Siirry sisältöön

Mielenterveystulkkien koulutus käynnistyi MIELI ry:n aloitteesta – Ensimmäiset mielenterveystulkit ovat valmistuneet

Ensimmäiset 15 tulkkia valmistui Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n mielenterveystulkkauksen pilottikoulutuksesta loppuvuodesta 2020, toiset 16 syyskuussa 2021. Nyt koulutettuja mielenterveystulkkeja on 31.
Ansa Haavikko (vas.) ja Anu-Rohima Mylläri keskustelevat mielenterveystulkkauksesta.

MIELI ry:n asiantuntija Anu-Rohima Mylläri on osallistunut tutkimukseen mielenterveystulkkauksesta. Hän on myös suunnitellut ja toteuttanut täydennyskoulutuksen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

”Mielenterveystulkkaus tarkoittaa mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyvää tulkkausta eri kielestä toiseen”, avaa Mylläri ilmiötä.

Monessa kielessä ei ole käsitteitä mielenterveydelle tai psyykkisille oireille

Mielenterveyteen liittyvät käsitykset ja käsitteet vaihtelevat paljon kulttuurista toiseen.

”Monessa kielessä ei tunneta mielenterveyden käsitettä. Psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta tai masennusta voidaan ilmaista somaattisina oireina ja ruumiillisina tuntemuksina, eikä niille löydy kielellistä vastinetta”, kuvaa Mylläri.

Laadukkaalle tulkkaukselle on mielenterveyspalveluissa huutava tarve, kun nyt tulkkien ammattitaito vaihtelee valtavasti. Mielenterveystulkkauksen erityispiirteisiin keskittyvä koulutus antaa välineitä vaativaan työhön.

”Koulutuksessa tulkki oppii mielenterveydestä voimavarana ja toimintakykynä, hahmottaa kulttuurisia eroja ja saa haltuun tarvittavaa käsitteistöä. Lisäksi hän saa työkaluja vuorovaikutuksen rakentamiseen ja itsetuntemuksen kehittämiseen”, kertoo Mylläri.

Laadukkaan mielenterveystulkkauksen tarve on nähty kriisityössä yli 30 vuotta

MIELI ry:n SOS-kriisikeskuksen asiakkaista noin kolmannes on lähtöisin muualta kuin Suomesta, 141 eri maasta.

”Tarve laadukkaalle mielenterveystulkkaukselle on nähty MIELI ry:n kriisipalveluissa maahanmuuttajien kriisityön alkuajoista, vuodesta 1989 asti. Vasta 2015 tulijoita saapui niin paljon, että asia alkoi ottaa tuulta alleen,” sanoo kriisityöntekijä Ansa Haavikko SOS-kriisikeskuksesta.

”Työssä traumatisoivista olosuhteista saapuneiden kanssa tarvitaan kuuntelukykyisiä ja hienotunteisia tulkkeja, jotka ymmärtävät mielenterveyden luonteen ja käsitteet. Ilman tätä auttaminen ei onnistu”, kertoo Haavikko.

”Yhteisen kielen löytämiseksi tulkkien on osattava kääntää mielenterveyden ilmauksia kieleen, jossa kyseisiä käsitteitä ei vielä ole”, Haavikko kuvaa tulkin työn haasteita.

”Mikäli psyykkisesti kuormittavista oloista saapuvien halutaan kotoutuvan hyvin ja saavan elämänhallinnan, oikea-aikainen tuki ja onnistunut tulkkaus ovat todella tärkeitä. Tämä on myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti erittäin viisasta”, tiivistää Haavikko.

”Seuraava askel olisi koulutuksen vakiinnuttaminen ja sertifiointijärjestelmän rakentaminen. Mallia voi ottaa esimerkiksi oikeustulkkien koulutuksesta”, toivoo Haavikko.

TEKSTI JA KUVA: ELLEN TUOMAALA

Mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutuksesta tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Paloma2-hankkeen pilotti 2020.Kouluttajakumppaniksi ryhtyi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK.

MIELI ry:n asiantuntijat osallistuivat mielenterveystulkkauksen koulutuksen suunnitteluun ja uusien tulkkien kouluttamiseen yhdessä kokeneiden tulkkimentoreiden kanssa. Koulutuksista toivotaan säännöllisiä, kerran vuodessa järjestettäviä kokonaisuuksia.

Mielenterveystulkkien täydennyskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämistyö on toteutettu EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tuella.

Sivua muokattu 8.10.2021

Ota yhteyttä

Anu-Rohima Mylläri

Projektisuunnittelija ja asiantuntija, Aikuistyö
+358 40 648 4670
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Hannu Loimo

Tiimipäällikkö, Kriisivastaanotto, Kriisitoiminnot, SOS-kriisikeskus
+358 40 630 1555
etunimi.sukunimi@mieli.fi