Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriön esitykseen lapsi- ja nuorisopsykiatrian yhdistämisestä

Uutiset

OKM LAUSUNTO- JA ESITYSPYYNTÖ; VHA ERIKOISLÄÄKÄRIN JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRIN TUTKINNOISTA
Lausuntopyyntö OKM/29/010/2011

OKM:N ESITYS LAPSI- JA NUORISOPSYKIATRIAN YHDISTÄMISESTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnos 21.11.2011 valtioneuvoston asetukseksi esittää lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisalojen yhdistämistä ja erilaisten osaamisalueiden liittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomen Mielenterveysseura vastustaa yhdistämistä.

Nuorisopsykiatrian erikoisalaa tarvitaan. Suomessa tarvitaan psykiatrian erityisalaa, jossa osataan tunnistaa ja hoitaa nuorten puhkeamassa olevat ja jo puhjenneet häiriöt.

Nuoruus ajoittuu keskimäärin ikävuosiin 10–21. Nuoruus on inhimillisen kehityskaaren kiivainta aikaa, jolloin ihmisen hermostollisessa, psykologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä tapahtuu suuria mullistuksia. Nuorisopsykiatriaa tarvitaan psykiatrian omana, lapsipsykiatriasta erillisenä erikoisalana, sillä nuoruuden kehitystehtävät ja ilmiöt ovat hyvin erilaisia kuin lapsuudessa. Nuoren kehitystehtävä on eriytyä ja itsenäistyä omasta kasvuperheestään, jolloin esimerkiksi myös sosiaalisen ympäristön merkitys ja sosiaalisessa ympäristössä olevien riskitekijöiden vaikutus kasvaa.

Nuorisopsykiatria on hyvin vaativa, monisyinen ja jatkuvassa kehityksessä oleva tieteenala, joka tarjoaa korvaamatonta apua nuorille ja heidän perheilleen silloin kun nuoren kehitykseen liittyy epätasapainoa. Suomessa on systemaattisesti pyritty kehittämään nuorisopsykiatrista tutkimusta, hoitomuotoja ja palveluita, mikä näkyy esimerkiksi kiireellisten huostaanottojen kasvun taittumisena vuosina 2010–2011.  

Nuoruusiän tapahtumat vaikuttavat aikuisuuteen (ja kansantalouteen). Nuorten psykiatrinen hoito on haasteellista. Monet mielenterveyden häiriöt alkavat nuoruusiässä — yli puolet suomalaisessa aikuisväestössä esiintyvistä elämänaikaisista mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 18 vuoden ikää. Siksi kansanterveydellisestä ja -taloudellisesta näkökulmasta katsottuna nuorten mielenterveyden häiriöihin erikoistunut tieteenala on ensiarvoisen tärkeä. Nuorten psykiatrisille ongelmille leimaa-antavaa on niin moniongelmaisuus ja usean häiriön esiintyminen samanaikaisesti kuin sosiaalisen ympäristön (kuten perheen, koulun ja ystäväpiirin) keskeinen rooli häiriöiden esiintymisessä, laadussa ja hoidettavuudessa.

Suomalainen nuorisopsykiatria on kehittynyt mutta ei vieläkään pysty vastaamaan tarpeeseen. Vaikka Suomen nuorisopsykiatriaa pidetäänkin monissa suhteissa edelläkävijänä muihin Euroopan maihin verrattuna, on hoitojärjestelmässä edelleen paljon parannettavaa. Tutkimustulokset ja kliininen kokemus osoittavat yhtäpitävästi, että nykyinen suomalainen palvelujärjestelmä ei suotuisista muutoksista huolimatta edelleenkään tavoita kiireisesti apua tarvitsevia nuoria. Vain alle puolet selvästi oireilevista nuorista on palvelujen piirissä. Nuorten hoitamattomat häiriöt tarkoittavat käytännössä sairastamiskierrettä, ennenaikaista työkyvyttömyyttä ja lopulta syrjäytymistä. Subjektiivisen kärsimyksen ohella syrjäytyminen merkitsee merkittäviä kansantaloudellisia menetyksiä: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa.

Nuorisopsykiatrian tärkeä tehtävä on estää ylisukupolvinen syrjäytyminen. Tämä on valtava haaste, johon tarvitaan tarkkaa ja pitkälle kehittynyttä nuorisopsykiatrian erikoisosaamista. Suomen Mielenterveysseuran Palaset kohdalleen -hankkeen tavoitteena on ehkäistä vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Lisätietoja antaa suunnittelija Leena Ehrling, puh (09) 4150 3636,   leena.ehrling(at)mielenterveysseura.fi.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
     
Marita Ruohonen        Tarja Heiskanen
toiminnanjohtaja          viestintäjohtaja
    
 

Takaisin