Hallitusohjelman leikkaukset uhkaavat lisätä mielenterveyskustannuksia
Kirjoittaja
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä painopiste on talouden tasapainottamisessa. Mielenterveyskustannukset maksavat Suomelle vuosittain 11 miljardia euroa (OECD 2018). Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, syrjäytyminen ja nuorten pahoinvointi haastavat inhimillisesti ja taloudellisesti.
Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa on useita hyviä mielenterveyskirjauksia. Lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamiseen, erityisesti terapiatakuun toteuttamiseen on varattu rahaa budjetista. Valitettavan moni tärkeä kirjaus jää kuitenkin resurssien ja toimeenpanon osalta puutteelliseksi. Esimerkiksi kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon ei ole budjetoitu lainkaan.
Jotta mielenterveyskustannuksia saadaan vähennettyä, täytyy ongelmien ennaltaehkäisyyn panostaa enemmän.
Mielenterveyden kannalta tärkeitä ovat osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemukset, mielekäs tekeminen sekä sosiaaliset suhteet. Mitä tapahtuu väestön mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, jos nuorisotyön, liikunnan, kulttuurin ja sote-järjestöjen avustuksia vähennetään yli 200 miljoonaa euroa vuodessa? Mitkä ovat pelkästään näiden leikkausten mielenterveysvaikutukset?
Mielenterveyspalveluiden osalta olemme tilanteessa, jossa koronapandemian syventämää mielenterveyden hoitovajetta ei ole saatu kurottua umpeen. Miten sote-palveluissa rahat riittävät jatkossa mielenterveysongelmien hoitamiseen, kun nykyiselläänkin tilanne on heikko? Länsi-Euroopan maihin verrattuna aliresursoimme ja alihoidamme mielenterveyttä jo nyt.
Mielenterveyskuormituksen vähentäminen vähentää kustannuksia.
Valtiontaloudella on vain yksi kassa. Ei auta, jos toisaalla tehty säästö joudutaan maksamaan toisaalla. Jotta mielenterveyskustannuksissa säästetään, on vähennettävä mielenterveyskuormitusta, panostettava ennaltaehkäisyyn sekä hoidettava mielenterveysongelmat.
Mielenterveysongelmat eivät jakaannu väestössä tasaisesti. Matala tulotaso ja vähäinen koulutus lisäävät niiden riskiä. Myös yksinäisyys sekä epäoikeudenmukainen ja syrjivä kohtelu lisäävät mielenterveyskuormitusta. Panostuksia tarvitaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien mielenterveyden tukeen.
Jotta mielenterveyskustannuksia saadaan vähennettyä, tulee budjettiriihessä varmistaa riittävä rahoitus ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä riittävään ja oikea-aikaiseen mielenterveyshoitoon, tehdä kaikkien leikkausten mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi sekä luoda rakenne mielenterveystoimien poikkihallinnolliseen johtamiseen ja koordinaatioon kansallisesti.
Mielenterveys ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.
Positiivista on se, että panostukset väestön mielenterveyteen satelevat inhimillisenä pääomana koko yhteiskunnan hyväksi. Esimerkiksi hallituksen kunnianhimoiset työllisyystavoitteet toteutuvat vain mielenterveys huomioiden. Mielenterveys ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Mielenterveys on voimavara, joka kannattaa valjastaa työllisyyden, osaamisen ja kasvun hyväksi.
