Mielenterveys koetuksella
Ihmisen henkiset voimavarat vaihtelevat elämäntilanteiden ja kokemusten mukaan. Hyvä mielenterveys on yksilön hyvinvoinnin perusta, se auttaa sietämään ajoittaista ahdistusta, vahvistaa kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa ja auttaa sietämään elämään väistämättä kuuluvia vaikeita asioita.
Mielenterveyden häiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös haittaavat toimintakykyä, ihmissuhteita tai aiheuttavat kärsimystä. Tilapäinen mielenterveyden kuormittuminen ja henkinen pahoinvointi erilaisissa vaikeissa elämänvaiheissa on normaalia. Reaktiot elämän vastoinkäymisiin eivät ole sairautta.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä vaihtelevat mania- ja masennusjaksot. Se luetaan masennuksen ohella mielialahäiriöihin.
Ahdistuneisuus on tunnetila, johon voi liittyä jännitystä, pelkoa, levottomuutta, huolestuneisuutta tai jopa paniikin tai kauhun kokemus. Ajoittaisina pelko ja lievä ahdistuneisuus ovat arkipäiväisiä, kaikkien elämään joskus kuuluvia tunteita. Jos ahdistus ja tuskainen olotila kestävät vähintään kuusi kuukautta, voi olla kyseessä mielenterveyden häiriö.
Psykoosi on yleinen termi mielenterveyden häiriölle, jossa henkilö on menettänyt joltain osin kosketuksensa todellisuuteen. Moniin vakavimpiin ja pitkäkestoisiin mielenterveyden häiriöihin liittyy psykoottisia oireita.
Rahapelaaminen on suosittu viihteen muoto, mutta joskus siitä tulee ongelma. Peliriippuvuudessa on kyse pakonomaiseksi muuttuneesta toiminnasta, joka haittaa elämää.
Ihmisen normaali seksuaalisuus voi ilmetä moninaisin tavoin, eikä voimakas seksuaalinen halu ole itsessään merkki ongelmasta. Seksiriippuvuus on pakonomaista seksuaalista toimintaa, joka on alkanut hallita elämää.
Päihderiippuvuudessa päihteiden käyttö on alkanut hallita arkea. Siitä aiheutuu sosiaalista, taloudellista ja terveydellistä haittaa, ja lopettaminen voi tuntua mahdottomalta. Apua on kuitenkin saatavilla.
Fobia eli määräkohteinen pelko tarkoittaa tiettyyn asiaan tai tilanteeseen liittyvää pelkotilaa, joka on kohtuuttoman voimakas suhteessa asian aiheuttamaan todelliseen uhkaan.
Persoonallisuushäiriö kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana ja se on mahdollista tunnistaa henkilössä nuorena aikuisena. Häiriöstä kärsivä harvoin itse tunnistaa käyttäytymisensä haitallisuutta.
Sosiaalisten tilanteiden pelossa normaali jännittäminen on muuttunut elämää rajoittavaksi peloksi. Taustalla voi olla nöyryytys, usein myös herkkyys. Pelkoon on saatavilla apua.
Pakko-oireisessa häiriössä ilmenee pakkoajatuksia, pakkotoimintoja tai kumpiakin näistä. Häiriöstä on kyse silloin, kun pakonomaiset ajatukset ja käyttäytyminen ovat jatkuvia ja ne aiheuttavat merkittävää ahdistusta.
Paniikkikohtaukset eivät ole harvinaisia, mutta jos ne toistuvat ja haittaavat elämää, kyseessä voi olla paniikkihäiriö. Paniikkihäiriö hoidetaan psykoterapialla ja lääkkeillä, yleensä omassa terveyskeskuksessa.
Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joissa ihmisen suhde ruokaan, liikkumiseen tai kehonkuvaan vaikuttaa hänen terveyteensä haitallisesti.
Ikääntyminen ja mielen voimavarat
HJK:n naisten liigajoukkueen päävalmentaja Arttu Heinonen: ”Valmentajat ja urheilijat, nauttikaa siitä, mitä saatte tehdä.”
Vaikeat elämäntilanteet
Ihminen kohtaa elämässään monenlaisia tilanteita ja elämänvaiheita. Niiden joukossa on niin myönteisiä ja ilahduttavia kuin haasteellisia ja vaikeitakin aikoja. Elämäntilanteen vaikeus on yksilöllinen kokemus, joten monenlaiset asiat voivat tuntua elämässä haasteellisilta.