Uusi tutkimus: Suomalaisten mielestä hallitus tekee virheen leikatessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta
Tulokset ilmenevät sosiaali- ja terveysjärjestöjen E2 Tutkimuksella teettämästä Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -tutkimusraportista, joka tarkastelee suomalaisten näkemyksiä järjestöistä ja niiden tekemästä työstä. Tutkimus pohjautuu marraskuussa 2024 kerättyyn edustavaan kansalaiskyselyyn, johon vastasi 1020 suomalaista.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävä osa hyvinvointiyhteiskuntaa
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat esimerkiksi kriisiapua, neuvontaa, oikeusapua, mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan sekä vertaistukea vakavasti sairaille tai muussa vaikeassa elämäntilanteessa oleville ihmisille ja heidän läheisilleen. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarjoavat myös käytännön apua esimerkiksi köyhyyttä tai asunnottomuutta kokeville ihmisille.
86 prosenttia uskoo, että hallituksen päätökset leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta heikentävät järjestöjen tarjoamia palveluita. 79 prosenttia arvioi, että sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.
Suomalaiset kokevat, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen on väärä säästökohde. 78 prosenttia katsoo, että hallitus tekee virheen leikatessaan järjestöjen rahoitusta. Erityisesti näin ajattelevat vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajat, mutta sote-järjestöiltä leikkaamista pitää virheenä myös moni kokoomuksen (58 %) ja perussuomalaisten (46 %) kannattaja.
”Valtaosa suomalaisista tunnistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteiskunnallisen merkityksen ja vastustaa niiden rahoituksen leikkaamista. Hallituksen tulee ottaa massiiviset rahoitusleikkaukset uuteen tarkasteluun ja perua ne, jotta järjestöjen tarjoama tuki ihmisille ei heikkene ja myös heikoimmassa asemassa olevien ääni kuuluu päätöksenteossa”, toteaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas.
Kansalaisjärjestöt nähdään demokratian puolustajina
Lähes neljä viidestä (78 %) suomalaisesta ajattelee, että kansalaisjärjestöjä tarvitaan nostamaan esiin yhteiskunnan epäkohtia. Myös demokratian toteutumisessa järjestöjen merkitys tunnistetaan laajasti, sillä 76 prosenttia suomalaisista pitää niitä tärkeinä demokratian toteutumisen kannalta. Lähes kolme neljästä (73 %) uskoo, että ilman kansalaisjärjestöjä heikoimmassa asemassa olevien ääni ei kuuluisi yhteiskunnassa.
Suurin osa suomalaisista (89 %) arvioi, että järjestöt toimivat ihmisten hyvinvoinnin puolesta ja vahvistavat yhteenkuuluvuutta: 76 prosenttia suomalaisista näkee niiden lisäävän yhteisöllisyyttä.
Yli puolet kannattaa julkista rahoitusta
Kolme neljästä suomalaisesta (74 %) katsoo, että sosiaali- ja terveysjärjestöt hoitavat tehtäviä, joita yksityinen tai julkinen sektori ei pysty toteuttamaan. Lisäksi valtaosa (74 %) suomalaisista näkee, että järjestöt pystyvät vapaaehtois- ja talkootyön ansiosta auttamaan kustannustehokkaasti.
Järjestöjen rahoitus jakaa mielipiteitä: yli puolet (51 %) pitää julkista rahoitusta keskeisenä, mutta hieman yli kolmannes (37 %) katsoo, että järjestöjen tulisi hankkia rahoituksensa yksityisiltä tahoilta. Lisäksi lähes puolet (47 %) suomalaisista olisi valmis lahjoittamaan enemmän rahaa järjestöille, jos lahjoitukset olisivat verovähennyskelpoisia.
”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen julkisella rahoituksella on suomalaisten enemmistön tuki ja sitä on syytä jatkaa. Samalla on tarpeen tukea järjestöjen omaa varainhankintaa. Hallituksen kaavailema lahjoitusten verovähennysoikeus on laajennettava koskemaan kaikille sosiaali- ja terveysjärjestöille annettavia lahjoituksia”, toteaa Vertti Kiukas.
Tutkimusraportti
Tietoa tutkimuksesta:
Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -kyselytutkimuksen on toteuttanut E2 Tutkimus.
Sen ovat yhteistyössä teettäneet A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Näkövammaisten liitto ry, Pelastakaa Lapset ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Punainen Risti.
Kyselyaineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa (11.–17.11.2024) ja siihen vastasi 1020 suomalaista. Aineisto edustaa tilastollisesti Manner-Suomen aikuisväestöä (18 vuotta täyttäneet).
Aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.
Lisätietoja:
Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry vertti.kiukas@soste.fi p. 040 592 4287
Ville Pitkänen, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus, ville.pitkanen@e2.fi p. 040 7770 869