Koulutus ja kehittäminen

Toimintavuoden aikana yhdistyksen koulutustoiminta ja kehittämistyö yhdistyivät ja koulutustoiminnan voimavaroja vahvistettiin palkkaamalla koulutuspäällikkö. Koulutustoiminnassa aloitettiin avoimen lähdekoodin ja Odoo-pohjaisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto luomalla kouluttajien osaajarekisterit ja kuvaukset koulutustuotteista. Koulutusten tueksi otettiin käyttöön Moodle-oppimisalusta osoitteessa oppi.mieli.fi.  

Vuoden aikana pilotoitiin ympäristöahdistuksen vertaistukiryhmää ja levitettiin tietoa ympäristöahdistuksesta. Kehittämistyössä panostettiin myös itsemurhien ehkäisyn ensimmäisen Käypä hoito –suosituksen ja uuden kansallisen mielenterveysstrategian 2020-30 valmisteluun. Yhteistyössä Itla-säätiön kanssa kehitettiin Kasvun tuki -työtä lasten ja nuorten vaikuttavien varhaisten interventioiden tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja levittämiseksi.  

Kehittämistyöhön kuului myös MIELI ry:n tytäryhtiön Lapinlahden Lähde Oy:n omistajaohjaus sekä kehittämistuki kansalais- ja järjestölähtöisen palvelutuotannon alustayhtiön Sociala Oy:n toiminnalle. Kehittämistyön tuloksina julkaistiin raportteja mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn talousvaikutuksista, ylivelkaantumisen mielenterveysvaikutuksista ja ympäristöahdistuksesta. 

Yhdistyksen maksullinen koulutus kerättiin MIELI-koulutus -nimen alle. Maksulliset koulutukset olivat pääasiassa tilauskoulutuksia, ja pitivät sisällään mielenterveyden edistämiseen, psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyvät koulutukset, jotka on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle sekä työelämään suuntautuvia Mieli työssä -koulutuksia, jotka loppuvuodesta siirtyivät osaksi MIELI-koulutuksen palveluvalikoimaa. 

MIELI-koulutus jalkautti perhekeskeisiä työskentelymalleja ja mielenterveysosaamista. MIELI-koulutus tarjosi erityisesti perhe- ja psykoterapia-asiantuntemukseen pohjautuvia koulutuksia. Perhearviointimenetelmä­, Perhekompassi ja Ihmeelliset vuodet -­koulutukset tavoittivat lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja heikommissa asemissa olevien perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä ja organisaatioita. MIELI-koulutuksen ammattilaiskoulutuksiin osallistui yhteensä noin 800 henkilöä. 

Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -työ levitti yhteistyössä (maa)kuntien kanssa Lapset puheeksi (LP) -menetelmää ja TLP-perheinterventiota, joiden tavoitteena on lasten suotuisan kehityksen tukeminen ja ongelmien ylisukupovisuuden ehkäiseminen. LP-menetelmän juurruttamisen tueksi on myös tuotettu kaksi videota, jossa kuvataan menetelmän systemaattisen käyttöönoton prosessia kunnissa ja organisaatioissa.  

TLP-työn kouluttajaverkosto varmisti työn jatkuvuuden maakunnissa. Verkostoon kuului noin 450 menetelmäkouluttajaa (v. 2018 n. 400 henkilöä) ja vajaa 20 kouluttajien kouluttajaa (v. 2018 n. 10 kouluttajaa). Kouluttamisen laadun ja tasalaatuisuuden varmistamiseksi on entisestään selkeytetty koulutusten kriteerit ja sisällöt ja luotu niille osaamistavoitteet sekä muutettu MIELI ry:n myöntämä koulutusoikeus määräaikaiseksi. Porissa pidettiin valtakunnallinen kouluttajakokous, johon osallistui n. 100 kouluttajaa. 

OAJ:n varauksellinen kanta LP-työhön aiheutti epävarmuutta kunnissa. Koulujen LP-työn tueksi luotiin MIELI ry:n näkökulmiin pohjautuen infopaketin kouluille. Kuvattiin myös kaksi yläkoulun LP-työtä kuvaava infovideota. Koulujen lokikirjat selkeytettiin.  Kaikki lokikirjat käännettiin venäjäksi. 

AMIF-rahaston rahoittamassa Lapset puheeksi -menetelmä vastaanottopalveluissa –hankkeessa tuettiin LP-työn keinoin turvapaikkaa hakevia perheitä ja ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevia nuoria. Hankkeessa edettiin 23:n uuden kouluttajan myötä laajamittaiseen menetelmäkouluttamisen ja organisaatiorakenteiden luomisen vaiheeseen. Maahamuuttoviraston (Migrin) johdolla työtä viedään systemaattisesti vastaanottoyksiköiden arkeen. LP -työ on kirjattu tulostavoitteisiin ja hankeaikana tulosten vakinaistamiseksi on Migriin perustettu LP-työn ohjausryhmä (eri kuin hankkeen). 

