Siirry sisältöön

Budjettiriihen päätös oli järjestöille helpotus

Hallituksen päätös jättää pöydässä ollut lisäleikkaus tekemättä sote-järjestöjen valtionavustuksiin oli merkittävä ja arvokas linjaus.

Vielä budjettiriihen alla pelkona oli jonkin tasoinen uusi leikkaus, vaikka valtiovarainministeriön ehdottama 100 miljoonaa euroa ei toteutuisikaan.

Budjettineuvottelijat olivat kuitenkin kuulleet viestit siitä, että kaikki lisäleikkaukset jo päätetyn 140 miljoonan euron päälle tekisivät hallitun sopeutumisen käytännössä mahdottomaksi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa sote-mallissa ongelmien ennaltaehkäisyssä ja matalan kynnyksen tuen tarjoajana, mutta myös osallisuuden mahdollistamisessa, eri väestöryhmien äänen välittämisessä päätöksentekoon sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja resilienssin rakentamisessa.

Jo päätetyn yli kolmanneksen leikkauksen läpivienti hallitusti ja mahdollisimman pienin vaurioin tulee olemaan haastava tehtävä. On tärkeää, että ratkaisut leikkausten toimeenpanoon löydetään yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja että järjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin leikkaukset niiden avustuksissa kohdentuvat. Tälle vuodelle tämä ei ollut mahdollista, mikä aiheutti monen järjestön toimintaan tarpeettoman suuria vaurioita.

Budjettiriihen alla käyty yhteiskunnallinen keskustelu on nostanut sote-järjestöjen työtä näkyviin vähän samalla tavoin kuin koronakriisin aikana tapahtui. On tärkeää, että keskustelua kansalaisyhteiskunnan roolista ja elinvoimaisuuden turvaamisesta jatketaan.

Vaikka suomalaiset tutkitusti arvostavat paljon järjestöjen tekemää työtä, julkisessa keskustelussa järjestöjen monimuotoista roolia julkisen sektorin rinnalla ja kumppanina tai valtionavustusjärjestelmän merkitystä sote-kokonaisuudessa ei aina täysin ymmärretä.

Ota yhteyttä

Sari Aalto-Matturi

Toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: