Lausunto seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmasta

Uutiset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö SELI
PL 30
00271 HELSINKI

Lausuntopyyntönne 26.11.2013

LAUSUNTO SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMASTA

Suomen Mielenterveysseura pitää seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaa tärkeänä ja tervetulleena ohjeistuksena sosiaali- ja terveydenhuollon, kasvatuksen ja koulutuksen toimijoille. Toimintaohjelmaa on päivitetty ja uusittu aikaisemman ohjelman väliarvioinnin perusteella. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että ohjelmassa esitetään runsaasti konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitteet voidaan saavuttaa.

Suomen Mielenterveysseura keskittyy lausunnossaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen ja mielenterveyden välisiin yhteyksiin. Tuomme kuitenkin esille myös joitakin yleisiä kommentteja, vaikka oletamme, että muut lausunnon antajat ottavat tarkemmin kantaa omia toimialueitaan koskeviin teemoihin ja toimenpide-ehdotuksiin.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja mielenterveys kietoutuvat toisiinsa hyvin keskeisellä tavalla. Toimintaohjelman suositusten voi siten katsoa edistävän hyvin laajasti myös ihmisten mielenterveyttä. Toimintaohjelma ottaa hyvin huomioon myös näiden teemojen vastavuoroisuuden – mielenterveyttä edistämällä luodaan myös edellytyksiä seksuaaliseen hyvinvointiin ja oman sukupuolisuuden hyväksymiseen.

Eksplisiittisimmin seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä tarkastellaan toimintaohjelman luvussa 12 Mielenterveys. Suomen Mielenterveysseura allekirjoittaa luvussa esitetyt näkemykset ja toimenpide-ehdotukset, mutta ehdottaa lukuun joitakin täydennyksiä. Luvussa painottuu nykyisellään mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät teemat. Ehdotamme lukuun lisättäväksi kappaletta promotiivisesta mielenterveyden ja seksuaalisuuden edistämisestä ja luvun toimenpide-ehdotuksiin vastaavaa lisäystä.

Suomen Mielenterveysseuran tuottamissa julkaisuissa on käsitelty seksuaalisuuden ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä. Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutuksen yhteydessä käytettävässä kirjassa Mielenterveys elämäntaitona (Karila-Hietala, Wahlbeck, Heiskanen, Stengård & Hannukkala 2013) seksuaalisuutta tarkastellaan osana mielenterveyttä. Mielenterveys voimaksi – käsikirja nuorisotyön ammattilaisille (Erkko & Hannukkala 2013) tarkastelee seksuaalisuutta voimavarana erityisesti nuoren ja nuorten kanssa työskentelevien näkökulmasta. Suomen Mielenterveysseura ehdottaa, että kyseisiin julkaisuihin viitataan toimintaohjelman luvussa 12 tai muussa sopivassa yhteydessä

Suomen Mielenterveysseura näkee hyvänä, että toimintaohjelmassa tarkastellaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä elämänkulun eri vaiheissa. Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että myös ikääntyneiden seksuaalisuus otetaan mukaan toimintaohjelmaan. Ehdotamme kyseiseen lukuun (luku 4.2.4) lisäystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioon ottamisesta vanhusten palveluissa, millä katsomme olevan olennaista merkitystä kyseisiin ryhmiin kuuluvien ikääntyneiden mielenterveydelle.

Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa koskevaan lukuun 13.1 ehdotamme ikääntyneitä koskevaa lisäystä. Sivulla 101 toisessa kappaleessa todetaan, että väkivaltaa voi esiintyä riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja parisuhteen muodosta. Yhtä lailla tämän kaltaista väkivaltaa esiintyy myös iästä riippumatta.

Suomen Mielenterveysseura haluaa tuoda esille myös näkökulman, että myös ikääntyneet voivat syyllistyä seksuaalisesti häiritsevään käyttäytymiseen esimerkiksi kotihoitajia kohtaan. Luvussa 13 ei tarkastella erikseen ammatissaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumista. Suomen Mielenterveysseura katsoo, että tämän kaltaiset kokemukset voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden psyykkiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tätä koskeva lisäys sopisi luvun 15.3 toimenpidesuosituksiin.

Haluamme lausunnossamme myös huomauttaa, että vuonna 2016 tulevat voimaan uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat, joiden perusteet ovat jo tiedossa. Luvussa 4.2 olisi hyvä mainita, että alakouluun tuolloin tulevaan ympäristöopin oppiaineeseen tulee sisältymään terveystietoa, mikä mahdollistaa paitsi mielenterveyden, myös seksuaalisuus- ja lisääntymisterveyden edistämisen ikätason mukaisesti. Vastaava lisäys olisi paikallaan myös lukuun 4.2.1 sivun 28 viimeiseen kappaleeseen.

Pidämme hyvänä, että toimintaohjelmassa on huomioitu myös maahanmuuttajat ja maassa ilman oleskelulupaa asuvat henkilöt. Tietojemme mukaan raskaana olevat paperittomat naiset saavat kuitenkin nykyisin Helsingissä laajat terveyspalvelut, mukaan lukien neuvolaseurannan (vrt. s. 44). Haluamme korostaa myös sitä, että mahdollisten traumaattisten kokemusten asianmukainen käsittely on sekä raskaana olevien että heidän lastensa mielenterveyden kannalta ensi arvoisen tärkeää (vrt. s. 46). Siten ehdotamme, että toimenpide-ehdotuksiin lisätään maininta traumoja kokeneiden maahanmuuttajien ohjaamisesta asianmukaisiin kriisipalveluihin.

Suomen Mielenterveysseura haluaa lausunnossaan korostaa seksuaaliterveyden ja mielenterveyden edistämisen merkitystä. Edistävällä työllä tarkoitamme terveys- ja voimavaralähtöisiä interventioita ja tukitoimia, mikä eroaa lähtökohdiltaan preventiivisistä ongelmien kehittymistä ja pahenemista ehkäisevistä toimenpiteistä. Tästä näkökulmasta ehdotamme lisättäväksi sivuilla 29 ja 30 olevaan listaan, tai muuhun tarkoituksen mukaiseen kohtaan mainintaa siitä, että vanhempien ja nuorten parissa työtä tekevien tehtävänä on edistää nuoren kehitystä ja vahvistaa hänen voimavarojaan tukemalla nuoren vahvuuksia ja terveyttä ylläpitäviä tekijöitä.

Luvussa 18.2 käsitellään toimintaohjelman toimeenpanon avaintahoja. Kolmannen sektorin tehtäväksi määritellään uusien toimintamallien kehittäminen ja toiminnan haasteiden esille nostaminen. Suomen Mielenterveysseura haluaa muistuttaa järjestöjen tarjoaman matalan kynnyksen kriisiavun merkityksestä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä. Järjestöjen tarjoamiin palveluihin hakeutuu seksuaalisuuteen liittyvien syiden vuoksi yksittäisiä asiakkaita ja pareja sekä siitä syystä, että palveluihin voi hakeutua ilman lähetettä ja tarvittaessa nimettömänä, että julkisten palveluiden vähäisyyden vuoksi. Erityisesti maahanmuuttajien ja maassa ilman oleskelulupaa asuvien kohdalla kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ovat tärkeässä roolissa.


Helsingissä 17.1.2014

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA


Marita Ruohonen            Jukka  Valkonen

toiminnanjohtaja             kehittämispäällikkö    

Takaisin