Kriisipuhelimessa ja -chatissa ennätysvuosi

Kriisiavun tarve Suomessa pysyi korkealla tasolla, mikä näkyi MIELI ry:n kriisityössä. MIELI Kriisipuhelimessa tehtiin jälleen uusi ennätys: soittoyrityksiä oli yli 416 000, mikä on yli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

86 909:ään puheluun pystyttiin vastaamaan. Vastatuissa puheluissa ei päästy edellisvuoden tasolle, vaan laskua oli seitsemän prosenttia. Syynä oli sekä lahjoitusvaroilla palkattujen lisätyöntekijöiden pienempi määrä että vapaaehtoistuntien väheneminen. Haasteeseen reagoitiin vahvistamalla vapaaehtoisten rekrytointia ja rakentamalla uusi verkkokoulutusmalli.

Yleisin yhteydenoton syy sekä Kriisipuhelimessa että -chatissa oli paha olo ja yhä useampi puhelu nimenomaan kriisikeskustelu. Kriisipuhelin siis tavoitti oikeat ihmiset: vakavassa, esimerkiksi itsetuhoisessa tilanteessa apua tarvitsevat tunnistivat Kriisipuhelimen ja kokivat saavansa puhelusta apua. Yhteistyö muiden auttamiskanavien kanssa on ollut aktiivista. Kriisipuhelin sai Hätäkeskuslaitokselta 112-päivän palkinnon hyvästä yhteistyöstä. 

MIELI Kriisipuhelin sai Hätäkeskuslaitokselta 112-päivän palkinnon hyvästä yhteistyöstä.

Kriisipuhelin päivysti suomen, ruotsin, arabian, ukrainan ja venäjän kielillä. Talouden sopeuttamisen vuoksi vuoden lopussa lakkautettiin arabiankielinen linja ja englanninkielisen linjan aukiolo supistui neljään tuntiin viikossa.

Solmussa-chatin aukioloaikoja pystyttiin lahjoituksen ansiosta laajentamaan kesäkuun alussa. Chat-keskusteluja käytiin yli 3 400, mikä oli ennätysmäärä ja lähes viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteydenottoyritysten määrä nousi lähes 11 000:een. Solmussa-chatin nimi muutettiin osana nimistön yhtenäistämistä MIELI Kriisichatiksi.

Verkkokriisityölle on kasvava tarve, johon on vastattu käynnistämällä puhelin- ja verkkokriisityön kehittämistyö. Vuoden 2023 alussa puhelin- ja verkkokriisityö yhdistettiin samaan yksikköön aikuisille suunnatun verkkokriisityön lisäämiseksi. Pidempikestoinen verkkokriisityö jakautuu kahteen linjaan: vapaaehtoisten tekemäksi (MIELI Tukisuhde) ja kriisityön ammattilaisten ja opiskelijoiden tekemäksi (MIELI Kriisimeili). Tekninen uudistus toteutuu keväällä 2024.

MIELI ry:n ylläpitämä Tukinet tarjoaa alustan myös muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen verkkopalveluille. Tukinetissä toimi vuoden alussa 122 järjestöä ja vuoden lopussa 84.

Koulutuksia itsemurhien ehkäisemiseen

Itsetuhoisuus oli väestötasolla kasvussa ja näkyi myös itsemurhien ehkäisykeskuksessa. Asiakasmäärä nousi neljänneksen edellisvuodesta. Asiakkaista suuri osa ohjautui keskukseen julkisen terveydenhuollon kautta. Lähes puolet asiakkaista oli alle 29-vuotiaita nuoria ja heistä alaikäisiä 12 prosenttia.

Itsemurhan tehneiden läheiset ovat julkisissa palveluissa heikosti tunnistettu ryhmä, ja heille on kohdennettu vähän palveluita. Itsemurhien ehkäisykeskus järjesti ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä itsemurhan takia läheisen, puolison tai lapsensa menettäneille Helsingissä ja intensiivijaksoina eri puolella Suomea. Yhteistyössä HUS:n nuorisopsykiatrian kanssa pidettiin yllä avointa ryhmää itsetuhoisten nuorten vanhemmille.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakasmäärä nousi neljänneksellä vuodesta 2022.

