Itsemurhien ehkäisypäivä 10.9: Keskusteluapu auttaa vähentämään itsemurhia

Itsetuhoisuudesta on puhuttu alkusyksyn aikana MIELI Kriisipuhelimessa 25 kertaa vuorokaudessa. Viime vuonna vastaava luku 19.  Akuutissa vaarassa soittajista on keskimäärin neljä. MIELI Kriisichatissakin itsetuhoisuus nousee tänä vuonna puheisiin keskimäärin 4 kertaa päivystysiltana, kun viime vuonna itsetuhoisuudesta puhuttiin 2–3 keskustelussa. Itsetuhoisuudesta puhuvat eniten 18–29-vuotiaat naiset.  

“Avun ja tuen suuresta tarpeestahan tämä kertoo. Myönteistä on, että apua ja tukea on saatavilla ja yhteyttä otetaan. Keräämme säännöllisesti tietoa kriisityön tarpeesta. Nyt yhteydenotot ovat entistä toivottomampia. Usein taustalla on taloudellista ahdinkoa”, kommentoi MIELI ry:n Kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa. 

Kriisiauttamisen tilastot kertovat myös, että matalan kynnyksen keskusteluapu on tehokasta itsemurhien ehkäisyä.  Useimmat yhteydenottajat kertovat keskustelun loputtua, etteivät aio vahingoittaa itseään. Palautteissa toistuu usein kiitollisuus keskustelusta ja moni kertoo myös henkensä pelastuneen yhteydenoton seurauksena.  

Itsemurhien ehkäisystä ei voi leikata  

Itsemurhien määrät olivat Suomessa pitkään laskussa. Nyt kehitys näyttää pysähtyneen ja nuorten, alle 25-vuotiaiden, keskuudessa jopa kääntyneen kasvuun. Itsemurhien ehkäisytyön jatkaminen vaatii monialaista yhteistyötä, -resursseja ja tahtoa.  

Itsemurhien ehkäisytyö vaatii toimivia hoitoketjuja: riskien tunnistamista ja turvasuunnitelmaa, järjestöjen tarjoamaa matalan kynnyksen apua ja vertaistukea, sekä julkisen sektorin esteettömiä ja saavutettavia palveluita.  

”Tässä ajassa sote-järjestöjen avustusten leikkaukset murentavat juuri näitä rakenteita, joiden tulisi tukea ja auttaa ihmistä vaikeimmalla hetkellä”, toteaa Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen MIELI ry:stä.  

Suomessa tehtiin järjestelmällistä itsemurhien ehkäisytyötä (Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma 1986–1996). Työtä seurasi itsemurhien puolittuminen 90-luvulta tähän päivään. Nyt lasku on hidastunut ja viime vuosina jopa pysähtynyt.  

Tiedon levittäminen itsemurhista, niihin johtavista riskitekijöistä ja tavoista kohdata itsetuhoinen, on olennaista niin eri ammattiryhmien kuin kaikkien kansalaisten keskuudessa. 

”Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee jatkossakin investoida mielenterveyspalveluihin ja vahvistaa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä, jotta voidaan luoda toivoa, lisätä hyvinvointia ja estää itsemurhia”, Kukkonen summaa.  

Itsetuhoisuudesta ja itsemurhista pitää myös olla turvallista puhua ja aikeista kysyä. On hyvä tiedostaa, että itsetuhoisuusajatukset eivät ole kovinkaan harvinaisia ja niistä on pitkä matka tekoihin.  

Jokainen meistä voi tehdä jotain 

Itsemurhien ehkäisytyö on kaikkien yhteinen asia. Keskustelemalla avoimesti mielen hyvinvoinnista, kysymällä mahdollisista itsetuhoisuusajatuksista suoraan ja auttamalla tarvittaessa läheisensä ammattiavun piiriin.  

Kysy, mitä kuuluu? Itsemurhien ehkäisypäivän 10.9. kampanja näkyy syyskuun alkupuolella muistuttamassa, miten tärkeää on olla läsnä läheisille, kuunnella ja keskustella. MIELI ry tekee itsemurhien ehkäisytyötä niin itsemurhien ehkäisykeskuksissa kuin kriisikeskuksissa, -puhelimessa kuin -verkossakin.  

Itsemurhien ehkäisytyötä voi tukea myös lahjoittamalla osoitteessa: mieli.fi. 

Itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. järjestetään keskustelutilaisuus Oodissa ja 11.9. Itsemurhien ehkäisy -ammattilaisseminaari 2025 Lapinlahdessa. Molemmat tilaisuudet striimataan: 

Lisätietoa 10.9. keskustelutilaisuudesta ja linkki striimiin

Linkki Itsemurhien ehkäisy -seminaarin 2025 striimiin ja ohjelmatiedot

Faktaa itsemurhista 

• Suomessa tehdään vuodessa noin 750 itsemurhaa (752 vuonna 2023, vuoden 2024 tilastot julkistetaan joulukuussa) 
• Keski-ikäiset miehet tekevät edelleen yli puolet kaikista Suomessa tehdyistä itsemurhista ja miehet tekevät 75 % kaikista itsemurhista.  
• Suomessa ja Ruotsissa tehdään itsemurhia enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
• Alle 25-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus on kasvanut selvästi ja itsemurha onkin yksi keskeisistä kuolinsyistä tässä ikäryhmässä.  

MIELI ry:n strategia painottaa itsemurhien ehkäisyssä 

• Suojaavien tekijöiden vahvistamista: mielenterveystaitojen opetusta ja osallisuuden lisäämistä. 
• Tiedon ja osaamisen lisäämistä: koulutusta opettajille, nuoriso-ohjaajille, toimittajille. 
• Alkoholin kulutuksen vähentämistä: alkoholipolitiikka, nuorten juomatapojen muokkaamista. 
• Varhaisen tuen tarjoamista: etsivää työtä, monikielisiä palveluja, kasvokkaisia tapaamisia. 

THL:n itsemurhien ehkäisyohjelma tiivistää itsemurhien ehkäisyyn 36 toimenpide-ehdotusta, jotka jakautuvat seitsemään asiakokonaisuuteen:  

• Asenteisiin vaikuttaminen: stigman vähentäminen, avun hakemisen normalisointi. 
• Itsemurhakeinoihin vaikuttaminen: esimerkiksi ampuma-aseiden ja myrkkyjen saatavuuden rajoittaminen. 
• Varhaistuen tarjoaminen: matalan kynnyksen palvelut, kriisituki, chat-palvelut. 
• Riskiryhmien tukeminen: nuoret, keski-ikäiset miehet, ikäihmiset, seksuaali- ja vähemmistöryhmät. 
• Hoidon kehittäminen: hoitotakuu, näyttöön perustuvat menetelmät, omaisten tuki. 
• Mediaosaamisen lisääminen: vastuullinen uutisointi, sosiaalisen median moderointi. 
• Tietoperusteisuuden ja tutkimuksen vahvistaminen: kansallinen itsemurharekisteri, tutkimusrahoitus. 

MIELI ry:stä saa apua: 

• MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. 
• Soita hätätilanteessa hätänumeroon 112. Myös neuvova päivystysavun numero 116 117 on käytössä monissa sairaanhoitopiireissä. 
• Jos kirjoittaminen tuntuu helpommalta kuin puhuminen, aikuisille on Mieli Kriisichat. Nuorille eli 12–29-vuotiaille on tarjolla Sekasin-chat ja Sekasin Gaming. 

Sivua muokattu 10.9.2025