Kansalaistoiminnan vahvistaminen
Kansalaistoiminnan kehittämisessä päätavoitteena on vetovoimaisen vapaaehtoistoiminnan vahvistuminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen vapaaehtoistoiminnassa sekä paikallisten mielenterveysseurojen vaikuttamistyön vahvistuminen.
Tuloksia
Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoiminta monipuolistui entisestään ja uusia toimijoita saatiin Hyvän Mielen vapaaehtoistoimijoiksi; monikulttuurinen ryhmätoiminta paikallisissa mielenterveysseuroissa alkoi myös kehittyä Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa (MIOS) -hankkeen kautta.
MIELI ry jatkoi vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden kehittämistä muun muassa digitaalisin keinoin; digitaalinen vapaaehtoistoiminnan tilastointi otettiin käyttöön paikallisissa mielenterveysseuroissa .
Koulutus- ja kehittämispäiviin osallistui lähes 700 toimijaa.
MIELI ry:n uutta strategiaa suunniteltiin yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen kanssa strategiakyselyillä, alueellisissa strategiapäivissä ja koulutuksissa.
Kansalaistoiminnan kehittämisessä päätavoitteena on vetovoimaisen vapaaehtoistoiminnan vahvistuminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen vapaaehtoistoiminnassa sekä paikallisten mielenterveysseurojen vaikuttamistyön vahvistuminen.
Paikalliset mielenterveysseurat ja kriisikeskukset
Vapaaehtoistoimijoiden tukeminen ja koulutus
MIELI ry:n piirissä toimii yli 3800 vapaaehtoista. Vapaaehtoistoimijoiden määrä kasvoi ja toimintamuodot monipuolistuivat edelleen.
- Vapaaehtoisia yhteensä n. 3800 (n. + 100)
- Hyvän Mielen Kipparit kaikista vapaaehtoisista 13%, lisääntynyt edellisestä vuodesta +3%
- Hyvän Mielen Rakentajat kaikista vapaaehtoisista 11%, lisääntynyt edellisestä vuodesta + 4%
- Hyvän Mielen Oppaat 10%, lisääntynyt edellisestä vuodesta 4%
- Hyvän Mielen Viestijät kaikista vapaaehtoisista 4%, lisääntynyt edellisestä vuodesta + 2%
- Hyvän Mielen Tukijat ja Kriisiauttajat kaikista vapaaehtoisista 49%, lisääntynyt edellisestä vuodesta + 5%
- Vapaaehtoisten tekemät tunnit 75 000 tuntia (+9000 tuntia)
Ryhmätoimintaa
- Paikalliset mielenterveysseurat toteuttivat liikunta- ja kulttuuripainotteisia ryhmiä, toiminnallisia ryhmiä, keskusteluryhmiä, hyvinvointiryhmiä ja kohtaamispaikkatoimintaa.
- Yhteensä noin 190 erilaista ryhmää (+ 30 ryhmää vuodesta 2018)
- Osallistujia yli 1600
- Tapaamiskertoja ryhmissä noin 2800
- Kohtaamisia ryhmissä yli 27 000 (yli + 1000 kohtaamista vuodesta 2018)
Koulutukset paikallisten mielenterveysseurojen toimijoille
Lyhytkestoiset koulutukset
- Uutena koulutuksena Huolituoli-koulutukset, joissa saa valmiuksia kertaluonteisen kohtaamisen erityspiirteisiin
- Ensimmäiset Kulttuuri mielessä -koulutuspäivät
- Puheenjohtajien ja vapaaehtoistyön koordinaattoreiden yhteiset neuvottelupäivät
- Ryhmänohjauksen perus- ja jatkokoulutukset
- Hyvinvointivastaavien koulutus
- Senioritreeniohjaajien koulutus
- Uusien toimijoiden koulutus
- Vapaaehtoisen pelastuspalvelun peruskurssi ja henkisen tuen koulutus
- Mielenterveyden ensiapukoulutuksia
- Verkostopäivät paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistyötä koordinoiville ja hyvinvointitoimijoille
- Kehittämispäiviä, joissa teemoina muun muassa uusi ja yhteinen strategia, vaikuttamistyön kehittäminen, hallitustyöskentelyn tehostaminen sekä työnantajan vastuut ja velvollisuudet
- Sosiaalisen median työpajoja viestintäosaamisen lisäämiseksi
- Teemakohtaisia koulutuksia ja luentoja esimerkiksi ihmisten arvostavasta kohtaamisesta, mielenterveyden edistämisen keinoista, yksinäisyydestä
- Vapaaehtoistyön koordinointikoulutuksen pilotointia sisältönään vapaaehtoistyön koordinointi ja johtaminen
Pitkäkestoiset koulutukset
- Yksivuotinen Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiudet -koulutus
- Kaksivuotiset Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiudet -koulutukset Tampereella ja Turussa.