Itsemurhia ehkäiseviin puheeksi ottamis- ja turvasuunnitelmakouluksiin osallistui yhteensä noin 1 400 eri alojen ammattilaista.  Linity-menetelmäkoulutusta (Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneelle) ja sen työnohjausta järjestettiin viiden MIELI Kriisikeskuksen sekä Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden ammattilaisille. Linity-menetelmää on käytetty menestyksekkäästi Suomessa jo 10 vuotta. Linity-menetelmäosaajien valtakunnallinen verkostoon kuuluu jo noin 40 ammattilaista.

MIELI ry toteutti Lapin hyvinvointialueella 2021–2023 STM:n rahoittaman ITRO-hankkeen. Hanke koulutti 1900 henkilöä itsemurhien puheeksi ottamiseen ja turvasuunnitelman tekemiseen ja käynnisti onnistuneesti laaja-alaisen itsemurhien ehkäisytyön alueella. Lapissa luotua itsemurhien ehkäisyn työryhmämallia pyrittiin levittämään muille hyvinvointialueille. Lapin lisäksi vastaava työryhmä toimii MIELI ry:n perustamana Kuopiossa.

Itsemurhien vähentämisessä oleellista on itsetuhoisuudesta kysyminen. Kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. toteutettu Mitä kuuluu -kampanja sai hyvin huomiota ja useita asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden haastatteluja julkaistiin valtakunnallisessa mediassa. Vuosittain toistuva kampanja on osaltaan madaltanut kynnystä puhua ja hakea apua itsetuhoisiin ajatuksiin.

Kriisikeskusverkostolle yhteinen strategia 

Vuonna 2023 sote-vastuu siirtyi hyvinvointialueille, joista tuli myös MIELI ry:n 22 kriisikeskuksen tärkeitä yhteistyötahoja. Toiminnan käynnistyessä yhteistyö ulospäin oli välillä haastavaa yhteyshenkilöiden, johtamisrakenteiden ja toimintamallien epäselvyyden sekä hyvinvointialueiden taloudellisten paineiden takia. MIELI ry:n keskeinen vaikuttamistavoite järjestöjen toimintaedellytyksistä kuitenkin toteutui: kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa otettiin käyttöön järjestöavustukset ja käynnistettiin järjestöyhteistyön vaikuttamistoimielimiä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien ja järjestöjen kanssa jäi hyvinvointialueilla toistaiseksi vähäiseksi.

Kriisikeskukset siirtyivät yhteiseen sähköiseen ajanvaraukseen vuoden 2024 alussa.

Kriisikeskuksille valmisteltiin ensimmäistä kertaa yhteinen kriisityön strategia. Tavoitteena on kehittää keskusten yhteistyötä verkostona ja vahvistaa kriisitukea laadukkaalla, yhtenäisellä auttamistyöllä ja vaikuttamisella. Strategian ensimmäisissä toimenpiteissä painottuivat asiakaspalautteen hyödyntäminen, laadun vertaisarviointi ja kriisityöntekijöiden täydennyskoulutus. Koulutusta valmisteltiin kriisikeskusjohtajien ja MIELI ry:n koordinaation työryhmissä. Merkittävä oli myös päätös yhteiseen sähköiseen ajanvaraukseen siirtymisestä vuoden 2024 alussa.

Kriisikeskusverkoston yhtenäistämisen VAHVA-kehittämishanke päättyi 2023 lopussa ja toiminta jatkuu osana kriisikeskusverkoston normaalia tiivistyvää yhteistyötä. Yhtenäistäminen näkyi kriisikeskusten nimien vähittäisenä vaihtumisena yhteisen linjan mukaiseksi.

