Nuorten tuki yhdeksi kokonaisuudeksi

Nuorten mielenterveyden kriisi on tällä hetkellä yhteiskuntamme suurimpia haasteita. MIELI ry:ssä tilanne käynnisti tarpeen tarkastella myös omaa toimintaa: työn organisoimista ja painopisteitä. Kevään 2023 aikana toteutettiin strategiaprosessi, johon osallistui henkilöstöä laajasti osastorajat ylittäen. Prosessin tuloksena työtä suunnataan entistä vahvemmin nuorten mielenterveyden koko ketjuun niin universaalista mielenterveyden edistämisestä erikoissairaanhoitoon liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja valmisteluun kuin ammattilaisten osaamisen lisäämisestä nuorten konkreettiseen tukemiseen. 

Organisatorisesti työtä järjesteltiin yhdistämällä Lapset, nuoret ja perheet -osasto sekä Sekasin Kollektiivi yhdeksi osastoksi. Osastonjohtajaksi valittiin Satu Raappana. Strategiatyön painopisteet ja uuden osaston organisoituminen käynnistyivät jo syyskaudella 2023, mutta työ jatkuu edelleen vuonna 2024.

Työkaluja lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen

Nuorisotyöntekijöiden mielenterveysosaamista vahvistettiin toteuttamalla koulutuksia Nuorisoalan Osaamiskeskuksissa sekä kehittämällä ja jalkauttamalla työvälineitä ja materiaaleja nuorisoalan toimijoille eri verkostojen kautta. Nuoriso-ohjaajia ja -työntekijöitä kouluttavien oppilaitosten sekä Opetushallituksen kanssa tehtiin yhteistyötä mielenterveysosaamisen sisällyttämisestä alan tutkintoihin.

Vamos Mieli -hankkeessa kehitettiin ryhmätoiminnan malli monikulttuuristen nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Kaiken kaikkiaan vuoden aikana järjestettiin yli 100 koulutus-, työpaja- ja puheenvuorotilaisuutta, joissa noin 5 100 nuorten parissa työskentelevää aikuista vahvisti osaamistaan nuorten mielenterveyden edistämisestä ja tukemisesta. Lisäksi tavoitettiin noin 100 nuorta suoraan ryhmätoiminnan kautta.

Yli 5 000 nuorten parissa työskentelevää aikuista vahvisti osaamistaan nuorten mielenterveyden tukemisessa.

Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien sekä ammattikorkeakouluissa opiskelevien terveydenhoitajien mielenterveysosaamista lisättiin Hyvän mielen perhe sekä Monimuotoisten perheiden mielenterveyden tukeminen neuvolassa -koulutuksilla. Puheenvuoroilla ja koulutuksilla tavoitettiin noin 4500 sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattilaista.

Lohjan synnytyssairaalassa pilotoitiin psyykkisen hyvinvoinnin huomioimista synnytyssairaalassa jakamalla 300 kappaletta Vinksin vonksin varpaat-pakettia. Pakettiin kuului kirjan lisäksi ”Askel kerrallaan kohti omaa vanhemmuutta” -vihkonen. Paketit jaettiin synnytysosastolta kotiutuville perheille. Suoraan vanhemmille tuotettiin myös videosarja ”Vanhempi nuoren mielen tukena” ja järjestettiin verkkovanhempainiltoja. Vanhempainillat tavoittivat yli 2100 vanhempaa. Kolmivuotinen Välmående barnfamiljer -hanke auttoi tarjoamaan mielenterveystietoa myös ruotsinkielisten ammattilaisten ja vanhempien tueksi. EU4Health -rahoitus mahdollisti Lapset puheeksi -työn levittämisen ja juurruttamisen Suomessa. Hanke tarjoaa myös vahvan kansainvälisen yhteistyön hankkeen sisällä.

Varhaiskasvatuksen ja koulun tärkeä rooli

MIELI ry on jo pitkään tarjonnut mielenterveysosaamista ja pedagogisia työvälineitä varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisille. Vuonna 2023 työssä hyödynnettiin aiempaa enemmän teknologiaa. Syksyllä valmistui sähköinen mielenterveystaitojen opetusalusta Eläinlasten rauhametsä. Tarinallisen ja vuorovaikutteisen opetusalustan käyttöön perehdytettiin syksyn aikana jo lähes 600 ammattilaista.  Alakouluikäisten tietoisuustaitoja vahvistava animaatioharjoitus Tara ja säihkyvä metsä sai jo ensimmäisen vuoden aikana 3 500 katselukertaa. Animaatio käännettiin myös ukrainaksi.

Koulutusten ja puheenvuorojen kautta tavoitettiin lähes 15 000 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten ammattilaista. Koulutukseen osallistuneille tehdyssä kyselyssä 91 prosenttia osallistuneista kertoi, että koulutuksen jälkeen mielenterveyden edistämisestä on tullut osa omaa perustoimintaa oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. 87 prosenttia vastasi, että koulutuksen jälkeen kouluyhteisössä panostetaan enemmän mielen hyvinvointiin ja 82 prosenttia aikoo käyttää MIELI ry:n materiaaleja työssään.

Koulutukset ja puheenvuorot tavoittivat lähes 15 000 kasvatus- ja opetusalan ammattilaista.

Kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten toiveena on ollut saada lisäoppia erityisesti nuorten pahoinvoinnin kohtaamiseen. Tarpeeseen vastattiin kehittämällä yläkoulujen ja toisen asteen ammattilaisille koulutukset Nepsy-nuoren mielenterveyden vahvistamiseen, ahdistuneen nuoren tukemiseen sekä kuormittuneen opiskelijan tai oppilaan tukemiseen. Mielenterveyttä tukevan toimintakulttuurin johtaminen -koulutuskokonaisuutta pilotoitiin Rovaniemen ja Iin varhaiskasvatuksen ja koulujen johdon kanssa. Kehittämistyö mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin vahvistamiseksi jatkuu vuonna 2024.

Lasten ja nuorten osallisuus toteutui Mielen hyvinvointia edistävä päiväkoti ja koulu lasten ja nuorten kokemana -videon tuotannossa, jossa kuultiin 96:tta lasta. Samoin toteutettiin videosarja nuorilta nuorille, jossa yläkoululaiset vastasivat uusia seiskaluokkalaisia mietityttäviin kysymyksiin yläkouluarjesta ja tarjosivat tukea yläkoulun aloitukseen.

Mielenterveysosaamista ylivelkaantuneiden perheiden kohtaamiseen

Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen (YLVA) -hankkeen järjestämien koulutusten ja materiaalien avulla vahvistettiin järjestöjen ammattilaisten ja vapaaehtoisten sekä muiden talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavien ammattilaisten mielenterveysosaamista. Koulutuksiin osallistuneiden valmiudet kohdata talousvaikeuksissa olevia perheitä vahvistuivat ja keskusteluihin osallistuneet vanhemmat kokivat saaneensa tukea vanhemmuuteensa.

Ylivelkaantumisen ja mielenterveyden yhteys sai näkyvyyttä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Perheille suunnatut tapahtumat ja toiminta lisäsivät ymmärrystä hyvästä arjesta, mielenterveydestä ja taloudenhallintaa tukevista asioista ja talousvaikeuksissa olevat lapsiperheet kokivat löytäneensä keinoja vahvistaa omaa mielenterveyttään ja vanhemmuuden voimavaroja. Perheille oli tärkeää myös päästä kertomaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan palveluista ja kohtaamisesta ylivelkaantuneena vanhempana.

Ylivelkaantuneet vanhemmat saivat keinoja vahvistaa omaa mielenterveyttään ja vanhemmuuden voimavaroja.

YLVA-hankkeen tekemä selvitys osoitti, että talousvaikeudet ja ylivelkaantuminen kuormittavat koko perheen mielenterveyttä ja kaventavat sosiaalisia suhteita. Ylivelkaantumiseen johtavat myös varsin monenlaiset asiat. Vanhemmat kokivat talousvaikeuksista keskustelemisen häpeällisenä ja palvelupolut sirpaleisina ja toivoivat kokonaisvaltaista tukea. Selvityksen myötä hanke kehitti yhdessä kriisitoimintojen kanssa vertaistukiryhmän talousvaikeuksissa olevien lapsiperheiden vanhemmille. Vanhempien toiveita tuesta vietiin päättäjille ja ammattilaisille myös erilaisissa tilaisuuksissa, kuten Suomi Areenalla sekä Päämääränä toivo – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -tilaisuudessa Eduskunnan kansalaisinfossa.

