Siirry sisältöön

Mielenterveysjärjestöjen puheenjohtajat: Järjestöleikkaukset uhkaavat sote-järjestelmän toimivuutta

Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat koko suomalaisen sote-järjestelmän kestävyyden. Kyse ei ole vain järjestöjen toimintaedellytyksistä, vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuudesta.
Pukumies leikkaa saksilla 100 euron seteliä

Hallitus on jo päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia 37 prosenttia, ja vuosille 2026–2027 on esitetty uusia leikkauksia, jotka nostaisivat leikkauksen yli 60 prosenttiin. Riippumatta siitä, mille tasolle uudet leikkaukset lopulta asettuisivat, niiden jälkeen sopeutukset olisi enää mahdotonta toteuttaa hallitusti. Mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat sote-järjestelmään olennaisesti kuuluvan järjestötyön jatkuvuuden ja vaikuttavuuden. Myös hyvinvointialueet ovat kannanotossaan todenneet, että järjestöjen työn heikentäminen vaikuttaa suoraan palvelujärjestelmän toimivuuteen – ja sen seuraukset näkyvät koko yhteiskunnassa.

Rajut järjestöleikkaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan myös mielenterveysjärjestöjen toimintakykyyn. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle ovat vähintään 11 miljardia euroa vuodessa (OECD 2018). Näitä kustannuksia ei voida hillitä ilman panostuksia ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen – juuri siihen työhön, jota järjestöt tekevät. Leikkaukset eivät tuo säästöjä, vaan lisäävät painetta jo valmiiksi kuormittuneeseen erikoissairaanhoitoon, kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset muodostavat vain murto-osan sote-kustannuksista. Suomen kansantalouden tasapainottamisen talkoissa sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävämpiä työpanoksellaan kuin toimintarahoillaan.  Järjestöt ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja ruuhkautumista, tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ja täydentävät hyvinvointialueiden palveluita tavoilla, joihin julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan. Mikään palvelujärjestelmä ei kykene paikkaamaan sitä aukkoa, joka syntyy, jos ennaltaehkäisevä tuki romahtaa. Se olisi taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätöntä.

Suomi on rakentanut vuosikymmenten aikana järjestelmän, jossa kansalaiset osallistuvat hyvinvoinnin rakentamiseen järjestöjen kautta. Nämä rakenteet eivät synny uudestaan, jos ne kerran puretaan. Esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen järjestämä vaativa vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman koulutusta, ammattilaisten tukea, koordinaatiota ja rakenteita. Toiminnan ajaminen alas merkitsisi vuosikymmenten investointien menettämistä – pysyvästi.

Sote-järjestöt kohtaavat ihmisiä vuosittain noin 10 miljoonaa kertaa ja tarjoavat alustan sadoille tuhansille vapaaehtoisille. Ne tekevät tuloksellista työtä: sosiaali- ja terveysministeriölle toimitettujen vuosiraporttien perusteella yli 90 prosenttia rahoitusta saaneesta järjestötoiminnasta arvioidaan tulokselliseksi. Missä muualla yhteiskunnassa päästään näin korkeaan tuloksellisuuteen?

Mielenterveysjärjestöt ja muut sote-järjestöt ovat viime vuosina panostaneet toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Ne ovat reagoineet niukkeneviin resursseihin vastuullisesti, mutta massiivisten leikkausten keskellä kehittäminen ja hallittu muutos ei ole enää mahdollista – eikä alas ajettuja toimintoja rakenneta helposti takaisin, vaikka niin haluttaisiin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ ei ole irrallinen osa julkisia palveluita, vaan osa kokonaisuutta. Jos tästä kokonaisuudesta leikataan, seuraukset näkyvät kaikkialla: hyvinvointialueilla, työelämässä, sosiaaliturvassa, ja ennen kaikkea ihmisissä, jotka jäävät ilman tukea.

Mielenterveysjärjestöjen ja muiden sote-järjestöjen toiminta ei ole menoerä vaan yhteiskunnallinen investointi. Sen purkaminen olisi sekä taloudellinen että inhimillinen virhe. Leikkauksia on arvioitava uudelleen – ennen kuin seuraukset ovat peruuttamattomia. Valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen FinFamin, MIELI ry:n, Mielenterveyden keskusliiton ja Psykosociala Förbundetin puheenjohtajat vetoavat hallituspuolueiden puheenjohtajiin suomalaisen sote-järjestökentän puolesta.

Puheenjohtaja Eveliina Lafghani
Mielenterveyden keskusliitto ry (MTKL)

Puheenjohtaja Anita Ruutiainen
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

Puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
MIELI Suomen Mielenterveys ry

Puheenjohtaja Johanna Cresswell-Smith
Psykosociala Förbundet rf

Ota yhteyttä

Sari Aalto-Matturi

Toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: