Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Uutiset

Sosiaali- ja terveysministeriö
Lausuntopyyntö 30.04.2014 STM061:00/2014

Suomen Mielenterveysseuran lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esitys sosiaalihuoltolaiksi on perusteellisesti ja huolellisesti valmisteltu. Hyvän kuvan nykytilanteesta antava esityö on tehty kattavasti ja analyyttisesti. Lain tarkoitus on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Nämä tavoitteet vastaavat Suomen Mielenterveysseuran käsitystä keskeisistä periaatteista.

Lainsäädäntöä ja palvelujärjestelmää leimaa edelleen järjestelmäkeskeisyys ja sektoroituneisuus. Lakiesityksessä on lähtökohdaksi otettu asiakkaan tuen tarve, jonka perusteella sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään.  Näkökulman muuttaminen asiakaslähtöiseksi on oikea periaate ja johtaa koko palvelujärjestelmän uuteen arviointiin.

Uusia käsitteitä lakiesityksessä ovat sosiaalinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuuden edistäminen. Osallisuus on yhteenkuulumisen ja osallisuuden tunnetta sekä mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa omassa asiassaan, yhteisössä ja yhteiskunnassa. Sosiaalihuollon tavoitteena on saada asiakkaan omat voimavarat käyttöön ja vahvistaa niitä.  Voimaantuminen ja osallisuus ovat aktiivisen kansalaisuuden edellytyksiä.

Lakiesityksessä korostetaan asiakaskeskeisyyttä ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun. Perusteluissa mainitaan, että asiakaskeskeisessä toiminnassa asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Oman palvelusuunnitelman laatimiseen osallistumisen pitäisi olla jo itsestäänselvyys. Suomen Mielenterveysseura esittää lakiin asiakaslähtöisyyden laajempaa tulkintaa, jonka mukaan kokemusasiantuntijuuden tulisi olla vakiintunut osa palvelujen suunnittelua, toteutusta ja arviointia.


Yksityiskohtaiset kommentit

7 § Hyvinvointia edistävän tiedon ja asiantuntemuksen käyttö
Rakenteellisen sosiaalityön avulla sosiaalihuollon asiantuntemus tuodaan osaksi kunnan muuta suunnittelua, valmistelua ja päätöksentekoa. Pykälässä painotetaan aivan oikein rakenteellisen sosiaalityön merkitystä ja velvoitetaan sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuomiseen osaksi kunnan muiden toimialojen suunnittelua. Onko muiden alojen toimijoilla riittävästi lakisääteisiä velvoitteita ottaa huomioon tämä asiantuntemus? Pykälässä käytetään termiä rakenteellinen sosiaalityö. Miksi termi ei esiinny sosiaalityön muotona (16 §)?

9 § Sosiaaliasiamies
Ehdotettu vastatoimien kielto on erittäin tarpeellinen.  Asiakkaan oikeuksien puolustajana sosiaaliasiamiehen asema on oltava turvattu tilanteissa, joissa hän joutuu tuomaan esille epäkohtia ja huonoa kohtelua, josta hänen oma työnantajansa on vastuussa.

12 § Tuen tarpeet ja 15 § Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut
Kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa muun muassa väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Lähisuhde- ja perheväkivaltaa käsitellään monipuolisesti lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa.  Sosiaalipalvelujen luettelossa ei kuitenkaan ole erikoistunutta palvelumuotoa lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille, tekijöille ja väkivaltaan altistuneille. Lakiin tulisi saada maininta lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden avopalveluista. Missä vaiheessa on turvakotitoiminnan lakisääteistäminen?

18 § Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalinen kuntoutus on tuen muotona tärkeä ja lakiesityksen teksti hyvä. Kuntoutuksen kentän rahoitus ja järjestämisvastuut ovat tällä hetkellä sekavat. Riittääkö lakiesityksen teksti selkeyttämään kuntien vastuun suhteessa muihin toimijoihin ja rahoittajiin?

19 § Perhetyö ja 20 § Kotipalvelu
Perhetyön ja kotiin annettavien palvelujen korostaminen on erittäin tärkeätä. Näillä työmuodoilla on saatu aikaan asiakkaiden kannalta inhimillisiä ja taloudellisesti tehokkaita tuloksia. Ehdotettu subjektiivinen oikeus perhetyöhön ja perheiden kotipalveluun tietyillä edellytyksillä (mm. lapsen edun toteutuminen) olisi erinomainen uudistus, joka saattaisi nopeasti tuottaa tuloksia raskaiden lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen vähenemisenä.

