MIELI ry:n lausunto: Hoitotakuun pidentäminen ei tuo säästöjä

MIELI ry ei kannata esitysluonnosta, sillä se vie mielenterveyspalveluiden kehitystä väärään suuntaan.

Kirjoittaja

Frans Horneman

Johtava psykologi

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että 23 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika muutetaan 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen.

MIELI ry ei kannata esitysluonnosta, sillä se vie mielenterveyspalveluiden kehitystä väärään suuntaan. Mielenterveyspalveluita tulisi kehittää sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita. Hoitotakuun pidentäminen yli 23-vuotiaiden osalta on päinvastainen toimi. Alle 23-vuotiaiden erityiskohtelua MIELI ry pitää perusteltuna mielenterveyden näkökulmasta, mutta ikärajan tulisi olla 29. MIELI ry on esittänyt, että mielenterveyteen liittyvässä asiassa hoidon tulisi alkaa kaikenikäisillä kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta (terapiatakuu).

Hoitotakuun pidentäminen ei tuota säästöjä

Tutkimusten mukaan aikuisväestön mielenterveys on heikentynyt koronapandemian jälkeen ja pitkät sairauspoissaolot mielenterveyteen liittyvistä syistä ovat lisääntyneet. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myös noussut. Mielenterveysoireilussa ei ole kyse enää lyhyen aikavälin ilmiöstä, vaan selkeästä kehityskulusta.

Hallituksen perusteet hoitotakuun pidentämiselle ovat taloudellisia, mutta hoitotakuuta pidentämällä ei saavuteta säästöjä, sillä se ei poista ihmisten palvelutarvetta. Ihmisten avunsaannin heikentyessä on todennäköistä, että pitkällä aikavälillä palvelujärjestelmälle ja julkiselle taloudelle aiheutuvat kustannukset tulevat kasvamaan.

MIELI ry haluaa muistuttaa, että tutkimusten mukaan mielenterveyden ongelmissa nopeasti aloitettu hoito on avainasemassa hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Mielenterveyden häiriöiden hoitaminen edellyttää laadukasta hoidon tarpeen arviointia, nopeaa hoitoon pääsyä ja oikeaa hoitointerventiota laillistetun terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Hoidon viivästyminen johtaa todennäköisesti ongelmien komplisoitumiseen ja raskaampien hoitojen tarpeeseen.

Nopeasti aloitettu hoito on avainasemassa hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi.

On todennäköistä, että hoitotakuun heikennys johtaa myös lisääntyneeseen häiriökysyntään ja lisääntyneisiin päivystyskäynteihin. THL:n tilastoraportin mukaan aiempi hoitotakuun tiukentuminen nopeutti lääkäriin pääsyä hyvinvointialueilla toivotusti. Hoitotakuun pidentäminen tulee todennäköisesti katkaisemaan tämän saavutetun myönteisen kehityksen.

Hoitoon pääseminen on jo nyt haastavaa

MIELI ry haluaa muistuttaa, että jo nykytilanteessa hoitoon pääsy on selkeä kipupiste mielenterveyspalveluissa. MIELI ry:n kriisipalveluissa kannatellaan ihmisiä, jotka ovat julkisten sote-palveluiden piirissä, mutta eivät koe saavansa tarvitsemaansa apua. Järjestöjen toiminnan painopiste tulisi olla ennaltaehkäisyssä, eikä jo hoidon piirissä olevien ihmisten auttamisessa.

Hoitotakuun pidentäminen tulee todennäköisesti lisäämään myös ihmisten terveyseroja ja eriarvoisuutta. Esimerkiksi työttömät, ikäihmiset, vähävaraiset ja pitkäaikaissairaat ovat julkisen terveydenhuollon varassa, eivätkä pysty hyödyntämään yksityisiä tai työterveyteen kuuluvia palveluita.

Lopuksi MIELI ry haluaa huomauttaa, että esityksen mukainen hoitotakuun pidentäminen saattaa heikentää ihmisten luottamusta julkisiin sote-palveluihin. Nykyisessä toimintaympäristössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota ihmisten resilienssin sekä henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen.