Itsemurhiin kuolee Suomessa edelleen noin kolmannes enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa. Onnistunut itsemurhien ehkäisy edellyttää uuden hallitusohjelman kirjauksia huomattavasti suurempia satsauksia.
Ikääntyneiden mielenterveydestä puhutaan melko vähän heidän suuresta lukumäärästään huolimatta. Heidän osuutensa väestöstä myös kasvaa voimakkaasti, sillä tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomen väestöstä yli 26 prosenttia ja vuoteen 2060 mennessä 29 prosenttia on yli 65-vuotiaita.
Viime vuosina nuorten hyvinvointierot ovat kasvaneet ja pahoinvointi lisääntynyt. Tarvitaan tehokkaampaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hyvinvoinnin rakenteellista vahvistamista ja riittävästi ammattitaitoisia aikuisia nuorten arkiympäristöihin.
Rauhan aika on antanut tilaa erilaisille elämänvalinnoille ja laajentanut myös mieskuvaa. Miten käy kehityksen, kun miehiä valmistetaan taas rintamalle?
Kuntia tulee rohkaista suunnitelmalliseen mielenterveyttä vahvistavaan päätöksentekoon. Mielenterveyttä edistävien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista kuntiin tulee vahvistaa osana mielenterveysstrategian toimeenpanoa.
Vaalikeskustelujen leikkauslistat herättävät huolta siitä, tunnistetaanko pahoinvoinnin hintaa kansantaloudelle tai sitä, että investoinnit mielenterveyteen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Nyt on aika ottaa mielenterveysvaikutukset huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lue lisää Lapinlahden lähteen pilotista.
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- tai markkinointitarkoituksiin. Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Evästeasetukset
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään analytiikka- tai markkinointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Keräävät sivuston käytöstä anonyymia tietoa, jota käytetään sivuston ja sen sisältöjen kehittämiseen.