Uusia avauksia Helsingin Kriisikeskuksessa

MIELI ry:n oma, jo yli 50 vuotta toiminut SOS-kriisikeskus vaihtoi vuoden alussa nimensä MIELI Kriisikeskus Helsingiksi. Kriisivastaanotolla kävi vuoden aikana yli 1 200 asiakasta. Määrä pysyi edellisvuosien tasolla, mutta lähikäyntien määrä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Kolmasosa tapaamisista oli videovastaanottoja asiakkaan toiveesta. Tapaamisia oli keskimäärin kolme asiakasta kohden. Kriisiavun tarve pääkaupunkiseudulla oli suuri, mikä näkyi kriisivastaanoton ajoittaisena ruuhkautumisena.

Vertaistukiryhmille oli suuri tarve ja etenkin läheisensä menettäneitä haki ryhmiin 100 ihmistä enemmän kuin pystyttiin ottamaan. Vertaisryhmiä järjestettiin lähiryhminä Pasilassa ja yhteisinä etäryhminä toisen MIELI Kriisikeskuksen kanssa. Uutena kokeiltiin ryhmää yli 60-vuotiaille leskimiehille yhteistyössä Eläkeliiton kanssa sekä talousvaikeuksissa olevien vanhempien vertaistukiryhmää yhteistyössä MIELI ry:n YLVA-hankkeen kanssa. Molemmista saatiin hyvä palaute. Uusia asiakasryhmiä pyrittiin tavoittamaan kokeilemalla jalkautuvaa kriisityötä ukrainalaisten avustuskeskuksessa Vallilassa sekä perhekeskuksessa Itä-Helsingissä. Kokeilu ei kuitenkaan tavoittanut riittävästi asiakkaita eikä sitä jatkettu.

MIELI Kriisikeskus Helsingin vastaanotolla kävi vuoden aikana yli 1 200 asiakasta.

Palautteiden mukaan kriisiapu vaikutti asiakkaisiin eniten lisääntyneenä toiveikkuutena. Myös itsetuhoiset ajatukset vähenivät ja päivittäisistä tehtävistä suoriutuminen parani. Ryhmissä vaikuttavimmaksi koettiin vertaistuki.

Vihdin paikallisyhdistyksen ylläpitämä Vihdin kriisikeskus siirtyi liikkeenluovutuksella MIELI ry:lle vuoden 2024 alusta. Toiminta Vihdin Nummelassa jatkuu. Yhdessä kriisikeskus Helsingin kanssa kehitetään kriisiauttamista Länsi-Uudenmaan alueelle, jonne saatiin uusi kumppanuusavustus.

Uusi avaus oli poikkeustilanteisiin valmistautuminen. Kriisikeskus laati yhdessä Helsingin kaupungin kriisipäivystyksen kanssa valmiussuunnitelman sekä toimintamallin poikkeustilanteisiin. Suunnitelmaa myös testattiin kaupungin johtamissa harjoituksissa. Sitä sovellettiin myös Espoon siltaonnettomuustilanteessa, jossa loukkaantui kymmeniä helsinkiläisiä koululaisia kävelysillan romahdettua.

Kriisityön uutena teemana radikalisoitumisen ehkäisy

Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ja Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne näkyivät kokonaisturvallisuuden, valmiuden ja varautumisen yhteistyön kasvuna. MIELI ry osallistui yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmisteluun, turvallisuuskomitean järjestöverkostoon ja teki entistä tiiviimpää yhteistyötä STM:n valmiusyksikön kanssa.

MIELI ry käynnisti myös radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn kolmevuotisen hankkeen EU:n Sisäisen turvallisuuden rahaston ISF-avustuksella. Hankkeen tavoitteina on kouluttaa mentoreita sekä kehittää mentorointimalli, joka auttaa resilienssin ja mielenterveystaitojen vahvistamiseen sekä riskitekijöiden tunnistamiseen eri yhteisöissä.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2023.