Siirry sisältöön

Miten vanhempi voi vahvistaa nuoren tulevaisuususkoa? 

MIELI ry:n asiantuntija Jenni Tolvasen mukaan toiveikkuus ei synnyt itsestään, vaan vanhemman on ruokittava sitä.

MIELI ry:n perheet ja mielenterveys -yksikön päällikkö Jenni Tolvasen mukaan nuoren toiminta ja tekeminen eivät vaadi jatkuvaa ohjaamista. On luonnollista, että vanhempi haluaa tasoittaa tietä ja opastaa nuorta, mutta välillä se voi olla karhunpalvelus.  

“Tärkeämpää on antaa nuorelle kokemus siitä, että hän on arvokas myös silloin, kun kaikki ei suju, tulee epäonnistumisia tai hän on huonolla tuulella”, Jenni Tolvanen sanoo. 

Kun nuori tuntee tulevansa nähdyksi, hänen ei tarvitse jatkuvasti todistaa omaa arvoaan. Moni nuori voi jättää kertomatta ja puhumatta asioistaan, koska pelkää saavansa neuvon silloin, kun hän tarvitsisi ymmärrystä.  

“Kaikkea ei tarvitse ratkaista, vaan nimenomaan kuulla ja todeta, että ’kerro lisää’”, Tolvanen kertoo.

Nuori tarvitsee vanhempaa enemmän kuin miltä arjessa monesti näyttää 

“Vanhemman on tärkeää pitää huolta perusasioista silloinkin, kun nuori vastustaa niitä. Uni, lepo, ruokailu, liikkuminen, ihmissuhteet ja rajat ovat mielenterveyden perusta, ja vanhemman on niiden osalta pystyttävä olemaan jämäkkä ja johdonmukainen.” 

Vanhempi ei ole tärkeä sen takia, että hän on aina samaa mieltä nuoren kanssa. Hän kantaa vastuuta silloinkin, kun se ei tee hänestä suosikkityyppiä nuorelle.  

“Nykysin nuorilta kysytään yhä aiemmin, että mitä heistä tulee, mihin he pyrkivät ja mitä aikovat tehdä. Vanhemmalla on mahdollisuus ja myös velvollisuus olla vastavoimana tälle.” 

Nuorelle on tärkeä sanoittaa, että hän voi olla keskeneräinen, muuttaa suuntaa eikä hänen tarvitse vielä tietää kaikkea.  

Mielenterveyden näkökulmasta on keskeistä se, että oma arvo ei riipu arvosanoista, pärjäämisestä ja saavutuksista.

Toiveikkuus ei synny itsestään, vaan vanhemman tehtävänä on ruokkia sitä 

Nuorten tulevaisuususko on laskenut koko 2020-luvun ja saavuttanut ennätysmatalan tason. 

Vanhemmalla on keskeinen rooli tulevaisuususkon ja –toivon vahvistamisessa. Toivo ei kuitenkaan tarkoita pelkästään höttöistä optimismia.  

“Vanhemman tärkein tehtävä on sanoittaa nuorelle sitä, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia, vaikka emme vielä tiedä niitä.” 

Nuori tarvitsee kokemuksen ja vakuutuksen siitä, että tulevaisuus on olemassa häntä itseään varten ja hän voi vaikuttaa itse siihen.  

“Tästä on kuvaava sanonta: vaikka tietäisin, että huomenna tulisi maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuun.” 

Vanhempi luo toivoa kysymällä nuoren unelmista eikä vain suorituksista, auttamalla näkemään vahvuuksia, puhumalla mahdollisuuksista, eikä pelkästään uhista. 

“Vanhemman on hyvä muistuttaa, että suuntaa voi aina vaihtaa ja välittää uskoa, jos nuori ei itse siihen pysty.”

Mielenterveyttä ja tulevaisuususkoa ei vahvisteta neuvoilla 

Tulevaisuususkoa vahvistetaan turvallisuudella, läsnäololla, kuuntelemalla, hyväksymällä, asettamalla rajoja ja ylläpitämällä toivoa silloinkin, kun nuori ei sitä itse näe. 

“Tulevaisuudesta on hyvä puhua uteliaasti.” 

Suomalaiset vanhemmat ovat tutkimuksen mukaan maailman seitsemänneksi uupuneimpia, joten on tärkeää muistaa, että vanhemmuus ei ole yksilölaji.  

Tolvanen kannustaa vanhempia rohkeasti pyytämään apua ja luottamaan omaan intuitioonsa. 

“Kertomalla omasta tilanteestaan avoimesti tuki voi löytyä yllättävistäkin tahoista.”

Ei jätetä nuoria yksin. 

Liian moni nuori jää yksin pahan olonsa kanssa. Tuellasi voimme vahvistaa yhä useamman nuoren mielenterveystaitoja ja tarjota keskusteluapua vaikeassa tilanteessa.

Lahjoita tänä jouluna MIELI ry:n joulukeräykseen nuorten mielenterveydelle.


Joulukampanja