Kriisikeskustoiminnot

Tuloksia

• Kriisikeskusverkostolla yli 120 000 kohtaamista vuoden aikana
• Kriisipuhelimeen soitettiin 211 672 kertaa joista 57 558 puheluun vastattiin
• Kasvua soittoyritysten määrässä oli vuoteen 2018 verrattuna 29,5 prosenttia
• Kriisikeskusverkostojen kriisivastaanottojen asiakasmäärä oli 10 045 ja vertaistukiryhmien 1 215
• Verkkokriisityössä 72 järjestön yhteisessä Tukinetissä oli 1 022 618 käyntiä
• Nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa käytiin 20695 keskustelua. Sekasin toteutetaan yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa.

Vuonna 2019 toteutettiin tilastointiuudistus, jossa uudistettiin ja yhtenäistettiin tilastointia kaikissa kriisiauttamisen muodoissa ja vaihdettiin tekniikan toimittaja. Valitettavasti Tukinetin tekninen uudistus on aiheuttanut haasteita Tukinetin 2019 tilastoinnissa.

Kriisipuhelin

Kriisipuhelinsoitot ja –keskustelut

Kriisipuhelin-päivystyspisteiden verkostossa on 27 päivystyspistettä 26 paikkakunnalla. Päivystäjät ovat kriisityön ammattilaisia ja päivystystyöhön koulutettuja vapaaehtoisia.Kriisipuhelimeen tuli toimintavuonna ennätysmäärä yhteydenottoyrityksiä, kaikkiaan 211 672. Soittojen määrä kasvoi 29,5 prosenttia. Yhteydenotoista suomenkieliselle linjalle tuli 210 513, ruotsinkieliselle linjalle (9 kk) 520 ja arabiankieliselle linjalle 667.

Vuosi 2019 kriisiauttamisen kokonaisuus kriisikeskusverkosto, kriisipuhelin, Sekasin chat + Gaming ja Tukinet

• Gaming 25000 kohdattua
• Itsemurhien ehkäisykeskus 180 asiakasta
• Kriisipuhelin 55 881 keskustelua soittajan kanssa
• Sekasin chat 20 695 keskustelua yhteydenottajan kanssa
• Tukinet 7 236 viestiä asiakkaiden kanssa
• kriisikeskuksissa 10 045 asiakasta
• Ryhmissä 1 215 osallistujaa
• yhteensä 120 252 kohtaamista

Kiireisin aika Kriisipuhelimen suomenkielisellä linjalla oli heinäkuu. Yleisin syy soittaa Kriisipuhelimeen oli kaikilla kolmella linjalla ihmissuhdeongelma. Itsetuhoisten soittojen määrä nousi edelleen; niitä oli nyt kahdeksan prosenttia yhteydenotoista
Kriisipuhelimen ruotsinkielinen linja, Kristelefon, avattiin 1.4.2019 osana Kriisipuhelimen kokonaisuutta.Kristelefonin toteuttamisesta vastaa Pohjanmaan kriisikeskus Valo Linja päivystää 20 tuntia arkisin. Ahvenanmaa tuli Kristelefonin käyttäjäksi syksyn aikana.Kriisipuhelimessa tehtiin huhtikuun puolivälissä tekninen uudistus, jossa näkyvin oli puhelinnumeroiden muuttuminen. Soittajille uudistus mahdollisti edullisemmat puhelut 010-alkuisten sijaan. Päivystäjille uudistus toi muutoksia kirjautumiskäytäntöön. Kriisipuhelimen numerot 1.4.2019 lähtien: – suomenkielisen linja 09 2525 0111, ruotsinkielinen linja 09 2525 0112, arabiankielinen linja 09 2525 0113.

Verkkokriisityö

Tukinetissa toimi ennätysmäärä käyttäjiä, 72 organisaatiota. Sekasin-chatissa toimijoita on ollut mukana toimijoina kymmenen eri järjestöä, MIELI ry, SPR:n Nuorten turvataloja, useista kriisikeskuksia sekä turvataloja eri puolilta maata. Tukinetin tekninen uudistus jatkui vuoden 2019 ajan, mikä ei merkittävästi vähentänyt käyttäjämääriä. Sivustovierailuja kertyi 1 005 724.

Nuorille suunnatun Sekasin-chatin koordinaatio toteutetaan yhteistyönä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Kolmantena koordinaatiojärjestönä toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliitto vetäytyi Sekasin chatista resurssiongelmien vuoksi. Sekasin-chatissä käytiin toimintavuonna lähes 21 000 keskustelua.

Yhteydenottoja palveluun tuki kaikkiaan noin 136 000, joista 115 000 jonotti, mutta ei päässyt läpi.
Sekasin ryhmächatin, ”Olkkarin” pilotti käynnistyi syksyllä vastaamana yksilö-chatien pitkiin odotusaikoihin. Ryhmächat oli auki neljänä päivänä viikossa yhteistyössä Nuorten mielenterveysseura Yeesin kanssa.

Me-säätiön rahoituksella käynnistetyn Sekasin Gamingin ensimmäinen vuosi oli huikea menestys. Vuoden aikana Sekasin Discord-serverillä lähetettiin yli kaksi miljoonaa viestiä. Sekasin Gaming onnistui tarjoamaan nuorille ympäri vuorokauden auki olevan turvallisen ja yhteisöllisen keskustelualustan. Ääniminuutteja nuorten keskusteluista Sekasin Gamingin serverillä kertyi 3,5 miljoonaa. Vuoden lopussa serverillä oli 11 700 jäsentä ja kokonaiskävijämääräksi arvioitiin 25 000 nuorta. Yleisen kanavan jälkeen suosituin viestikanava oli #mielenterveys, mikä osaltaan kertoo palvelun tarpeellisuudesta.

SOS-kriisikeskus

Koulutetut, kriisityöntekijöiden tukemat vapaaehtoiset tarjosivat tukikeskusteluja ei-traumaattisen kriisin kokeneille asiakkaille. 2019 asiakkaille pystyttiin tarjoamaan tapaamisaika noin viikon sisällä yhteydenotosta. Keskimääräinen käyntimäärä asiakkailla oli 3,5 tapaamista. Asiakastyötä tehtiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja maahanmuuttajatyössä suurin osa tulkin välityksellä.
Läheisen menetyksen kokeneista asiakkaista monet jatkoivat SOS-kriisikeskuksen vertaistukiryhmissä.

Asiakkaat voivat hyödyntää myös muun muassa Tukinettia, valtakunnallista kriisipuhelinta, Itsemurhien ehkäisykeskuksen ja Rikosuhripäivystyksen palveluja asiakkuuden aikana. Asiakkaita ohjattiin tarvittaessa jatkohoitoon kunnallisiin palveluihin sekä opastetaan myös psykoterapiapalveluiden ja erilaisten heille kuuluvien etuuksien hakemisessa.

Asiakkaiden tulosyyt ja asiakaskunnan rakenne ovat pysyneet hyvin samanlaisina suhteessa edellisiin vuosiin. Suurin syy tulla kriisivastaanotolle oli ihmissuhdeongelmat. Asiakkaista kolmannes on maahanmuuttajataustaisia. Naisia asiakkaista on kaksi kolmesta, neljä viidestä on 18-50 vuotiaita. Ikäihmisten osuus on kasvussa.

Palautteiden mukaan asiakkaat kokivat saavansa tarvitsemaansa apua ja antoivat hyvää palautetta työntekijöiden ammattitaidosta ja osaamisesta sekä avun nopeasta saamisesta.
Tuloksellisuusmittarin mukaan asiakkaiden toiveikkuus oli merkittävästi lisääntynyt, arkea haittaavien ongelmien määrä vähentynyt, suoriutuminen päivittäisistä tehtävistä oli parantunut ja itsetuhoisten ajatusten määrä oli vähentynyt.

Asiakas- ja käyntimäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna, suunnilleen vuoden 2017 “perustasolle”. Tähän vaikuttivat erityisesti toimitilaremontin aiheuttamat muutot väistötiloihin ja takaisin.
Vuoden 2019 lopussa SOS-kriisikeskuksessa oli 212 koulutettua vapaaehtoista, joista aktiivisia 162. Kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan on ollut suurta. Vuoden aikana koulutettiin kahdessa koulutusryhmässä yhteensä 39 uutta vapaaehtoista. Kriisipuhelimessa toimi 74 vapaaehtoista ja Sekasin-chatissa 134. Tukikeskusteluja teki seitsemän vapaaehtoista. Valtaosa vapaaehtoisista toimii ainoastaan yhdessä toimintamuodossa.

SOS-kriisikeskuksessa vastattiin 2019 yhteensä 4175 soittoon ja 883 MIELI-tukisuhde-viestiin sekä käytiin 262 Somussa-chat-keskustelua.

Ryhmätoimintaa järjestettiin seuraaville kohderyhmille: sairauden ja onnettomuuden kautta äkillisesti läheisensä menettäneet, pitkittyneestä surusta kärsivät, masentuneet, ahdistuneet, yksinäiset nuoret aikuiset, nuoret aikuiset, jotka ovat lapsena kärsineet vanhempien päihteiden käytöstä, traumatisoituneet ja tukea tarvitsevat turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, ALS-sairastuneet ja heidän puolisonsa, syöpään sairastuneet nuoret aikuiset, syöpään sairastuneiden omaiset, uupuneet yrittäjät, eronneidenryhmä ja traumajoogaryhmä kriisivastaanoton asiakkaille jatkopalveluna.

Intensiiviryhmissä oli neljä intensiivijaksoa, joissa 58 osallistujaa. Viikoittain kokoontuvia ryhmiä oli 25, joissa 205 osallistujaa. Muiden muassa Terveystalon lahjoituksen turvin voitiin järjestää lisäryhmiä. Uutena kohderyhmänä oli ALS:iin sairastuneiden ja heidän puolisoidensa ryhmä yhteistyössä Uudenmaan Lihastautiliiton ALS-hankkeen kanssa sekä Sylva ry:n kanssa ryhmä syöpään sairastuneille nuorille aikuisille. Maahanmuuttajille suunnattuja traumaoireiden lievittämiseen tähtääviä Tasapainovalmennus-infoja järjestettiin viisi kertaa eri pääkaupunkiseudulla eri maahanmuuttajaorganisaatioiden kanssa.

Intensiiviryhmät äkillisesti läheisensä menettäneille järjestettiin yhteistyössä Rauman ja Oulun kriisikeskuksen kanssa.

Itsemurhien ehkäisykeskus

Vuosi 2019 oli Itsemurhien ehkäisykeskuksen toinen toimintavuosi. Linity-asiakasvastaanotolla oli yhteensä 180 asiakasta vuonna 2019. Asiakkaista naisia oli kaksi kolmasosaa, suurin ikäryhmä 18–29-vuotiaat. Noin puolet asiakkaista ohjattiin Linityyn sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista ja kahdella kolmesta jatkui hoitosuhde sosiaali- ja terveydenhuollossa Linity-intervention jälkeen.

Ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien intensiiviryhmäjaksoja järjestettiin kuusi ja niihin osallistu 62 henkilöä. Viikoittain kokoontuvia ryhmiä oli kolme. Avoin vertaistukiryhmä itsemurhaa yrittäneiden nuorten vanhemmille kokoontui joka toinen viikko Helsingissä.

Itsemurhien ehkäisykeskus tarjosi itsemurhien puheeksi-ottokoulutusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja järjestöjen ammattilaisille sekä koulutetuille vapaaehtoisille. Koulutuksia järjestettiin 44 kappaletta ja niihin osallistui yhteensä 2 174 henkilöä. Itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. järjestettiin Kuopiossa seminaari yhteistyössä Kuopion kriisikeskuksen ja Surunauha ry:n kanssa.
ASSIP – menetelmän sveitsiläinen kehittäjä Anja Gysin-Maillart kävi keväällä 2019 työnohjaamassa Itsemurhien ehkäisykeskuksen sekä Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan Linity/ASSIP-terapeutteja. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen Linity /ASSIP kouluttajakoulutus.

Itsemurhien ehkäisykeskus toteutti syksyllä #mitä kuuluu – itsemurhien ehkäisykampanjan yhteistyössä mainostoimisto Bob the Robotin kanssa. #Mitä kuuluu-kampanjan tarkoituksena on edistää itsemurhien ehkäisyä, herättää keskustelua aiheesta sekä madaltaa kynnystä itsetuhoisen läheisen kohtaamiseen ja itsetuhoisuudesta puhumiseen. Kampanja käynnistettiin itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. Kampanja sai medialalla arvostetun Effie Awards -palkinnon.

Paloma-hanke

MIELI ry ry lupautui kumppaniksi THL:n Amif Paloma 2 hankkeeseen. Hankkeen (21.5.2019-30.6.2021) tavoitteena on viiden osaamiskeskuksen luominen ERVA-alueille ja valittujen Paloma 1:n suositusten pilotointi. Hankkeeseen palkattiin MIELI ry:hyn yksi työntekijä, jonka tehtävänä on tuoda kohderyhmän ääni kuuluviin osaamiskeskussuunnittelussa ja em. kohderyhmiin liittyvien kahden suosituksen pilotointi.