Kategoriat: Blogi

17.10.2023

Sosiaaliturvan leikkaukset ovat myrkkyä mielelle

Pienituloisiin perheisiin ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset lisäävät entisestään mielenterveyden ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Kirjoittaja

Kristian Wahlbeck

Kristian Wahlbeck on MIELI ry:n johtava asiantuntija.

Meillä kaikilla on mielenterveys, mutta mielen hyvinvointi ei jakaannu tasaisesti. Mielenterveyserot hyvin ja huonosti toimeentulevien välillä ovat Suomessa suuremmat kuin vertailumaissa.

Turvallinen taloudellinen tilanne on tutkitusti hyvän mielenterveyden kulmakivi. Mielen hyvinvointi onkin koetuksella, kun omaan talouteen liittyy epävarmuutta. Mielenterveyden häiriöitä esiintyy eniten pienituloisilla, joiden on myös vaikeampi saada mielenterveyden ongelmiinsa apua. Kelan kuntoutuspsykoterapia ei tavoita heitä, koska omasta taskusta maksettavaa jää Kelan tuesta huolimatta pienituloisille liian paljon.

Terveydenhuollon suhteellisen korkeat asiakasmaksut taas muodostavat pienituloisille esteen avun hakemiselle julkisista palveluista. Hyvin toimeen tuleville on tarjolla ilmainen työterveyshuolto.

Huoli toimeentulosta heikentää mielenterveyttä

Mikä tekee köyhyydestä niin haitallista mielenterveydelle?

Jatkuva huoli elannosta aiheuttaa pitkäaikaista stressiä. Ahdas asuminen, työttömyys ja velkaantuminen asettavat liian kireät ja näköalattomat raamit elämälle.  

Rakenteellinen epätasa-arvo johtaa epätoivoon, joka näkyy kuolleisuuden kasvuna, erityisesti päihdekuolemina ja itsemurhina. Syrjäytyneillä nuorilla aikuisilla on lähes kaksikymmentä kertaa suurempi riski kuolla itsemurhaan kuin muilla nuorilla aikuisilla.

Pienituloisissa perheissä kasvaneet lapset eivät uskalla toivoa itselleen hyvää tulevaisuutta.

Mielenterveyttä kuormittaa myös köyhyyteen liittyvä sosiaalinen häpeä ja stigma. Itsetunnolle köyhyys on kova rasti. Pienituloisissa perheissä kasvaneet lapset ja nuoret eivät uskalla toivoa itselleen hyvää tulevaisuutta eivätkä välttämättä luota mahdollisuuksiinsa. Häpeä omasta tilanteesta ja rahan puute voivat johtaa elämän kapeutumiseen ja yksinäisyyteen.

Köyhyys rajaa lapset pois harrastuksista ja aikuiset sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kulttuurielämysten hyvinvointivaikutukset jäävät saamatta, kun lompakko ei anna myötä osallistua. Jos arki on selviytymistaistelua, oman hyvinvoinnin edistämiseen ei riitä voimavarat tai aika.

Leikkaukset ajavat yhä useamman ahdinkoon

Sekä taloudellinen turvattomuus että mielenterveyden ongelmat siirtyvät usein sukupolvesta toiselle. Työkalut ongelmien ylisukupolvisuuden estämiseksi ovat tiedossa, mutta ehkäisevään työhön ei riitä resursseja, kun lasten ja nuorten palveluissa tuskin keretään edes sammuttamaan tulipaloja.

Hintojen nousu ja avustusten leikkaaminen ajavat yhä useamman perheen ahdinkoon. Monet leikkaukset kohdistuvat nyt pienituloisiin perheisiin ja nuoriin. Taloudellinen turvattomuus leviää ja kylvää myrkkynsä mieleen.

Ylisukupolvinen osattomuus vie pohjan luottamukselta yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Taloudellisen paineen alla ihmismieli voi romahtaa, mutta vaikutus on yksilön mielenterveyttä laajempi. Ylisukupolvinen osattomuus ja näköalattomuus vie pohjan luottamuksesta instituutioihin, mikä on ollut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki. Kokemus yhteiskunnan toistuvan päähän potkimisen kohteena olemisesta synnyttää katkeruutta. Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakaantuminen uhkaa pidemmän päälle myös yhteiskuntarauhaa.

On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa vallanpitäjät kiristävät pienituloisten perheiden rahahanoja ja samalla haluavat lisätä oluen virtaamista hanoista. Oluen verotusta kevennetään 25 miljoonalla eurolla. Lieneekö ajatus, että kun elämän ehdot entisestään kavennetaan, niin elämän kurjuus korjataan halvemmalla oluella?

Sivua muokattu 29.10.2023

Lisää aiheesta

Hallitusohjelman leikkaukset uhkaavat lisätä mielenterveyskustannuksia

Riku Nieminen: ”Läheisten rakkaus ja hyväksyntä kantoivat äidin itsemurhan yli”