Siirry sisältöön
Mies katsoo tietokoneen näyttöä uupuneena

Mi­tä on stres­si?

Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa parempaan suoritukseen. Kohtuullinen, väliaikainen stressi voi lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla positiivinen voimavara. Liiallinen paine taas sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä osata tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi.

Arkikielessä stressillä tarkoitetaan yleensä ihmisen omia kokemuksia kuormittavassa tilanteessa. Stressiprosessi on vuorovaikutusta ympäristön ja yksilön välillä. Siihen kuuluvat stressitekijät, stressireaktiot ja niihin liittyvät kokemukset.

Mi­ten stres­si il­me­nee?

Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa stressi johtaa havahtumaan siihen, että ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan ponnistelua. Silloin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy.  Ihminen on keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse tai muista muita asioita. Työn alla oleva tehtävä sekä rutiinit sujuvat, mutta muut toiminnot jäävät sivuun huomiosta.

Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Myös tunteiden hallinta voi lopulta pettää, ihminen voi purskahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen. Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on sekaisin.

Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse.

Pitkittynyt stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen.

Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus.