Halutaanko Suomessa luopua sote-järjestöjen työstä?
Kirjoittaja
Osana hallituskauden uutta leikkauspakettia valtionvarainministeri ehdottaa 100 miljoonan euron vuosittaista lisäleikkausta STM:n järjestöavustuksiin. Leikkaukset tapahtuisivat vuosien 2026 ja 2027 aikana. Yhdessä aiemmin päätettyjen leikkausten kanssa tämä merkitsisi yli 60 prosentin leikkausta sote-sektorin järjestöjen valtionavustuksiin viime vuoden tasoon nähden. Käytännössä tämä tarkoittaisi sote-järjestöjen toiminnan mittavaa ja hallitsematonta alasajoa Suomessa. Jäljellejäävästä avustussummasta iso osa kuluisi tämän alasajon kustannuksiin, sitoumuksiin, joista ei ole mahdollista välittömästi irtautua.
Ehdotus on monella tapaa ongelmallinen ja jättää huomioimatta perustavanlaatuisia asioita suomalaisesta kansalaisjärjestökentästä.
1. Ehdotus ei ole inhimillisesti tai yhteiskunnallisesti kestävä
Elinvoimainen kansalaisjärjestökenttä on ollut Suomelle kriittinen menestystekijä. Sote-järjestöt ovat erottamaton osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, jossa niiden roolina on erityisesti mm. ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen tuen tarjoaminen.
2. Ehdotus ei auta tasapainottamaan taloutta
Sosiaali- ja terveysmenojen vähentämiseksi painopistettä pitäisi siirtää ennaltaehkäisyyn, eikä leikata juuri siitä. Ihmisten tuen ja avun tarve ei tule katoamaan järjestöjen mukana. Sote-järjestöjen työn alasajo päinvastoin lisää painetta julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvamenoihin.
3. Sote-alan kansalaisjärjestöjen merkitys yhteiskunnassa on monimuotoinen
Sote-järjestöt ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, jossa otetaan yhdessä vastuuta, tuotetaan asiantuntemusta valmisteluun ja päätöksentekoon, uudistetaan ja luodaan vakautta. Perinteisesti tätä roolia on Suomessa pidetty arvossa. Noin puoli miljoonaa suomalaista toimii aktiivisesti tällä yhdistyskentällä. Sote-järjestöjen työ nousi vahvasti näkyviin korona-pandemian aikana, mutta järjestöjen työ ei liity vain kriiseihin vaan ihmisten ja yhteiskunnan jokapäiväisiin haasteisiin.
4. Leikkausehdotus rikkoo parlamentaarisesti sovitun siirtymäkauden kirjauksia
Järjestöjen valtionavustukset päätettiin viime hallituskaudella siirtää Veikkausrahoituksesta valtion budjettirahoitukseen vuodesta 2024, ja samalla parlamentaarisesti sovittiin vuoden 2026 loppuun ulottuvasta siirtymäkaudesta, jonka aikana valtionavustukset olisivat suojassa tasoleikkauksilta. Silloin eduskuntapuolueilla oli yhteinen ymmärrys järjestökentän työn merkityksestä ja siitä, että rahoitusjärjestelmän muuttaminen on tehtävä hallitusti ja järjestöjen toimintaedellytykset turvaten. Nyt viisi vuotta myöhemmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset ovat vakavasti uhattuna.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunta sai kesällä tehtäväkseen yhdessä sosiaali- ja terveysjärjestön avustuskeskus STEA:n kanssa laatia selvityksen siitä, miten vuoden 2027–2028 tasonlasku voidaan toteuttaa avustustoiminnassa hallitusti. Tämän työn määräaika on syyskuun lopussa. Nyt kuultu esitys muuttaa tilanteen kokonaan – hallittua ratkaisua ei ole tilanteessa, jossa sote-järjestöjen työhön kanavoituvat valtionavustukset leikkautuisivat kolmannekseen, eivät kolmanneksella.
On selvää, että esitettyä leikkausta ei voida toteuttaa ilman, että sillä on perustavanlaatuisia vaikutuksia suomalaiseen sotejärjestelmään mutta myös koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomessa on nyt tärkeää käydä keskustelua siitä, mihin suuntaan tosiasiassa haluamme viedä Suomea yhteiskuntana ja demokratiana. Tämä ei voi olla yhden hallituspuolueen harkinnassa – kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen hyvinvoinnin vaaliminen on koko hallituksen ja eduskunnan vastuulla.
Ota yhteyttä
Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
etunimi.sukunimi@mieli.fi