Siirry sisältöön

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä mielenterveys kuuluu osaksi kestävää kuntien sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Tarkistuslista lisää tietoisuutta kuntalaisten mielen hyvinvoinnin merkityksestä sekä helpottaa strategisten linjausten tekemistä ja työskentelyn painopisteiden valintaa.

Hyvän mielen kunta -tarkistuslista auttaa vahvistamaan kuntalaisten mielenterveyttä osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Se siirtää painopistettä korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Hyvän Mielen kunta: elinvoimaa, hyvinvointia ja työkykyä

Hyvän mielen kunta on lähestymistapa, joka auttaa kuntaa vahvistamaan mielenterveyttä. Asukkaiden hyvä mielenterveys vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten edellytyksiä hyvään elämään. Mielenterveys on yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa, joka rakentaa kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. 

Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys kunnan tulevaisuudelle ja menestymiselle. Elinvoimainen kunta tarvitsee hyvinvoivia ja arjessaan jaksavia kuntalaisia. Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä.

Hyvän Mielen kunta syntyy sitoutumalla viiteen tavoitteeseen:

Hyvän Mielen koulu

Hyvän mielen koulussa kasvuympäristön päivittäinen toiminta rakentaa mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitoja varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Hyvän mielen koulu tukee turvallista kasvua, oppimista ja osallisuutta sekä ehkäisee yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyden ongelmia. 

  • Kunta kehittää varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten ammattilaisten mielenterveysosaamista ja –taitoja. 

Hyvän Mielen työpaikka

Työpaikan toimintakulttuuria kehittämällä voidaan vähentää työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja vahvistaa työn voimavaratekijöitä. Työpaikoilla voidaan tukea ihmisten mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa.  

Kunnat ovat merkittävä työnantaja: vuonna 2019 kuntien palveluksessa oli 422 000 työntekijää. Hyvä mielenterveys parantaa työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja noin kolmannes sairauspäivärahapäivistä johtuu mielenterveyden häiriöistä

  • Kunnan eri sektoreiden työpaikoilla työn riskitekijöihin puututaan ja voimavaratekijöitä vahvistetaan.  
  • Mielenterveysosaaminen on osa kunnan esimiesten ja johtajien osaamistavoitteita. 

Mielenterveyden perusta rakennetaan lapsuudessa

Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen on tutkitusti tehokasta mielenterveystyötä.

Kunnan erilaiset palvelut voivat edistää laajasti mielenterveyttä tukemalla perheiden arkea. Vaikeissa tilanteissa perheiden tulee saada monipuolista tukea ja ammattilaisten tehdä yhteistyötä toistensa kanssa.  

  • Kunnan palveluissa on käytössä vaikuttavia perheiden ja vanhemmuuden tuen menetelmiä mielenterveyden edistämiseksi ja vaikeassa tilanteessa olevien perheiden tukemiseksi. 
  • Kunnan ammattilaisilla on yhteinen ymmärrys mielenterveyden edistämisestä ja he tekevät moniammatillista yhteistyötä perheiden ja vanhempien tukemiseksi. 
  • Kunta sitoutuu rakentamaan suunnitelmallisesti mielenterveyttä edistäviä käytäntöjä ja toimintakulttuuria lasten ja nuorten kasvuympäristöissä.  

Hyvinvoivaa mieltä ei ole ilman viihtyisää ympäristöä

Kunnan tulee tehdä ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja ja edistää niitä tukevia rakenteita asuinympäristössään.

Luonnonvarojen kestävä käyttö, luonnonsuojelu ja viheralueet tukevat mielen hyvinvointia. Kiertotalous ja vähähiilinen liikkuminen ovat osa ilmastomuutoksen torjuntaa, joka edistää samalla kuntalaisten mielenterveyttä.    

  • Kunta edistää mielenterveyttä tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia liikkumiseen lähiluonnossa. 
  • Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan ympäristöasioihin ja tehdä itse pieniä ympäristötekoja arjessaan.
  • Kunnan hyvä kaavoitus vahvistaa paikallisyhteisöä ja edistää yhteisöllisyyttä. 
  • Kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon ikääntyneiden arjen sujuvuus ja erilaiset asumisratkaisut. Rakennamme parhaillamme kaupunkitilaa, missä myös itse tulemme ikääntymään.  

Tehokas yhteistyö ja osaamisen hyödyntäminen

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kunnalle tärkeitä kumppaneita, joilla on monipuolista ymmärrystä kuntalaisten elämästä ja arjen haasteista. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä varhainen tuki elämän kriisitilanteissa ehkäisee mielenterveyden ongelmia, julkisten palveluiden tarvetta ja itsemurhia. Elinvoimainen järjestötoiminta sekä vapaaehtoistyö vahvistavat myös osallisuutta ja hyvinvointia.

  • Kunta tukee järjestölähtöistä toimintaa vahvistamalla rahoituskanavia ja kumppanuuksia sekä ottaa kehittämistyössä huomioon järjestöjen monimuotoisuuden. Pientenkin järjestöjen vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen voi olla merkittävä. 
  • Kunta luo ja vakiinnuttaa kunnan ja järjestöjen yhteistoimintamalleja, kuten yhteisiä ja säännöllisesti kokoontuvia foorumeita. 
  • Kunta tukee ja vahvistaa kunnan alueella järjestölähtöistä kriisiauttamista.  
  • Kunta laatii itsemurhien ehkäisyohjelman ehkäistäkseen kunnassa tapahtuvia itsemurhia.  
  • Kunta parantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua ottamalla käyttöön terapiatakuun. Terapiatakuu koskee kaikkia ikäryhmiä, myös ikääntyneitä.
  • Neuvonta, kuljetus- ja saattajapalveluiden tuella osallistuminen kunnan liikunta- ja kulttuuripalveluihin on mahdollista myös niille, joilla on osallistumisen haasteita psykologisista, sosiaalisista, fyysistä tai taloudellisista syistä.

Mielenterveyden häiriöiden vuosikustannukset yksitoista miljardia

Kuntien työn suuntaamiseen edistävän mielenterveystyön puolelle on suuri tarve. Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa myönteistä kehitystä kuin fyysisessä terveydessä. Nykyään heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Kustannuksista ja suunnasta huolimatta mielenterveyttä vahvistavat terveyspoliittiset toimenpiteet ovat jääneet vaatimattomiksi suhteessa mielenterveyden haasteisiin kansanterveydessä. Hyvän mielen kunta -tarkistuslista vastaa tähän tarpeeseen.

Mielenterveyden näkökulmaa tarvitaan kaikissa politiikoissa

Kuntien sosiaali- ja terveyssektori ei voi yksin saavuttaa vaikuttavia tuloksia mielenterveyden osalta. Kaikilla toimialoilla vaikutetaan mielenterveyteen, kuten hyvinvointiin ja terveyteen. Kuntalaisten hyvä mielenterveys edistää puolestaan kunnan muiden sektoreiden tavoitteiden saavuttamista. Tähän perustuu Mielenterveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapa.