Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön

Päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista.

Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat syntyneet vastauksena ihmisten avun ja neuvonnan tarpeeseen. Ne ovat olemassa, jotta tarjolla olisi kynnyksetöntä tukea erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa. Kolmas sektori toimii tyypillisesti siellä, minne markkinaa ei synny ja missä julkinen ei toimi. Sote-järjestöillä on myös merkittävää erityisosaamista, koska ne tuottavat sellaista tukea, jota muut tahot eivät tarjoa.

MIELI ry:n kyky tarjota kriisiapua tulee kehysriihen päätöksen myötä heikkenemään.

Järjestöjen työ on pitkälti vapaaehtoisvoimin toteutettavaa ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea, joka on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokasta.

Sote-järjestöissä toimii vapaaehtoisina 500 000 suomalaista. Kansalaisareenan vuonna 2023 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa tehdyn vapaaehtoistyön arvo kokonaisuutena on vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa, eli 1,3 prosenttia BKT:n arvosta.

Järjestötyön rahoitus on kerätty monesta lähteestä: jäsenmaksuista, yksityisistä lahjoituksista, kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustuksista ja merkittävimpänä valtiolta saatavista avustuksista. Nyt sote-järjestöjen avustuksia aiotaan leikata jopa kolmanneksella. Leikkaus ajaa käytännössä alas suuren osan järjestöjen työstä. Myöshyvinvointialueiden rahoitusvaje heijastuu järjestöjen toimintaedellytyksiin.

Kyky tukea mielenterveyttä ja auttaa itsetuhoisia heikkenee

Avustusten leikkaus on lyhytnäköistä etenkin tilanteessa, jossa julkiset palvelut ovat ruuhkautuneet. Järjestötyön heikkeneminen hidastaa neuvonnan ja varhaisen tuen saamista, jolloin ongelmat syvenevät ja monimutkaistuvat. Jonot hyvinvointialueiden palveluihin kasvavat.

Järjestötyön heikkeneminen hidastaa neuvonnan ja varhaisen tuen saamista, jolloin ongelmat syvenevät ja monimutkaistuvat.

MIELI ry:n kriisitoiminnoissa, Kriisipuhelimessa, -chatissa, -vastaanotoilla ja ryhmissä autetaan vuosittain yli 150 000 kertaa. Avun tarve on väestön henkisen kuormituksen myötä jatkuvasti kasvanut. Viime vuonna Kriisipuhelin soi 416 000 kertaa; vain joka viidenteen puheluun pystyttiin vastaamaan. Suunniteltu leikkaus heikentäisi merkittävästi MIELI ry:n kykyä tukea eri tavoin kuormittuneita, masentuneita ja usein myös itsetuhoisia ihmisiä. Kolmanneksen leikkaus toiminnan nykytasoon tarkoittaisi, että esimerkiksi Kriisipuhelimessa käytäisiin 26 000 keskustelua vähemmän.

– Leikkaukset herättävät suurta huolta myös kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuudesta ja kyvystä vastata tulevaisuudessa yhteiskunnan isoihin muutospaineisiin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottavat yhteiskuntaan paitsi hyvinvointia ja terveyttä, myös vakautta, turvallisuutta ja muutosvoimaa. Kansalaisjärjestöt ovat osallistuvassa demokratiassa tärkeä osallisuuden ja myös vaikuttamisen rakenne, muistuttaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Järjestöille oikeus priorisoida

Jotta avustusleikkaus aiheuttaisi vähiten vahinkoa, järjestöjen tulee itse voida päättää, mitä tehtäviä uudessa tilanteessa priorisoidaan. Näin voidaan parhaiten varmistaa, että tuloksia tuottavaa eli parhaiten hyvinvointia lisäävää ja kansalaisten tämän hetken tarpeisiin vastaavaa työtä voidaan jatkaa. Samalla järjestöjen mahdollisuuksia oman varainhankinnan kehittämiseen ja eri rahoituslähteistä saatavan rahan joustavaan käyttöön on helpotettava. Lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi ottaa käyttöön kaikille järjestöille, ei vain rajatusti, kuten hallitus nyt ehdottaa.

Avustusleikkausten kokonaisvaikutus nähdään vasta pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt herää kysymys saadaanko näillä leikkauksilla aikaan todellisia säästöjä vai kääntyvätkö ne Suomen velkataakkaa lisääväksi lisälaskuksi.

Sivua muokattu 23.5.2024