Osaava vanhemmuus -hankkeessa koulutettiin ympäri Suomen 166 järjestöjen ja seurakunnan työntekijää LP-menetelmän käyttäjiksi. Vapaaehtoisille suunnatun Hyvä arki lapselle -koulutuksen veimme eri järjestöihin ja koulutuksen läpikävi 166 vapaaehtoista, kokemusasiantuntijaa ja/tai vertaista. Hyvä arki lapselle -lokikirjoja jaettiin 2500 kappaletta ja yhteistyötä tehtiin laajasti eri sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan järjestöjen kanssa.  Lapinlahdessa järjestettiin kolme Perheet yhdessä-tapahtumaa (209 osallistujaa) yhdessä eri järjestöjen kanssa. Tapahtumien pyrkimyksenä oli perheiden yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. 

Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely (MDFT) on intensiivinen perheterapeuttinen menetelmä vaikeasti käytös- ja/tai päihdeongelmilla oireilevien nuorten (12-19-vuotiaat) ja heidän perheidensä auttamiseksi. MIELI ry toimii MDFT:n kansallisena kotipesänä edistäen MDFT:n leviämistä ja implementaatiota kansallisella ja paikallisella tasolla. Vuonna 2019 alkoi osittain Itla-säätiön rahoittamana kaksi kaksivuotista MDFT-koulutusta: Pääkaupunkiseudun nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun yhteistiimi ja Savonlinnan alueen usean hallintorajan ylittävän tiimin koulutus. 

Ihmeelliset vuodet on joukko tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä, joilla tuetaan käytöksellään oirehtivia ja käytöshäiriöisiä lapsia sekä heidän perheitään. MIELI ry toimi menetelmien kansallisena kotipesänä Itla-säätiön rahoituksella ja levitti sekä vanhemmuusryhmämenetelmää että ryhmänhallintamenetelmää koulutuksin, työohjauksin ja järjestämällä menetelmäosaajien vertaistapaamisisia. Vuoden lopussa Ihmeelliset vuodet -menetelmien kotipesä siirtyi Itla-säätiön päätöksellä Turun yliopistoon. 

Mielenterveyspooli on mielenterveysjärjestöjen yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa järjestöjen vaikuttamistyötä, vaikuttaa väestön asenteisiin ja tiivistää järjestöjen yhteistyötä.  Mielenterveyspooliin liittyi vuoden 2019 aikana kahdeksan uutta mielenterveysjärjestöä ja vuoden lopussa poolin kuului 32 järjestöä. Poolin toimintaan saatiin toimintavuonna STEAn hankerahoitusta, jota hallinnoi MIELI ry. Hanketyöntekijät toimivat myös eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteeristönä. Mielenterveyspoolin merkittävimpiä ja näkyvimpiä yhteisiä panostuksia on ollut vaikuttaminen yhteisten tavoitteiden puolesta 2019 eduskuntavaalien alla ja Terapiatakuu-kansalaisaloitekampanja mielenterveyden psykososiaalisen hoidon ja lyhytinterventioiden tuomiseksi kaikkien saataville perusterveydenhuoltoon. Kansalaisaloite saavutti kesällä 2019 yli 52 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan lähetekeskusteluun 21.11.2019. Aloitteen tavoitteet ovat syksyllä 2019 olleet myötätuulessa eduskunnassa. 

Lapinlahden Lähde Oy ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo neuvottelivat alkuvuonna uuden vuokrasopimuksen Helsingin kaupungin kanssa Lapinlahden entisen mielisairaalan tiloista. Uuden, 1.7.2019 alkaneen, sopimuskauden myötä kaupungille maksettava vuokra ja yhtiön perimät neliövuokrahinnat nousivat merkittävästi, mikä aiheutti vaihtuvuutta vuokralaiskannassa. Kuitenkin jo lokakuussa käyttöaste oli palautunut noin 90 %.  Helsingin kaupunki julisti vuoden alussa ideakilpailun Lapinlahden sairaala-alueen tulevasta omistajasta. Y-säätiö osallistui kilpailuun yhteistyössä Lapinlahden Lähde Oy:n ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon kanssa. Säätiön ehdotus “Lapinlahti 360” pääsi kaksiosaisen kilpailun toiseen vaiheeseen syksyllä 2019. Päätös ideakilpailusta tullaan tekemään vuonna 2020. Vuosi oli yhtiölle taloudellisesti haasteellinen. Vuokran korotus, galleriatoiminnan hiipuminen, henkilöstökulujen lisääntyminen ja arvonlisäveron osittain perimättä jättäminen vuokralaisilta vaikuttivat siihen, että yhtiön varallisuus heikentyi.