Siirry sisältöön

MIELI ry:n liittohallitus: Suomi tarvitsee mielenterveysstrategiaa enemmän kuin koskaan

Kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanon rahoitus on ensisijaisen tärkeää varmistaa hallituksen syksyn budjettiriihessä, esittää MIELI Suomen Mielenterveys ry:n liittohallitus. Nyt strategian toteutus uhkaa jäädä puolitiehen, vaikka koronapandemia on entisestään kasvattanut mielenterveyden huomioimisen tarvetta.

Vaikka suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut viime vuosikymmeninä, mielenterveys ei ole vahvistunut samaan tahtiin. Jo ennen koronapandemiaa OECD arvioi, että mielenterveyden ongelmat aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardin euron kustannukset. EU-maiden vertailussa Suomen kustannukset olivat toiseksi suurimmat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Pandemian mielenterveyttä heikentäviä vaikutuksia havaitaan laajasti eri puolilla yhteiskuntaa, mikä edellyttää valtakunnallista otetta suomalaisten mielenterveyden edistämiseen. Pandemian vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Nuorten mielen hyvinvointi ja elämäntyytyväisyys ovat alempana kuin koskaan mittaushistoriassa.

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kansallisen mielenterveysstrategian vuosille 2020–30. Sen tarkoitus on varmistaa pitkäjänteinen ja kansallisesti koordinoitu mielenterveystyö Suomessa. Strategiassa mielenterveyttä ei nähdä vain sairauksina tai niiden poissaolona, vaan keskeisenä inhimillisenä voimavarana, joka vaikuttaa koko yhteiskunnan menestykseen. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2022 ei kuitenkaan ole korvamerkittyä määrärahaa strategian toimeenpanoon. On vaikeaa nähdä perusteita tällaiselle esitykselle siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa Suomi nyt on.

Tänä vuonna julkaistun lapsistrategian toimeenpano nojautuu mielenterveyden edistämisen osalta mielenterveysstrategian toimeenpanoon. Lapsistrategian linjauksiin kuuluu turvallisen kasvuympäristön ja muiden mielenterveyden edellytysten turvaaminen jokaiselle lapselle. Mielenterveysstrategian toimeenpano turvaa tältä osin myös lapsistrategian toimeenpanoa.

Valtioneuvoston virallinen exit-suunnitelma korostaa, että koronan jälkihoito ja jälleenrakennus perustuvat yhteiskunnallisen resilienssin varaan. Tätä resilienssiä ei ole ilman mielenterveyttä. Hyvä mielenterveys, hyvinvointi, elämänilo ja jaksaminen ovat niitä avaintekijöitä, joiden avulla Suomi selviää nyt sekä kukoistaa tulevaisuudessa.

Kansallinen mielenterveysstrategia on onnistunut kokonaisuus, jonka toimenpanon pitää edetä kaikkien sen painopisteiden osalta. Mielenterveyspalveluiden vahvistamisen rinnalle tarvitaan myös vahvaa panosta edistävään ja ehkäisevään työhön. Varhaisten, mielenterveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimenpiteet ovat hyvin kustannusvaikuttavia ja valtion taloudenhoidon kannalta varsin tuottoisa sijoitus.

Valtiovarainministeriö esittää 133 miljoona euron määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämiseen Tämä määräraha kohdistuisi suurelta osin alueellisesti toteuttavaan Tulevaisuuden terveyskeskus -ohjelmaan, eikä riittävästi turvaa mielenterveysstrategian laajaa toimeenpanoa.

MIELI ry:n liittohallitus katsoo, että mielenterveysstrategian valtakunnalliseen toimeenpanoon tulee varata valtion talousarvioon korvamerkitty rahoitus. MIELI ry esittää, että hallitusohjelmaneuvotteluiden tulosten mukaisesti mielenterveysstrategian toimeenpanoon varataan 30 miljoonaa vuodelle 2022 osana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen tarkoitettua määrärahaa (momentti 33.60.39). 

Lisätiedot

Puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, MIELI ry
+358 50 466 6222
sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Sari Aalto Matturi, toiminnanjohtaja, MIELI ry
+358 400 508 234
sari.aalto-matturi@mieli.fi

Kristian Wahlbeck, kehitysjohtaja, MIELI ry
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mieli.fi