Siirry sisältöön

Mistä aloittaa avun hakeminen?

Mikäli koet tarvitsevasi apua mielenterveyteesi liittyen, avun hakeminen kannattaa yleensä aloittaa terveyskeskuksesta, omasta työterveyshuollosta tai kouluterveydenhoitajalta.

Jos olet kokenut jotakin järkyttävää, esimerkiksi menettänyt läheisen tai elämäsi on muuten muuttunut äkillisesti, voit hakea apua myös järjestöjen palveluista. Esimerkiksi MIELI ry:n kriisikeskukset ja Kriisipuhelin antavat keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa.

Tärkeää on, että kerrot voinnistasi jollekin (läheinen, puoliso, työkaveri, kouluterveydenhoitaja, opettaja). Jos et tiedä, kenelle kertoa olostasi, voit myös soittaa MIELI ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111. Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysneuvonnan numeroon voit soittaa, kun tarvitset tukea tai neuvontaa mihin tahansa mielenterveyteen liittyvässä asiassa 0203 91920.

Hoidon tarpeen arvioi yleensä ensin perusterveydenhuollon lääkäri terveyskeskuksessa. Hän ohjaa tarvittaessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaaksi psykiatrian poliklinikalle. Joillakin paikkakunnilla psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksikön nimi voi olla joku muu kuin psykiatrian poliklinikka, esimerkiksi mielenterveyskeskus tai mielenterveystoimisto.

Joillain paikkakunnilla psykiatrian poliklinikoilta voi itse suoraan varata ajan, mutta useimmiten tarvitaan kuitenkin joko terveyskeskus- tai työterveyslääkärin lähete. Joidenkin kuntien terveyskeskuksissa on myös niin sanottuja depressiohoitajia, jotka tarjoavat keskusteluapua.

Jos saat perusterveydenhuollosta lähetteen erikoissairaanhoitoon, eli psykiatrian poliklinikalle tai vastaavaan mielenterveyspalveluja järjestävään yksikköön, pääset keskustelemaan tilanteestasi riippuen psykiatrin, psykologin, sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Tarvitsemasi hoito voi keskusteluavun ohella olla esimerkiksi yksilö-, perhe- tai ryhmäpsykoterapiaa, lääkehoitoa tai kuntoutusta, kuten toiminta- musiikki- tai liikuntaterapiaa.

Psykiatrian poliklinikka ei yleensä pysty tarjoamaan pitkää ja tiivistä psykoterapiaa. Psykoterapia on siten itse ostettava yksityisiltä psykoterapeuteilta. Jos erikoislääkäri on kirjoittanut lausunnon psykoterapian tarpeesta, KELA:lta on mahdollista hakea tukea terapiakustannuksiin.

Mielenterveyspalveluiden toteuttamisessa on kuntien välillä isoja eroja. Suurissa kunnissa palveluiden rakenne on yleensä monipuolisempi ja palvelujen tarjoajia on muutenkin enemmän (katso esimerkkejä kuntien mielenterveyspalvelutiedoista: EspooHelsinkiTampereOulu).

Apua työterveyshuollosta

Riippuu työnantajasi työterveyshuollon kanssa tekemästä sopimuksesta, minkä tasoisia mielenterveyteen liittyviä palveluja voit sitä kautta saada. Jos työterveyshuoltosi ei korvaa esimerkiksi psykiatrista hoitoa, voit saada työterveyslääkäriltäsi lähetteen julkisen terveydenhuollon toteuttamaan vastaavaan hoitoon. Jotkut työnantajat tarjoavat myös mahdollisuuden lyhytterapiaan.

Opiskelijat

Yliopisto-opiskelijat voivat hakeutua terveyskeskuksen sijasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluihin. Muiden oppilaitosten opiskelijat pääsevät kouluterveydenhoitajan lähetteellä koulu- tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.

Mielenterveystalosta apua ja lisätietoja avun hakemiseen


Mielenterveystalo  ja Nuorten Mielenterveystalo  nettipalvelun avulla löydät luotettavaa tietoa mielenterveydestä, tarjolla olevista hoidoista, ja alueesi palveluista. Palvelu ohjaa sinut omaan tilanteeseesi sopivan tiedon ääreen. Ohjaus tapahtuu ammattilaisten kehittämän ”oirenavigaattorin” avulla, joka ei edellytä aikaisempaa tietoa mielenterveys-asioista. Tietoa voit hakea myös kuntakohtaisesti tai mahdolliseen diagnoosiin perustuen.

