MIELI ry:n tavoitteet näkyivät hallitusohjelmassa

MIELI ry on aktiivinen keskustelija mediassa ja erilaisilla foorumeilla, ja vie osaltaan eteenpäin mielenterveysmyönteisyyttä ja asennemuutosta suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikuttamistyöllään MIELI ry haluaa nostaa päätöksentekijöiden, valmistelijoiden, eri ammattiryhmien ja kansalaisten tietoisuutta mielenterveysteemoista ja edistää mielenterveyttä vahvistavaa päätöksentekoa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vaikuttamistyön resursseja oli viime vuosina vahvistettu, mutta loppuvuoden muutosprosessissa niitä jouduttiin supistamaan kohti seuraavaa toimintavuotta. Samalla vaikuttamistyön toimintaympäristö oli vaikeutumassa.

Vaikuttamistyötä MIELI ry tekee sekä yksin että tiiviissä yhteistyössä MIELI ry:n suojissa toimivan mielenterveysjärjestöjen Mielenterveyspoolin kanssa. Mielenterveyspooli sai kaksihenkiselle sihteeristölle pysyvän rahoituksen vuoden tauolla olleen projektirahoituksen jälkeen. Poolille rekrytoitiin keväällä uusi pääsihteeri Aija Salo vastaamaan toiminnasta yhdessä viestinnän asiantuntija Kalle Erkkilän kanssa. Poolin puheenjohtajan tehtävä siirtyi Mielenterveyden keskusliiton Olavi Sydänmaanlakalta Psykosociala Förbundetin Petra Nummelinille.

Mielenterveyspoolin pääsihteeri toimii myös eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan pääsihteerinä. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi alkaneelle eduskuntavaalikaudelle järjestöt kutsuivat eduskunnan varapuhemies Paula Risikon (kok). Viime kausina käytännöksi on muotoutunut, että puheenjohtaja kutsutaan pääministeripuolueesta. Puolueet nimeävät neuvottelukuntaan kukin kaksi edustajaa. Järjestöistä edustettuina ovat MIELI ry, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten Finfami ja Psykosociala Förbundet.

Vaikuttamista nuorten hyvinvoinnin puolesta

Vuoden 2023 vaikuttamistyön keskiössä olivat erityisesti eduskuntavaalit ja hallitusohjelmavaikuttaminen, nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen, mielenterveysstrategian toimeenpano, terapiatakuun toteutuminen sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen hyvinvointialueiden valmistelutyössä ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Väestön henkisen kriisinkestävyyden ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden teemat olivat myös tärkeitä kasautuvien kriisien olosuhteissa.

MIELI ry toteutti eduskuntavaalivaikuttamista aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. MIELI ry tuotti painettuja ja verkossa julkaistuja vaikuttamisaineistoja eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteistaan sekä nuorten hyvinvointiohjelmasta, ja levitti niitä puolueille, ehdokkaille ja eri sidosryhmäverkostoille. Vaalien alla järjestettiin puolueille vaalipaneeli nuorten hyvinvoinnista Tiedekulmassa ja hallitusohjelmaneuvotteluiden yhteydessä tempaus Säätytalolla yhteistyössä Mielenterveyspoolin kanssa. Tempauksessa hallitusohjelmaneuvottelijoita istutettiin ”ravintolapöytään” ja annettiin heille mahdollisuus tehdä tarjolla olleelta ruokalistalta valintansa hallitusohjelman mielenterveysteemoiksi.

MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet sisältyivät laajasti puolueiden vaali- ja hallitusohjelmatavoitteisiin.

Vaikuttamistyön myötä MIELI ry:n eduskuntavaalitavoitteet ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteet sisältyivät laajasti puolueiden ja muiden toimijoiden vaali- ja hallitusohjelmatavoitteisiin. Hallitusohjelmassa mielenterveys mainittiinkin yli 30 kertaa, mikä on kolminkertainen määrä edelliseen hallitusohjelmaan nähden. Käytännössä rahoitusta varattiin kuitenkin ainoastaan lasten ja nuorten terapiatakuulle, jollaiseksi hallitus päätti rajata laajasti yhteiskunnassa tavoitellun terapiatakuun. Miljardiluokan säästöjä etsivä hallitus ei nostanut budjettikehykseensä hyvinvointi-investointeja vaan päinvastoin päätti muiden muassa leikata mittavasti järjestöjen valtionavustuksia.

Mielenterveyden hallitusohjelmakirjaukset eivät juurikaan edenneet hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana – käynnissä oli vain vähän sellaisia prosesseja, joihin MIELI ry olisi pystynyt vaikuttamaan. Hallituksen valmisteluprosessit keskittyivät ennen kaikkea säästöjen toteuttamiseen ja työelämätoimiin.  Lasten ja nuorten terapiatakuussa MIELI ry pyrki vaikuttamaan ikärajan nostamiseksi riittävän korkeaksi, jotta terapiatakuusta olisi tukea myös nuorten aikuisten heikentyneeseen hyvinvointiin. Juuri ennen vuodenvaihdetta lausuttavaksi tuli myös valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma Vanupo, joka luonnoksena vastasi heikosti hallitusohjelman poikkihallinnollisen nuorten hyvinvoinnin vahvistamisen tavoitteeseen.

Mielenterveysstrategian toimeenpanoa ilman resursseja

MIELI ry pyrki edistämään mielenterveysstrategian toimeenpanon jatkumista siitä huolimatta, että strategialle ei varattu kohdennettuja resursseja. Periaatepäätöksen valmistelua mielenterveysstrategian toimeenpanosta jatkettiin, mutta muilta osin mielenterveysstrategian toimeenpanossa ei tehty näkyviä toimia.

Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen MIELI ry pyrki vaikuttamaan hyvinvointialue- ja kuntatasolla, tukemalla jäsenjärjestöjä sekä valtakunnallisesti muun muassa VADigi-valmisteluprosessissa ja STM:n avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajuuden kautta. Pelättyjä merkittäviä alueellisia leikkauksia MIELI-yhdistysten avustuksiin ei tehty. Valtakunnallisessa avustusjärjestelmän kehittämistyössä tehtiin onnistuneita linjauksia muiden muassa järjestöjen varainhankinnan helpottamisesta, mutta niiden toteutus ministeriöissä ei juurikaan edennyt. Hallituskauden budjettikehykseen sisältynyt 100 miljoonan eli noin 25 prosentin leikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksiin keskustelutti paljon järjestöjä mutta ei vielä noussut suunnitelmallisen vaikuttamistyön kohteeksi.

MIELI ry päätti keväällä 2023 ottaa yhdeksi vaikuttamistyön kärkiteemaksi mielenterveyden edistämisen saamisen erilaisten oppilaitosten, kuntien ja hyvinvointialueiden rakenteisiin. Tällä haluttiin turvata mielenterveyden edistämisen jatkuvuus tilanteessa, jossa ilmapiiri on aiheelle myönteinen, mutta järjestön omat resurssit supistumassa. Syksyn 2023 muutosneuvotteluissa tämän vaikuttamisprosessin erillisresursseja jouduttiin kuitenkin karsimaan ja vaikuttaminen sulauttamaan osaksi muuta vaikuttamistyötä.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2023.