Sari Jurvansuu: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit -kyselyn tulosten esittely
Tuuli Pitkänen: Mielenterveysjärjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi: MIPA-tutkimuksen tuloksia
Videon alusta puuttuu muutaman minuutin osuus.
Verkkosivuillamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi sekä sisällön kohdentamiseen. Jatkamalla sivustollamme hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää
Sari Jurvansuu: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit -kyselyn tulosten esittely
Tuuli Pitkänen: Mielenterveysjärjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi: MIPA-tutkimuksen tuloksia
Videon alusta puuttuu muutaman minuutin osuus.
”Meistä vahvimmatkin joskus, kyynelillä pesty on”, KaijaKoo laulaa kappaleessaan Taipumaton. Hän on vuoden 2021 Mielinauha-kasvo. Oman todellisen voimansa hän on löytänyt kovien kokemusten jälkeen.
Mielinauha-kampanjalla kerätään varoja kotimaiseen mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen. Kampanjakasvona tänä vuonna on koko kansan rakastama viihdetaiteilija Kaija Koo, joka on löytänyt voimansa kovien koettelemusten jälkeen.
Useampi kuin joka kolmas (38%) kokee tuoreen kyselytutkimuksen mukaan hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Eniten suomalaisia kuormittavat kyselyn mukaan korona ja siihen liittyvät rajoitukset. Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee erityisesti naisia sekä 18-34 -vuotiaita nuoria aikuisia.
Arto Pietikäisen mukaan tunteiden kohtaaminen on keskeistä kriisissä. On hyödyllistä pohtia, miten omiin tunteisiinsa reagoi ja mitä seurauksia sillä on.
MIELI ry:n asiantuntijalausunnon mukaan sote-uudistuksen painopiste tulee olla perusterveydenhuollon valmiudessa ehkäistä ja tehokkaasti hoitaa suurinta kansanterveyshaastetta, mielenterveyden ongelmia.
Suomen Mielenterveysseuran syyskuun 2016 miniseminaarissa projektisuunnittelija, KT Minna Lähteenmäki kertoo turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyden tukemisesta ja sen tarpeista.
Suomen Mielenterveysseurassa toiminnanjohtajana vuosina 2006-2015 toiminut Marita Ruohonen pitää vapaamuotoisen "testamenttipuheenvuoronsa" ennen eläkkeelle siirtymistään.
Kahdestoista valtakunnallinen Surukonferenssi järjestetään etätapahtumana 15.−16.4.2021. Konferenssin teemana on ”Kenellä on oikeus surra?”. Konferenssissa käsitellään sitä, kenen surua pidetään yhteiskunnassa oikeutettuna ja kenen ei. Konferenssissa jaetaan myös tietoa ja käytännön menetelmiä surevien tukemiseen ja oman surun käsittelyyn.
Tutkimuksia mielenterveystyön verkkopohjaisista menetelmistä, masennuksen vaikutuksesta näköhavaintoihin, autismikirjon lasten yksinäisyysongelmista, autismikirjon vaikutuksesta työllistymiseen, lasten seksuaalisten hyväksikäyttäjien itsemurhariskistä ja sosiaalisen motivaation vaihtelusta erilaisissa mielenterveyden ongelmissa.
Työnohjaajan työkirja on tarkoitettu työkaluksi ja itsereflektion välineeksi työnohjaajaopiskelijoille ja tehtävässä jo toimiville henkilöille.
Vuoden 2021 surukonferenssi järjestetään 15.–16.4.2021 etätapahtumana verkossa. Ilmoittautuminen tapahtumaan on nyt auki!
Mielenterveys on osa kokonaisterveyttämme, josta voi huolehtia kuten muustakin terveydestä. Hyvä mielenterveys lisää hyvinvointiamme ja auttaa meitä selviytymään elämään kuuluvista vaikeuksista.
Mielenterveyden ensiapu® 2 -koulutuksien tarkoituksena on lisätä tietoa tavallisimmista mielenterveyden häiriöistä, niiden oireista ja siitä, miten voi toimia, kun kohtaa mielenterveyden ongelmia. Koulutus rohkaisee ottamaan puheeksi vaikeitakin asioita sekä antaa valmiuksia tukea ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Vuoden 2021 surukonferenssi järjestetään 15.–16.4.2021 etätapahtumana verkossa. Ilmoittautuminen tapahtumaan on nyt auki!
Mielenterveyden ensiapu® 2 -koulutuksien tarkoituksena on lisätä tietoa tavallisimmista mielenterveyden häiriöistä, niiden oireista ja siitä, miten voi toimia, kun kohtaa mielenterveyden ongelmia. Koulutus rohkaisee ottamaan puheeksi vaikeitakin asioita sekä antaa valmiuksia tukea ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.