Lausunto Itsemurhien ehkäisy ja hoidon tarpeen arviointi rikosseuraamusalalla -oppaasta.

Uutiset

RISE Rikosseuraamuslaitos
Lausuntopyyntö Dnro 4/702/2010


Lausunto Itsemurhien ehkäisy ja hoidon tarpeen arviointi rikosseuraamusalalla oppaasta

Suomen Mielenterveysseura on saanut oppaasta kaksi lausuntopyyntöä, toinen oli osoitettu Suomen Mielenterveysseuralle ja toinen SOS-kriisi-keskukselle. Koska SOS-kriisikeskus on osa Suomen Mielenterveysseuraa, laadimme vain yhden lausunnon.

Suomen Mielenterveysseura haluaa tuoda esiin tyytyväisyytensä Rikosseuraamuslaitoksen tuottamasta oppaasta. Asia on tärkeä. Vaikka Suomessa on tapahtunut myönteistä kehitystä eli itsemurhien määrissä on tapahtunut vähenemistä, itsemurhaluvut ovat meillä edelleen huippuluokkaa verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin.

Oppaan alkuosassa käsitellään itsetuhokäyttäytymistä riittävän kattavasti ja siinä on helposti omaksuttavalla tavalla tuotu esiin ilmiön eri puolet. Itsemurhiin liittyvät myytit, jotka usein estävät järkevää ja itsetuhoisuutta ehkäisevää toimintaa, on tuotu hyvin esiin samoin kuin suojaavat tekijät ja riskitekijät.

Itsemurhariskin arvioinnista annetaan selkeitä ohjeita siitä, miten tulee toimia.  Ne antavat hyvän pohjan asian viemiseen käytäntöihin. Oppaassa kiinnitetään kattavasti huomiota siihen, miten vankien itsemurhia voidaan ehkäistä seuraamalla vangin mielialaa ja käyttäytymistä sekä huolehtimalla siitä, että itsemurhan mahdollistavia välineitä on mahdollisimman vähän saatavissa.

Oppaassa huomioidaan myös se milloin itsemurhariski on suurin. 1 - 2 vangitsemisesta ja 1 - 2 viikkoa vapautumisen jälkeen sekä tutkintavankeusaika ovat korkean itsemurhariskin aikaa, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Vankeuden alkamisvaiheeseen annetaankin oppaassa hyviä ohjeita. Sen sijaan vapautumisen jälkeinen aika on ymmärrettävästi ongelmallisempi.  Siinä kansalaisjärjestöjen osuus voisi olla ratkaiseva ja hyvä yhteistyö rikosseuraamuslaitoksen ja mm. järjestöjen kesken tärkeää.

Kappaleessa 8: Traumaattisen tapahtuman käsittely työpaikalla kuvaillaan, miten tapahtunutta itsemurhaa voidaan käsitellä henkilökunnan kanssa, mainitaan defusing ja debriefing. Debriefingistä eli psykologisesta jälkipuinnista on olemassa tutkimustietoa, jonka perusteella traumaattisen tapahtuman kokeneiden käypähoitosuositusta tullaan muuttamaan. Jälkipuintia ei enää suositella kertaluontoisena jälkipuintikeskusteluna. Siksi ehdotamme poistettavaksi maininnan debriefingistä. Tekstissä todetaan että työntekijöille on tarjottava mahdollisuus käsitellä tapahtunutta itsemurhaa ja se onkin tarpeen. Todetaan myös, että vangille, joka on nähnyt toisen vangin itsemurhan, on tarjottava mahdollisuus käsitellä asiaa. Tieto siitä, että vankilassa joku on tehnyt itsemurhan, leviää nopeasti ja saattaa aiheuttaa leviämisefektin. Ilmiö, josta oppaan alkuosassa on kerrottu. Siksi aiheesta olisi suositeltavaa puhua ääneen kaikkien sen osaston vankien kanssa, jossa itsemurha tekijä oli sijoitettuna ja tuoda esiin mahdollinen lisääntynyt itsemurhavaara tapahtuman jälkeen ja käytettävissä oleva tukimahdollisuudet. Ihmiset reagoivat yksilöllisesti ja joillekin voi syntyä tarve hoidon pariin ohjaamiseen vankitoverin tekemän itsemurhan jälkeen, joten näissä tilanteissa henkilöstön tulisi olla valppaina.

Oppaassa todetaan, että maahanmuuttajataustaisten vankien keskuudessa esiintyy paljon itsemurhia. Periaatteessa heidän kohdallaan pätevät itsemurhien ehkäisyssä samat toimintaperiaatteet kuin kantasuomalaisten kohdalla. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää tulkin käyttöön silloin, kun vangin suomenkielen taito ei ole riittävä. Näin varmistetaan, että maahanmuuttaja-taustainen vanki ymmärtää hänelle kerrotut asiat ja pystyy kertomaan tilanteestaan ja ajatuksistaan ja saamaan vastauksia kysymyksiinsä. Maahanmuuttajataustaisten kohdalla on hyvä kysyä mahdollisista edellisistä vangitsemiskokemuksista. Taustalla voi olla esimerkiksi kidutuskokemuksia lähtömaan vankilasta. Traumamuistot voivat aktivoitua ja altistaa itsemurhayrityksille.

Suomen Mielenterveysseura näkee nyt laaditun oppaan tervetulleena askeleena itsemurhien ehkäisytyössä ja toivoo, että se kuluu käytössä ja että opasta päivitetään saatujen käyttökokemusten ja uuden tiedon pohjalta.

Helsingissä 15.1.2014
                
Marita Ruohonen        Outi Ruishalme
toiminnanjohtaja         SOS-kriiisikeskuksen johtaja

Takaisin