24 § Päihdetyö
Esityksen mukaan raskaana olevalla henkilöllä olisi oikeus saada välittömästi riittävät sosiaalihuollon päihdepalvelut. Päihteet ja raskaus on ongelma, johon viimeisten parinkymmenen vuoden ajan etsitty ratkaisua. Suomessa on maailmanlaajuista kiinnostusta herättänyt hoitomalli, jolle on haettu vakiintunutta rahoituspohjaa jo vuosikausia. Subjektiivinen oikeus on ainoa kestävä keino pitää yllä ja kehittää tätä hoitojärjestelmää.

27 § Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
Valvonnasta on säädetty jo aiemmin, mutta vastuutaho on puuttunut. Esityksessä korjataan tämä epäkohta ja määritellään selkeästi kunta vastuutahoksi.

30 § Asiakkaan asema ja oikeudet, keskeiset periaatteet
Lakiesityksessä ei mainita kokemusasiantuntijuutta.  Palvelujen käyttäjän näkökulmasta pitäisi tulla vakiintunut osa palvelujen suunnittelua ja arviointia. Kokemusasiantuntijuuden vakiinnuttaminen liittyy myös lukuun 6: Palvelujen laadun varmistaminen.

33 § Asiakkaan oikeus saada selvitys eri vaihtoehdoista
Itsemääräämisoikeus voi toteutua vain, jos asiakkaalla on riittävästi tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä erilaisista vaihtoehdoista palvelujen toteuttamisessa. Myös vaihtoehtojen seuraukset on selvitettävä. Lakiesityksen teksti on selkeä ja hyvä.

37 § Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa
Lakiesityksessä ehdotetaan täsmennystä itsemääräämisoikeuden toteutumiseen erityistilanteissa, joissa asiakkaan tahtoa selvitetään toisen henkilön kanssa. Toisen henkilön on oltava riippumaton suhteessa palvelujen järjestäjään ja tuottajaan siinä asiassa, jossa hän tukee asiakkaan päätöksentekoa. Edellytyksenä on myös asiakkaan suostumus ottaa vastaan toisen henkilön tuki. Nämä itsemääräämisoikeuden täsmennykset ovat välttämättömiä.

47 § Omatyöntekijä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja leimaavat pirstaleisuus ja katkeilevat palvelupolut. Asiakas joutuu kertomaan tilanteensa usealle työntekijälle, joista kukaan ei ole vastuussa palvelujen ja tuen kokonaisuudesta. Lakiesityksen ehdotus omatyöntekijän nimeämisvelvoitteesta tulee tarpeeseen.


Lausunnon keskeinen sisältö

Suomen Mielenterveysseura pitää esitystä sosiaalihuoltolaiksi perusteellisesti ja huolellisesti valmisteltuna. Nykyistä lainsäädäntöä ja palvelujärjestelmää leimaa järjestelmä-keskeisyys ja sektoroituneisuus. Lakiesityksen lähtökohdaksi otettu asiakkaan tuen tarve on oikea periaate ja johtaa koko palvelujärjestelmän oikeansuuntaiseen kehittämiseen.

Esityksessä korostetaan asiakaskeskeisyyttä, mutta kokemusasiantuntijuuden näkökulma puuttuu. Ei riitä, että asiakas osallistuu oman palvelusuunnitelmansa laatimiseen. Asiakkaan äänen on kuuluttava vakiintuneesti palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa (§ 30, § 53).

Rakenteellisen sosiaalityön merkitys korostuu esityksessä (§ 7). Rakenteellinen sosiaalityö pitäisi mainita selkeästi myös sosiaalityön muotona (§16).
Lähisuhde- ja perheväkivalta mainitaan tuen tarpeena (§12), mutta siihen ei esitetä sosiaalipalvelua (§15).

Lakiesitys sisältää useita erinomaisia uudistuksia: sosiaaliasiamiestä suojaava vastatoimien kielto, lapsiperheiden subjektiivinen oikeus perhetyöhön ja kotipalveluun tietyin edellytyksin, raskaana olevien subjektiivinen oikeus päihdehuollon palveluihin, lapsen ja vanhemman valvottujen tapaamisten vastuuttaminen kunnille, omatyöntekijän nimeämisvelvoite sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevat täsmennykset.

Helsingissä 17.6.2014


Marita Ruohonen

toiminnanjohtaja
Suomen Mielenterveysseura ry

Takaisin