Lausunto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Uutiset

Lausunto Laista ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

1 Luku
Yleistä lain tarkoituksesta

Suomen Mielenterveysseura ry on tyytyväinen siitä, että laki ikääntyneitten toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista etenee. Mielenterveysseura näkee lain erittäin tarpeelliseksi ja kannustaa Sosiaali- ja terveysministeriötä viemään lakiesityksen mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

On erittäin olennaista, että lain lähtökohdaksi on otettu ikääntyneen väestön hyvinvointi, toimintakyky ja itsenäinen suoriutuminen. Toinen merkittävä lähtökohta on ikääntyneitten mahdollisuus osallistua heitä koskevien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen. Nämä kaksi lain tarkoitusta saavat erityistä kiitosta Suomen Mielenterveysseuralta.  Se, että ikääntynyt väestö määritellään toimintakyvyn, ei numeraalisen iän mukaan, on kannatettavaa.

Henkilöstömitoitus saatava lakiin

Mielenterveysseura katsoo kuitenkin, että lain 1 § tarkoitus ”parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita” ei toteudu, jos laissa, tai vähintään asetuksessa, ei ole määriteltynä henkilöstömitoitusta. Vaikka ministeriö on laatinut Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen, ei suositus ole kuitenkaan sitova. Henkilöstömitoitus lain tai asetuksen tasolla luonnollisesti vaatii kuvattavaksi myös sen, miten seurataan lain noudattamista ja miten sanktioidaan rikkomuksia. Tärkeää on käydä keskustelua siitä, että henkilöstömitoituksen minimistä ei lain myötä tule maksimia.

Järjestöjen merkittävä panos selkeämmin näkyviin

Lain 4 § mainitaan, että kuntien on laadittava toimenpidesuunnitelma, jossa näiden on määriteltävä, miten se toteuttaa yhteistyötä järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. On erittäin hyvä, että järjestöjen ja kuntien yhteistyö mainitaan pykälätasolla. Olisi hyvä, jos lain perustelutekstissä tuotaisiin vielä esille, kuinka merkittävässä roolissa järjestöt ovat tällä hetkellä erityisesti ikääntyneen väestön terveyden ja mielen hyvinvoinnin edistäjinä ja erilaisten palveluiden kehittäjinä.

Luku 2
Mielenterveyden edistäminen lakiin

On hyvä, että laissa on erityinen pykälä 10 § ”Hyvinvointia edistävät toimet.” Yksi merkittävin ihmisten hyvinvointia edistävä asia on hyvä mielenterveys.  Sen vaikutus ihmisen jaksamiseen ja omien voimavarojen löytämiseen on hyvin keskeistä. Siksi Suomen Mielenterveysseura esittää, että 10 § lisätään (lakitekstiluonnos sivu 3) sana mielenterveyden


10 §
1)    hyvinvoinnin, mielenterveyden, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus.


Suomen Mielenterveysseura kokee, että tämän lisäyksen yksi merkittävä viesti olisi vähentää mielenterveydellisten ongelmiin liittyvän häpeän ja syyllisyyden leimaa. Tiedämme, että ikäihmisten on hyvin vaikea myöntää tai edes tiedostaa kärsivänsä mielenterveydellisistä ongelmista ja heidän on vaikea hakeutua hoitoon. Ikäihmisten kanssa työskentelevien on usein vaikeaa tunnistaa mielenterveyden häiriöitä tai erottaa esimerkiksi muistihäiriöitä mielenterveydellisistä häiriöistä. Kaikkein tärkeintä olisi tunnistaa riskiryhmässä olevat ikäihmiset ja tukea heidän mielenterveyttään ajoissa. Ikäihmisten hyvinvointia edistävä toiminta on tärkeä tekijä näissä tilanteissa.

Luku 3
Vastuutyöntekijälle tulossa suuri vastuu

15 § käsittelee iäkkään henkilön vastuutyöntekijää. Ajatus on Suomen Mielenterveysseuran mielestä kannatettava, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että kuntien resurssit suunnataan siten, että vastuuhenkilöitä on riittävästi ja heillä on riittävä koulutus, kuten ohjausryhmän muistiossa on jo mainittu. Olisi hyvä, jos lain perustelutekstissä todettaisiin, että vastuuhenkilön velvollisuudet eivät vähennä iäkkään henkilön muita palveluntarvetta kartoittavia verkostotapaamisia eikä jätä asiakasta vain yhden työntekijän velvollisuudeksi. Mielenterveysseura kantaa erityistä huolta heikoimmassa asemassa olevista ikääntyneistä henkilöistä, joilla on esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarvetta. Toivomme, että heidän auttamisensa ei jää vain vastuuhenkilölle, vaan kunnissa on resursseja niin, että ikääntyneet saavat sopivaa ja oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta päihde- ja mielenterveysongelmiinsa.

Luku 5
Palveluiden tarpeessa olevaa iäkästä henkilöä on aina kuultava ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitettava

25 § käsittelee ilmoittamista havaitusta palveluntarpeesta. Suomen Mielenterveysseura pitää pykälää periaatteessa hyvänä ja tarpeellisena, erityisesti silloin kun ikääntyneen henkilön toimintakyky on heikentynyt niin paljon, ettei hän osaa tai pysty hakemaan itse apua. Lain perustelutekstissä on kuitenkin painotettava, että kaikessa auttamisessa on aina kuultava henkilöä itseään ja kunnioitettava tämän itsemääräämisoikeutta. Samoin on painotettava viranomaisille, kun lain velvoitteita viedään käytäntöön.

Katsomme lain vahvistavan ikääntyneen väestömme oikeutta saada palvelua tarvittaessa ja siksi toivomme, että laki etenisi mahdollisimman pian eduskuntaan.

Helsingissä 8.6.2012
SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Marita Ruohonen            Maria Viljanen
Toiminnanjohtaja            Projektipäällikkö
                                            www.mielenterveysseura/mirakle

Takaisin