Siirry sisältöön

Urbaaniretkeily

Retkellä voi lähteä sekä lähimaastoon tai valita selkeä retkikohde.
Ryhmä pyöräilee hiekkatiellä
Kesto

1-3h (Retken kesto muokattavissa toimintaan).

Vaikeustaso

Helppo. Muokattavissa retkikohteen tai -luonteen mukaan.

Tarvikkeet

Ulkoiluun sopivat jalkineet ja vaatteet. Osaan harjoitteista tarvitset esim. paperia, kyniä, katuliituja, pienet kehykset istuinalusta jne.

Osallistujat

1-30

Miten?

Näin toteutat:

  • Urbaaniretkeily voi olla monenlaista. Kaupunkien/kuntien lähellä on usein tuttuja ja tutustumisen arvoisia luontokohteita, kuten metsäalueita, vesistöjä, kallioita, näköalapaikkoja. 
  • Retkikohde voi hyvin olla myös keskustassa sijaitseva kohde. Jokin vähän tuntemattomampi kaupunginosa? Kävelyreitti, jota ei yleensä kuljeta? Puistoalue? Kirjasto jossain vähän kauempana? Missä on aina pitänyt käydä, mutta ei ole tullut mentyä? 
  • Tutustuu kohteisiin ja valitkaa niistä tähän hetkeen sopivin.
  • Eväät kuuluvat lähiretkeilyyn. Suunnitelkaa ja valmistelkaa itsellenne hyvät retkieväät ja vahvistaa ryhmäytymistä jo tässä vaiheessa.
  • Pakatkaa reput ja nauttikaa!

Esimerkkejä hyväksi todetuista urbaaniretkiharjoitteista:

  • Kuunteleminen: äänimaisemaan tutustuminen erilaisissa paikoissa. Kokonaisuuden kuunteleminen. Keskity kuuntelemaan ääntä kaukana, ääntä lähellä. 
  • ”I was here”:Jo muinaisista ajoista lähtien ihmiset ovat halunneet jättää puumerkkinsä paikkoihin (vessakirjoitukset keksittiin jo Antiikissa!). Jättäkää ympäristöä kunnioittaen (ilman sotkemista, piirtelyä tai rikkomista) merkit olemassaolostanne maasta löytyneiden luonnonmateriaaleja hyödyntäen. 
  • Ihmisten kohtaaminen: Katso ohikulkijoita silmiin ja hymyile. Käykää lopuksi ryhmänä läpi, mitä ajatuksia kokemus herätti. 
  • Laskutehtävä: kuinka monta elävää olentoa näette matkalla pisteestä A pisteeseen B. 
  • Parihavainnointi: Ryhmä jaetaan pareiksi ja parit lähtevät kävelemään sovitulla alueella. Toinen parista kertoo kaikki havaintonsa, mihin kiinnittää huomionsa samalla, kun toinen parista kuuntelee ja havainnoi samoja asioita. Vaihdetaan kertojaa ja havainnoijaa. Lopuksi keskustellaan siitä, miten eri tavalla ihmiset havainnoivat asioita, mihin kiinnittävät huomionsa.
  • Tuntoaistin harjoittaminen: itse/oma keho suhteessa muihin materiaaleihin. Istutaan, maataan, seistään selkä puuta vasten, maata vasten, kivipenkkiä vasten, rakennuksen seinää vasten. Miltä erilaiset materiaalit tuntuvat?
  • Tuokaa väriä katuliiduilla väriä asfalttiin tai muihin harmaisiin paikkoihin esim. ilmentämällä puita, kasveja tai varjoja.
  • ”Resistance”: Etsitään ja kuvataan kohtia, joissa luonnonvoimat ”päihittävät” ihmisen rakentamat asiat (esim. kasvit kasvaa kiveysten välistä). Kuvatkaa kohteet ja esitelkää ne lopuksi muille.  
  • Merkkisarjat: Etsitään kirjaimia ja/tai numeroita luonnosta ja kuvatkaa ne järjestyksessä (esim. 1-10 tai A-Ö). Osa merkeistä voi olla ihmisten tekemiä, osa luonnonmuodostelmia, osa itse tehtyjä ympäristöstä löytyvistä materiaaleista. Valitaan joku tietty numero tai kirjain tai yritetään etsiä tietyssä järjestyksessä. 
  • Väribingo: Etsitään yhdessä jotain ennalta sovittua väriä. Värien bongaaminen on erityisen kivaa värittömänä ja harmaana vuodenaikana loppusyksystä! Lopuksi tehkää löydöksistä esim. somepostaus kuvakollaasina.
Miksi?

Mielen hyvinvointivaikutukset:

Luonnon hyvinvointivaikutuksista pääsee osalliseksi myös lähiluonnossa. Raittiissa ulkoilmassa kulkeminen ja aistien tietoinen herättely tekee hyvää mielelle vahvistaen läsnäoloa. Mikä tahansa arjen pyörityksestä poikkeaminen tekee hyvää – Mielelle ja keholle. 

Mitä hyvää luonnossa ja ulkona vietetty aika sitten tekee? 

  • Verenpaine alenee. Jo vajaan 30min oleskelu luonnossa auttaa laskemaan verenpainetta.  
  • Fyysiset oireet vähenevät, kuten lihasten jännittyneisyys. Päivittäisestä koulussa tai työpaikalla istumisesta aiheutuneet jumit ja säryt alkavat usein helpottaa luonnossa. 
  • Stressi lievittyy. Luonnon rauhoittava vaikutus auttaa kiireen ja tietotulvan keskellä. Luontoliikunta voi parantaa myös stressin alentamaa vastustuskykyä. 
  • Mieliala kohenee. Luonnossa liikkuminen piristää ja voi auttaa unohtamaan arjen huolia ja murheita.  
  • Ulkona liikkuminen koetaan usein kevyemmäksi kuin sisätiloissa liikkuminen. Kynnys on matalalla ja mahdollisuudet lähes rajattomat. Kaikki voivat löytää oman tapansa olla luonnossa. Lähellä tai kauempana. Lyhyesti tai pidempään. Alkuun pääsee astumalla ovesta ulos. Hyvässä seurassa. Omassa tai muiden. 
  • Ulkona liikkuminen parantaa myös sosiaalista hyvinvointia ja vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutukseen. Luonnon avulla suhde omaan itseen ja muihin koetaan usein myönteisemmäksi.