti auki, eikä yksin tarvitse jäädä murehtimaan, vaan apua on tarjolla. Lisätietoja.

Aikaisemmat samankaltaiset tilanteet, kuten vuonna 2003 SARSin leviäminen, ovat lisänneet esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireilua ja psyykkistä jännittyneisyyttä.

Sairastuneet, virusaltistuksen vuoksi eristykseen joutuneet tai sairastuneita hoitavat ovat muita alttiimpia oireiluun ja voivat tarvita erityistä tukea. 

Samankaltaista tietoa löytyy verkosta myös ruotsiksi tai englanniksi:

Sivua muokattu 29.6.2021


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: