Väistyvän puheenjohtajan terveiset

Työn ytimessä eriarvoisuus

Kymmenen vuotta sitten, Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuonna, MIELI ry toi monin tavoin esille köyhyyden ja mielenterveyden ongelmien yhteyttä ja kantoi huolta eriarvoisuuden kasvamisesta. Valitettavasti teema on edelleen ajankohtainen. Jos eriarvoisuus nähdään vain tulo- ja varallisuuseroina, sisältää se ainoastaan yhden ulottuvuuden eli voimavarojen eriarvoisuuden – ja siitäkin vain osan. Eriarvoisuutta tulee tarkastella myös olemassaolon ja elämän ehtojen kannalta.

Tuoreessa Eriarvoisuuden tila Suomessa -kirjassa (toimittanut Maija Mattila) muistutetaan, että ihmisen voimavaroihin kuuluu myös koulutus ja elämisen rikkaus – tai köyhyys; olemassaoloon liittyy ihmisarvo ja elämisen ehtoihin vaikuttavat terveys sekä yhteiskunnan rakenteet. Terveyden kannalta eriarvoisuutena voidaan pitää sellaisia eroja, jotka eivät aiheudu henkilöstä itsestään ja ovat vältettävissä.

Terveyden eriarvoisuutta lisäävät seikat ovat usein selkeästi epäoikeudenmukaisia ja kasautuvia; tämä kasautuminen näkyy tuloeroina, asumisen heikkoutena, koulutuksen puutteena, työttömyytenä tai vaikeutena työllistyä, köyhyytenä sekä syrjäytymisenä. Ja toisaalta, juuri edellä luetellut tekijät saattavat myös aiheuttaa ongelmia terveyteen, usein nimenomaan mielenterveyteen. Eriarvoisuutta voidaan vähentää hoidon lisäksi ehkäisemällä ongelmia ennalta.

Mielenterveyden ongelmien ehkäisy on MIELI ry:n toiminnan ytimessä. Ehkäisevää työtä tekevälle järjestölle on merkityksellistä se muutos, joka voidaan saada aikaan yhteiskunnassa. Ihmisarvon oivaltaminen on kasvanut ja asenteet mielenterveyden ongelmista kärsivien suhteen ovat muuttuneet viime vuosina, eikä MIELI ry:n osuus ole tässä mitätön.

Toiset meistä ovat herkempiä sairastumaan mieleltään samaan tapaan kuin toiset ovat herkempiä sairastumaan fyysisesti. Toiset meistä joutuvat olosuhteisiin, jotka sairastuttavat – ja toiset eivät joudu. Osittain kyse on elämän arpajaisista. Ei ole yhtäkään syytä ajatella mieleltään sairastuneista toisin kuin fyysisesti sairastuneista. Kaikki tarvitsevat hoitoa ja tukea, kaikki ovat osa yhteiskuntaamme ja kaikki ovat samanarvoisia ihmisiä.

Kasvun vuosikymmen

MIELI ry on keskittynyt ratkaisuihin ja olemme mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ehkäisyn eturintamassa. Kymmenessä vuodessa kokonaisuus on merkittävästi selkiytynyt ja kasvanut: nyt Kriisipuhelimessa vastataan valtavaan määrään yhteydenottoja ja kriisikeskuksissa tavataan kasvokkain; MIELI toimii Rikosuhripäivystyksen kotiorganisaationa ja tukee sen työtä yhdessä muiden järjestöjen kanssa, näillä näkymin vuoden 2027 loppuun saakka.

Myös koulutustoiminta on muuttunut kuluneina vuosina melkoisesti; tutkintoon johtavalle psykoterapiakoulutukselle kävi niin kuin monelle järjestöjen aloittamalle asialle: se otettiin julkisen vallan haltuun ja näin mielestäni pitääkin tutkintokoulutuksen osalta toimia.

Sen sijaan vapaaehtoistyön tukena oleva koulutus on laajentunut. Mielenterveyden ensiapu -koulutus on osoittautunut todelliseksi menestykseksi. Ohjaajien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kahdeksankertaistunut ja Lapset puheeksi -kouluttajia on lähes 500. Elämisen ehtoja ja rakenteita on näin muutettu voimavarojen mukaan.

Talouden kasvu on luonnollisesti ollut mukana tässä muutoksessa. Kaikista lamoista ja talouden kriiseistä huolimatta on Suomi vaurastunut ja MIELI ry:n toiminta on kasvanut myös taloudellisesti. Raha-automaattiyhdistys ja nyttemmin Veikkaus on tuottanut hyvinvoinnin edistämisen edellytyksiä kansalaisjärjestöille.

Yhdistyksen omaa varainhankintaa on voitu kehittää ja edellä mainitsemani asenneilmaston muutos on luonut edellytyksiä myös suurelle yleisölle tarkoitetuille keräyksille. Keväisen Mielinauha-kampanjan menestys toivottavasti jatkuu ja tuo edelleen hyvää ja positiivista näkyvyyttä työllemme. Olemme aiempaa tunnetumpi ja selvitysten mukaan myös luotettava ja hyvämaineinen järjestö.

MIELI ry:n perustehtävä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi on kiteytynyt ja samoin on kirkastunut hyvä työnjako mielenterveysalan muiden järjestöjen kanssa. Mielenterveysasenteiden muutos ja alan kansalaisjärjestöjen vaikuttamisvoima näkyvät muun muassa kansallisessa mielenterveysstrategiassa ja nykyisessä hallitusohjelmassa, jossa sen toteuttamiseen on sitouduttu.

Tulevaisuuden sotesta ja koronan kolmannesta aallosta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistaminen on tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä. Uudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden turvaaminen kaikille Suomessa asuville sekä näiden palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti ja vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen, sekä hillitä julkisen talouden kustannusten kasvua.

Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus myös kentällä toimiville järjestöille. Toimintaa kootaan julkisen vallan vastuulle ja entistä harvemmille itsehallinnollisille alueille. Sote-maakunnan olisi tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä muun muassa yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sote-maakunnan olisi myös osaltaan edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöjen roolia ei tässä kokonaisuudessa ole toistaiseksi kovin syvällisesti pohdittu. Todennäköisesti palveluja tuottavaksi yksityiseksi palveluksi jää sille luontevasti kuuluva toiminnan täydentäminen, pienten ryhmien palvelujen tuottaminen ja muutenkin nykyistä vastaava toiminta.

Ehkäisevän toiminnan järjestöjen, siis myös MIELI ry:n tuleva rooli on epäselvempi. Tarkoituksena on, että kunnat vastaisivat uudistuksen jälkeen edelleen muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Edistävä ja ehkäisevä työ roikkuu jossakin kuntien ja sote-maakuntien välimaastossa.

Sote-maakuntien ja kuntien rahoitus järjestöjen toimintaan jää samoin jonnekin hämärän rajamaille, onneksi Veikkaus jatkanee rahoitusta. Asioilla on tapana järjestäytyä, mutta nyt ollaan sumussa ja vaikuttamistyötä tarvitaan.

Mielenkiintoinen ilmaisu on koronan kolmas aalto. Sillä tarkoitetaan niitä vaikutuksia yhteiskuntaan, joita ensimmäinen ja toinen korona-aalto jättävät jälkeensä vielä rokotteen käyttöönoton jälkeenkin. Tällainen kolmas aalto on varmasti nähtävissä mielenterveyden osalta. Kiistattomana pidetään karanteenien ja eristäytymisen, saati eristyksen, haitallisia vaikutuksia mielenterveyteen. Vaikutukset saattavat olla pitkäaikaisia, taloudellisesti raskaita ja inhimillisesti julmia. Taas tarvitaan niin ehkäisevää kuin hoitavaakin työtä.

Työ ei tekevältä lopu. MIELI ry on mielestäni valmis ja kykenevä kohtaamaan niin lähivuosien kuin pidemmänkin aikavalin vaatimukset työnsä jatkamiseksi. Meillä on osaava ja motivoitunut henkilökunta, toimiva ja tarvittaessa joustava organisaatio, yhteistyökumppaneita ja verkostoja, hyvä maine ja merkitys yhteiskunnassa. Eteenpäin elävän mieli.

* * *
Minulla on ollut mielenkiintoinen kymmenvuotiskausi. Olen saanut tehdä MIELI ry:ssä työtä, jolla on merkitystä. Olen saanut uusia ystäviä. Olen ollut etuoikeutettuna yhdellä näköalapaikalla suomalaisessa järjestötyössä ja laajasti ymmärretyn sosiaalihuollon kentällä. Olen osaltani voinut vaikuttaa yhteiskuntaan myös tätä kautta. Olen oppinut paljon.

Haluan kiittää MIELI ry:tä ja kaikkia niitä, joiden kanssa olemme yhdessä kulkeneet. Seurassa on aikanani ollut kaksikin toiminnanjohtajaa, Marita Ruohonen ja Sari Aalto-Matturi. Molempien, samoin kuin liiton hallituksen ja johtoryhmän kanssa on ollut hyvä ja miellyttävä yhteistyö. MIELI ry:n henkilöstön tarmoa ja asiantuntemusta olen oppinut arvostamaan. Kiitos teille. Olen myös vieraillut jäsenyhdistysten tilaisuuksissa eri puolilla maata ja nähnyt sen vapaaehtoistyön voiman, jolla suomalainen yhteiskunta on merkittävältä osalta rakennettu. Arvostukseni teille kaikille.

Toivotan MIELI ry:n uudelle puheenjohtajalle ja hallitukselle sekä liiton työntekijöille ja jäsenyhdistyksille vapaaehtoisineen menestystä ja voimia tärkeässä työssänne.

Sivua muokattu 7.11.2022