Mielenterveyspalvelut
Suomessa mielenterveyspalvelujen järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Mielenterveyspalveluita tuottavat lisäksi yksityiset palveluntuottajat ja kolmannen sektorin toimijat eli erilaiset järjestöt.
Mistä aloittaa avun hakeminen?
Mikäli koet tarvitsevasi apua mielenterveyteesi liittyen, avun hakeminen kannattaa yleensä aloittaa terveyskeskuksesta, omasta työterveyshuollosta tai opiskeluhuollosta. Jos oireet ovat lievät, myös Mielenterveystalon tarjoamat maksuttomat omahoito-ohjelmat (uusi välilehti) voivat tarjota riittävän avun.
Jos olet kokenut jotakin järkyttävää, esimerkiksi menettänyt läheisen tai elämäsi on muuten muuttunut äkillisesti, voit hakea apua myös järjestöjen palveluista. Esimerkiksi MIELI ry:n kriisikeskukset ja Kriisipuhelin antavat keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa.
Tärkeää on, että kerrot voinnistasi jollekin (läheinen, puoliso, työkaveri, kouluterveydenhoitaja, opettaja). Jos et tiedä, kenelle kertoa olostasi, voit myös soittaa MIELI ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111. Mielenterveyden keskusliiton (uusi välilehti) maksullisen mielenterveysneuvonnan numeroon 0203 91920 voit soittaa, kun tarvitset neuvontaa mihin tahansa mielenterveyden haasteisiin liittyvässä asiassa.
Hoidon tarpeen arvioi yleensä ensin yleislääkäri terveyskeskuksessa. Tarpeellinen hoito voi toteutua lääkärin toimesta, tai hän voi ohjata sinut eteenpäin terveyskeskuksen psykologille, psykiatriselle hoitajalle tai maksuttomaan nettiterapiaan (uusi välilehti). Nettiterapia on vaikuttava hoito lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä ja sopii monille mutta ei kaikille. Joidenkin kuntien terveyskeskuksissa on myös niin sanottuja depressiohoitajia, jotka tarjoavat keskusteluapua.
Jos oireet sitä vaativat, lääkäri ohjaa sinut psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaaksi psykiatrian poliklinikalle. Joillakin paikkakunnilla psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksikön nimi voi olla joku muu kuin psykiatrian poliklinikka, esimerkiksi mielenterveyskeskus tai mielenterveystoimisto.
Joillain paikkakunnilla psykiatrian poliklinikoilta voi itse suoraan varata ajan, mutta useimmiten tarvitaan kuitenkin joko terveyskeskus- tai työterveyslääkärin lähete.
Jos saat perusterveydenhuollosta lähetteen erikoissairaanhoitoon, eli psykiatrian poliklinikalle tai vastaavaan mielenterveyspalveluja järjestävään yksikköön, pääset keskustelemaan tilanteestasi riippuen psykiatrin, psykologin, sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Tarvitsemasi hoito voi keskusteluavun ohella olla esimerkiksi yksilö-, perhe- tai ryhmäpsykoterapiaa, lääkehoitoa tai kuntoutusta, kuten toiminta- musiikki- tai liikuntaterapiaa.
Psykiatrian poliklinikka ei yleensä pysty tarjoamaan pitkää ja tiivistä psykoterapiaa. Psykoterapia on siten itse ostettava yksityisiltä psykoterapeuteilta. Jos erikoislääkäri on kirjoittanut lausunnon psykoterapian tarpeesta, KELA:lta on mahdollista hakea tukea psykoterapiakustannuksiin.
Mielenterveyspalveluiden toteuttamisessa on isoja maantieteellisiä eroja. Suurilla paikkakunnilla palveluiden rakenne on yleensä monipuolisempi ja palvelujen tarjoajia on muutenkin enemmän.
Apua työterveyshuollosta
Riippuu työnantajasi työterveyshuollon kanssa tekemästä sopimuksesta, minkä tasoisia mielenterveyteen liittyviä palveluja voit sitä kautta saada. Jos työterveyshuoltosi ei korvaa esimerkiksi psykiatrista hoitoa, voit saada työterveyslääkäriltäsi lähetteen julkisen terveydenhuollon toteuttamaan vastaavaan hoitoon. Jotkut työnantajat tarjoavat myös mahdollisuuden lyhytpsykoterapiaan.
Opiskelijat
Yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat voivat hakeutua terveyskeskuksen sijasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (uusi välilehti) palveluihin. Muiden oppilaitosten opiskelijat pääsevät kouluterveydenhoitajan lähetteellä koulu- tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.