Paikallisten mielenterveysseurojen tukihenkilöiden toimintaedellytyksiä vahvistettiin kouluttamalla vapaaehtoistyön työnohjaajia, tarjoamalla vapaaehtoistyön johtamiskoulutusta sekä kehittämällä ajan haasteisiin vastaavaa tukityötä tekevien peruskoulutusta.
Osaston tarjoamiin koulutuksiin osallistui noin seitsemänsataa paikallisten mielenterveysseurojen toimijaa. Koulutuksia järjestettiin uusille paikallistoimijoille ja senioritreeniohjaajille, minkä lisäksi puheenjohtajien ja vapaaehtoiskoordinaattoreiden neuvottelupäivät. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisosaamista jalkautettiin paikallisseuroille kehittämispäivässä yhteistyössä Mielenterveyden edistämisen osaston kanssa.
Huolituoli-tukihenkilökoulutuksissa paneuduttiin kasvokkain tapahtuvan, kertaluonteisen kohtaamisen erityispiirteisiin. Ryhmänohjaajiksi ryhtyville vapaaehtoistyöntekijöille järjestettiin ryhmänohjauksen perus- ja jatkokoulutukset ja Vapepa-toiminnasta kiinnostuneille peruskurssi ja henkisen tuen kurssi.
Paikallisten toimijoiden markkinointiviestinnän osaamista lisättiin sosiaalisen median työpajoissa sekä mielenterveysosaamista mielenterveyden ensiapukursseilla. Kulttuurin merkitystä mielenterveyteen pohdittiin ensimmäisillä Kulttuuri mielessä -koulutuspäivillä sekä puhelin- ja verkkotyön haasteita ja onnistumisia alueryhmissä. Hyvinvointitoiminnan ja vapaaehtoistyön koordinoinnin kehittämiseksi järjestettiin molemmille toimijaryhmille verkostopäivät. Kriisikeskusten vapaaehtoisille pidettiin luentoja mm. haastavien soittajien kohtaamisesta, yksinäisyydestä ja arvostavasta kohtaamisesta.
Muu kehittämistyö ja koordinointi
MIELI ry:n uuden strategian suunnittelun aluksi lähetettiin paikallisille mielenterveysseuroille strategiakysely. Vastausten pohjalta strategiaa työstettiin yhdessä paikallisten mielenterveysseuralaisten kanssa neljässä strategiapäivässä eri puolilla Suomea.
Paikallisten seurojen kehittämisen tueksi tehtiin lähes sata yhdistyskäyntiä. Vapaaehtoistoiminnan päivän yhteydessä toteutettiin paikallisten seurojen kanssa yhteinen vapaaehtoistoiminnan sosiaalisen median kampanja. Paikallisia mielenterveysseuroja ohjattiin osallistumaan terapiatakuu-kansalaisaloitekampanjaan ja Mielenterveyspoolin vaikuttamiskoulutuksiin.
