Peliriippuvuus hallitsee elämää
Rahapelaaminen on suosittu viihteen muoto, mutta joskus siitä tulee ongelma. Peliriippuvuudessa on kyse pakonomaiseksi muuttuneesta toiminnasta, joka haittaa elämää.
Rahapelien pelaaminen on ollut pitkään Suomessa suosittu viihteen muoto. Pelaaminen palkitsee osallistujansa nopeasti: Se tuo elämään jännitystä ja voittamisen mahdollisuuden. Ei ihme, että moni suomalainen hakeutuu pelaamisen pariin. Pelaaminen on usein myös sosiaalinen tapahtuma, jossa yhteinen jännityksen kohde luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näin pelaaminen tuottaa mielihyvää monin tavoin. Suurimmalle osalle rahaa tai muuta vastiketta vastaan pelaavista pelaamisesta ei muodostu ongelmaa. Pelaaminen on satunnaista eikä häiritse elämää.
Riskipelaaminen voi johtaa peliriippuvuuteen
Pelaamisesta muodostuu riski silloin, kun se alkaa vaikuttaa ihmisen talouteen ja ajankäyttöön merkittävästi. Pelaaminen on tällöin vielä ihmisen hallinnassa, ja siitä kieltäytyminen on mahdollista. Riskipelaaminen on syytä ottaa vakavasti, sillä se kasvattaa todennäköisyyttä peliriippuvuuden syntymiselle.
Peliriippuvuudesta puhutaan, kun pelaaminen on muuttunut hallitsemattomaksi.
Peliriippuvuudesta puhutaan, kun pelaaminen on muuttunut hallitsemattomaksi ja pakonomaiseksi, eikä ihminen pysty vastustamaan pelaamisen mahdollisuutta. Usein pelaaminen vahingoittaa jo vakavasti ihmisen taloudellisia, sosiaalisia ja työelämään liittyviä sitoumuksia. Näkyvien vahinkojen lisäksi peliriippuvuus usein tuottaa piileviä haittoja kuten psyykkistä pahoinvointia, ahdistusta ja häpeää. Itsetunto laskee. Myös itsetuhoisia ajatuksia voi esiintyä.
Riippuvuuden taustalla on monenlaisia syitä
Peliriippuvuudelle altistavat sosiaalisten suhteiden puute, mielenterveyden ongelmat, peleihin liittyvät ympäristötekijät ja jossain määrin myös yksilön oma perimä. Peliriippuvuus muiden toiminnallisten riippuvuuksien tavoin syntyy esimerkiksi psyykkisistä syistä ja ehdollistumisesta mielihyvää tuottavaan toimintaan. Ehdollistumista saattaa tapahtua, jos ihminen pelaa silloin, kun hänellä viriää vaikeita tunteita.
Lopulta voi käydä niin, että aina vaikean tunteen noustessa pintaan syntyy myös impulssi pelata. Psyykkisinä syinä peliriippuvuudelle voi toimia vaikeiden tunteiden välttely, todellisuuden pakoilu ja yksinäisyyden kokemus. Syitä on vaikea erottaa toisistaan ja usein ne esiintyvätkin yhtä aikaa.
Peliriippuvuus on hoidettavissa oleva mielenterveyden häiriö. Jos oma tai läheisen pelaaminen huolestuttaa, apua on saatavilla.