KELA korvaa osan yksityisten terveyspalvelujen käytöstä. Halutessasi voit hakeutua esimerkiksi yksityisen erikoislääkärin toteuttamaan hoitoon. Mielenterveyden häiriöiden hoito on psykoterapiaa lukuun ottamatta yleensä mahdollista julkisten terveydenhoitopalveluiden puolella. Psykoterapia on kuitenkin lähes poikkeuksetta ostettava yksityisiltä psykoterapeuteilta.

Jos erikoislääkäri on kirjoittanut lausunnon psykoterapian tarpeesta, KELA:lta on mahdollista hakea tukea terapiakustannuksiin. Vaikka psykoterapiaan hakeutuisi kokonaan omalla kustannuksella, kannattaa silti psykoterapian laadun varmistamiseksi valita Valviran (entinen TEO) hyväksymä ja KELA-korvattava psykoterapeutti. Lue lisää psykoterapiasta ja siihen hakeutumisesta.

Lukuisat järjestöt tuottavat ns. järjestölähtöisiä auttamispalveluita, jotka ovat käyttäjille maksuttomia. Järjestöjen tuottamat palvelut rahoitetaan useimmiten Veikkauksen tuella. Monien järjestöjen toimintaan voi myös itse osallistua esimerkiksi toimimalla vapaaehtoisena tukihenkilönä. Järjestöjen tarjoama apu on esimerkiksi puhelinauttamista, verkkoauttamista, kasvokkaista kriisityötä, vertaistukea tai kuntoutuskursseja.

Mielenterveysasioissa auttavat esimerkiksi seuraavat järjestöt:

MIELI ry:n kriisikeskukset

Mielenterveyden keskusliitto

Mielenterveys omaisten keskusliitto – Finfami ry

Nyyti (Korkeakouluopiskelijoille)

Mielenterveysyhdistys Helmi ry

HelsinkiMissio

Auttavia puhelin- ja verkkopalveluja

Kriisipuhelin

Valtakunnallinen kriisipuhelin tarjoaa välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Puhelimessa vastaavat sekä kriisityöntekijät että koulutetut vapaaehtoiset tukihenkilöt. Valtakunnallista kriisipuhelinta päivystetään seitsemällätoista eri paikkakunnalla ympäri Suomea.

Tukinet

Tukinetissä on palveluita, joiden tarkoituksena on auttaminen, tuen tarjoaminen ja kokemusten jakaminen. Tukinetin teemojen kautta voi tutustua eri aiheisiin, osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Tukinet on MIELI ry:n ylläpitämä ja alustalla toimii yli 100 järjestöä.

Sekasin-chat

Sekasin-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 12-29-vuotiaille. Sekasin-chatissä voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Välitämme sinusta ja siitä mikä sinua mietityttää.

Lisää auttavia puhelin- ja verkkopalveluja löydät sivulta puheet.net.

Ryhmämuotoista toimintaa järjestäviä tahoja

MIELI Suomen Mielenterveys ry

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry:n sivuilta löydät alueesi jäsenjärjestön

Mieli Maasta ry

Mielenterveysyhdistys Helmi ry

Nyyti

Tavallisimmin mielenterveyden häiriöiden hoito on yhdistelmä keskusteluapua ja lääkitystä ja joskus myös erilaista ryhmätoimintaa tai toiminnallisia hoitomuotoja, kuten taide- tai musiikkiterapiaa. Vaikeimpien ja pitkäkestoistenkin mielenterveysongelmien psykiatrinen hoito on useimmiten niin sanottua avohoitoa eli hoidossa oleva ei yövy sairaalassa, hän ainoastaan käy saamassa hoitoa yleensä joitakin kertoja viikossa tai kuukaudessa.

Avohoitoon on olemassa asuinpaikkakunnasta ja asiakkaan tarpeesta riippuen erilaisia tukipalveluja, kuten tuettua asumista ja kuntouttavaa päivätoimintaa. Esimerkiksi Helsingissä päivätoimintaa toteuttaa muun muassa Niemikotisäätiö.

Päivätoiminnan tarkoituksena on mielenterveyskuntoutujien elämänlaadun kohentaminen ja omatoimisuuden ja aktiivisuuden ylläpitäminen. Päivätoimintaan kuuluu useimmiten esimerkiksi mahdollisuuksia laittaa ruokaa, harrastaa liikuntaa, retkeillä ja keskustella yhdessä muiden mielenterveyskuntoutujien ja päivätoiminnan ohjaajien kanssa.

Jos psykiatrisen avohoidon palvelut eivät ole riittäviä, potilas ohjataan psykiatriseen osastohoitoon hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen. Käytännössä osastohoitoon eli vuodeosastolle ei pääse kovin helposti.