Toimintavuonna kehitettiin ja otettiin käyttöön uusi digitaalinen vapaaehtoistoiminnan tilastointiohjelma.
Mental Health Art Week -toiminnan koordinointia paikallisissa seuroissa jatkettiin. Kemissä järjestettiin isompi ikäihmisten kulttuuritapahtuma yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa. MHAW:n teema kietoutui Mielinauhan viestiin ”jokainen meistä voi olla mukana rakentamassa mielenterveyden turvaverkkoa”. MHAW:iin osallistui 16 paikallista mielenterveysseuraa yhteistyökumppaneineen. Tapahtumia järjestettiin 27, ja niihin osallistui lähes 3000 ihmistä.
Tule vapaaehtoiseksi -verkkosivustoa kehitettiin edelleen. Sivustolla julkaistiin vapaaehtoistoiminnan tarinoita. Kävijöiden määrä sivustolla oli noin 9000. Vapaaehtoistoiminnan testin teki yli 6000 henkilöä. Molempien käyttäjämäärä lisääntyi 13 prosenttia.
Kansalaistoimintojen osasto toteutti yhteistä kehittämistä useiden toimijoiden kanssa osallistumalla Porttiteatterin hallitustyöhön, Pro Lapinlahti mielenterveysseuran We pop up -hankkeen ja Maaseudun tukihenkilöverkon ohjausryhmiin, SOSTE:n kansalaistoiminnan johtamisen verkostoon, Vapepa:n keskustoimikuntatyöhön, Yksi elämä -hankkeen järjestöverkostoon sekä TaiKu-sydän ja MIDAS (Mielenterveystyön edistämisen alueellinen yhteistyö) verkostoihin. Kansalaistoimintojen osasto osallistui MIELI ry:ssä myös Nuori Mieli Urheilussa -hankkeen ja Ympäristöahdistuksen hankkeen suunnitteluun.
Tule vapaaehtoiseksi -sivustoa kehitettiin, kävijöitä sivustolla oli noin 9000. Löytääkseen itselleen sopivan vapaaehtoistoiminnan muodon yli 6000 teki vapaaehtoistoiminnan testin. Lisäystä molemmissa oli noin 13%.
Kaksi kehittämishanketta
Kansalaistoimintojen osastolla toimi kaksi isoa kehittämishanketta.
Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa (MIOS) 2018-2020 -hankkeessa kehitetään ja toteutetaan etenkin Tee, tunne, oivalla (TOIVO) ryhmätoimintaa ja Oma Mieli -digitaalista oma-apuohjelmaa.
Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä paikallisten mielenterveysseurojen kanssa 17 TOIVO-ryhmää, joissa oli noin 200 osallistujaa. Hankkeessa järjestettiin kolme avointa kulttuuri- taide- ja liikuntapainotteista tapahtumaa, joihin osallistujia oli noin 160 henkilöä. Uusia TOIVO-ryhmänohjaajia koulutettiin noin kolmekymmentä.
OmaMieli –ohjelman kehittämisessä hyödynnettiin maahan muuttaneilta saatua palautetta ja ideoita. Hankkeessa järjestettiin maahan muuttaneille suunnattuja Mielenterveyden ensiapukoulutuksia ja hyvinvointipisteitä oppilaitoksissa.
Liikkuva mieli ikääntyessä (2020- 2022) -hankkeen tavoitteena on tukea sosiaaliselta ja psyykkiseltä toimintakyvyltään heikentyviä ikääntyneitä lisäämään arkiliikuntaa ja liikkuvaa elämäntapaa voimavaralähtöisesti.
Hankkeessa aloitettiin elokuussa kehittämään paikallisten mielenterveysseurojen sekä muiden toimijoiden vapaaehtoisten käyttöön Liikkuvan mielen tukija (LiiTu) -toimintamallia, jonka pohjalta on mahdollista haastavassa tilanteessa olevan ikääntyneen kohtaaminen, voimavarojen kartoittaminen ja tukeminen.