Mielenterveystalosta apua ja lisätietoja avun hakemiseen
Mielenterveystalon (uusi välilehti) ja Nuorten Mielenterveystalon (uusi välilehti) nettipalvelujen avulla löydät luotettavaa tietoa mielenterveydestä, tarjolla olevista hoidoista, ja alueesi palveluista. Palvelu ohjaa sinut omaan tilanteeseesi sopivan tiedon ääreen. Ohjaus tapahtuu ammattilaisten kehittämän ”navigaattorin” avulla, joka ei edellytä aikaisempaa tietoa mielenterveys-asioista. Tietoa voit hakea myös kuntakohtaisesti tai mahdolliseen diagnoosiin perustuen.
KELA korvaa osan yksityisten terveyspalvelujen käytöstä. Halutessasi voit hakeutua esimerkiksi yksityisen erikoislääkärin toteuttamaan hoitoon. Mielenterveyden häiriöiden hoito on psykoterapiaa lukuun ottamatta yleensä mahdollista julkisten terveydenhoitopalveluiden puolella. Psykoterapia on kuitenkin lähes poikkeuksetta ostettava yksityisiltä psykoterapeuteilta.
Jos erikoislääkäri on kirjoittanut lausunnon psykoterapian tarpeesta, KELA:lta on mahdollista hakea tukea terapiakustannuksiin. Vaikka psykoterapiaan hakeutuisi kokonaan omalla kustannuksella, kannattaa silti psykoterapian laadun varmistamiseksi valita Valviran (uusi välilehti)(entinen TEO) hyväksymä ja KELA-korvattava psykoterapeutti. Lue lisää psykoterapiasta ja siihen hakeutumisesta.
Lukuisat järjestöt tuottavat auttamispalveluita, jotka ovat käyttäjille maksuttomia. Järjestöjen tuottamat palvelut rahoitetaan useimmiten Veikkauksen tuella (uusi välilehti). Monien järjestöjen toimintaan voi myös itse osallistua esimerkiksi toimimalla vapaaehtoisena tukihenkilönä. Järjestöjen tarjoama apu on esimerkiksi puhelinauttamista, verkkoauttamista, kasvokkaista kriisityötä, vertaistukea tai kuntoutuskursseja.
Mielenterveysasioissa auttavat esimerkiksi seuraavat järjestöt:
Mielenterveyden keskusliitto (uusi välilehti)
Mielenterveys omaisten keskusliitto – Finfami ry (uusi välilehti)
Nyyti (Korkeakouluopiskelijoille) (uusi välilehti)
Mielenterveysyhdistys Helmi ry (uusi välilehti)
HelsinkiMissio (uusi välilehti)
Auttavia puhelin- ja verkkopalveluja
Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat sekä kriisityöntekijät että koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Valtakunnallista kriisipuhelinta päivystetään seitsemällätoista eri paikkakunnalla ympäri Suomea.
Tukinetissä on palveluita, joiden tarkoituksena on auttaminen, tuen tarjoaminen ja kokemusten jakaminen. Tukinetin teemojen kautta voi tutustua eri aiheisiin, osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Tukinet on MIELI ry:n ylläpitämä ja alustalla toimii yli 100 järjestöä.
Sekasin-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 12-29-vuotiaille. Sekasin-chatissä voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Välitämme sinusta ja siitä mikä sinua mietityttää.
Lisää auttavia puhelin- ja verkkopalveluja löydät sivulta puheet.net (uusi välilehti).
Ryhmämuotoista toimintaa järjestäviä tahoja
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry (uusi välilehti)
Mieli Maasta ry (uusi välilehti)
Tavallisimmin mielenterveyden häiriöiden hoito on yhdistelmä keskusteluapua ja lääkitystä ja joskus myös erilaista ryhmätoimintaa tai toiminnallisia hoitomuotoja, kuten taide- tai musiikkiterapiaa. Vaikeimpien ja pitkäkestoistenkin mielenterveysongelmien psykiatrinen hoito on useimmiten niin sanottua avohoitoa eli hoidossa oleva ei yövy sairaalassa, hän ainoastaan käy saamassa hoitoa yleensä joitakin kertoja viikossa tai kuukaudessa.
Avohoitoon on olemassa asuinpaikkakunnasta ja asiakkaan tarpeesta riippuen erilaisia tukipalveluja, kuten tuettua asumista ja kuntouttavaa päivätoimintaa. Esimerkiksi Helsingissä päivätoimintaa toteuttaa muun muassa Niemikotisäätiö (uusi välilehti).
Päivätoiminnan tarkoituksena on mielenterveyskuntoutujien elämänlaadun kohentaminen ja omatoimisuuden ja aktiivisuuden ylläpitäminen. Päivätoimintaan kuuluu useimmiten esimerkiksi mahdollisuuksia laittaa ruokaa, harrastaa liikuntaa, retkeillä ja keskustella yhdessä muiden mielenterveyskuntoutujien ja päivätoiminnan ohjaajien kanssa.
Jos psykiatrisen avohoidon palvelut eivät ole riittäviä, potilas ohjataan psykiatriseen osastohoitoon hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen. Käytännössä osastohoitoon eli vuodeosastolle ei pääse kovin helposti.