Tuen tarve kasvoi edelleen Sekasin-chatissa

Sekasin-chatissa käytiin ennätysmäärä, yhteensä 37 028 keskustelua, mikä on noin 5 000 keskustelua enemmän kuin edellisenä vuonna. Nuorten tarpeesta keskustella kertoo se, että yhteydenottoja tuli yhteensä 158 790. Kasvanut keskustelumäärä sisälsi valitettavasti myös kasvaneen häiriöyhteydenottojen määrän, mutta palvelun kokonaisvolyymiin nähden ilmiö on onneksi edelleen marginaalinen.

Yhteydenotoissa kuului edelleen vahvasti nuorten paha olo ja tarve kynnyksettömälle keskustelulle, jossa rankkojakaan aiheita ei tarvitse vältellä. Ahdistuneisuuden, masentuneisuuden, ihmissuhdepulmien ja itsetuhoisuuden teemoista keskusteltiin edellisvuosien tapaan eniten.

Vapaaehtoisten ja opiskelijoiden käymien Sekasin-keskusteluiden osuus kasvoi yli 70 prosenttiin.

Laajempi vastaaminen nuorten tuen tarpeeseen edellyttää riittävän suurta määrää vapaaehtoisia. Sekasinin vapaaehtoistoiminnan rakenteiden kehittäminen ja vapaaehtoisten systemaattinen rekrytointi ovat tuottaneet tuloksia: vapaaehtoisten ja opiskelijoiden käymien keskustelujen osuus on kasvanut kolmessa vuodessa 44 prosentista yli 70 prosenttiin.

Sekasin-chatten eli ruotsinkielinen chat-palvelu aloitti lokakuussa 2022 ja on sen jälkeen kasvattanut tasaisesti asiakasmääräänsä. Maaliskuusta 2023 lähtien chatten oli auki joka arkipäivä kello 15-19.  Yhteydenottoja tuli 1619 ja keskusteluja kertyi 728, eli vastausprosentti oli 60. Ruotsinkielisiä nuoria mietityttivät samat aiheet kuin suomenkielisiäkin: paha olo, ihmissuhteet, halu kertoa kuulumiset sekä haasteet arjessa. Itsetuhoisuudesta keskusteltiin joka kymmenennessä keskustelussa. Sekasin-chatten on ollut tervetullut lisä ruotsinkieliselle nuorisokentälle, sillä tarve saada apua omalla äidinkielellään korostuu, kun puhutaan mielenterveyteen liittyvistä asioista. 

Sekasin Gaming on vakiinnuttanut paikkansa Suomen suurimpana ammatillisesti moderoituna nuorten verkkoyhteisönä. Serverin jäsenmäärä nousi ennätyslukemiin ja oli vuonna 2023 jo yli 26 000. Sekasin Gaming tarjoaa yhteisön lisäksi alustan verkostotyölle. Viime vuoden aikana serverillä vieraili eri alojen asiantuntijoita kaikkiaan 255 kertaa. Vuonna 2023 käynnistettiin myös kansainvälistä verkostoyhteistyötä muun muassa Nordic Youth Month projektin parissa.

90 % käyttäjistä kokee Sekasin Gaming -serverin turvalliseksi verkkoyhteisöksi.

Yhteisön lisäksi mahdollisuus puhua turvallisesti itselle tärkeistä asioista oli tärkeää monelle nuorelle. Asiakaskyselyn mukaan 90 prosenttia kokee Sekasin-serverin turvalliseksi verrattuna muihin verkkoyhteisöihin. Esimerkiksi mielenterveyskanavalla lähetettiin vuonna 2023 kaikkiaan 44 144 viestiä. Mielenterveyttä on käsitelty myös yleisen kanavan yli kahdessa miljoonassa viestissä. 

Sekasin-chattia, chattenia ja Gamingia koordinoi vuonna 2023 edelleen MIELI ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Setlementtiliiton ja SOS-Lapsikylän muodostama Sekasin Kollektiivi. Sekasin sai vuoden aikana paljon huomiota mediassa ja keräsi hyvin myös lahjoituksia. Suomen UNICEF huomioi Sekasin Kollektiivin työn Lapsen oikeuksien vaikuttaja 2023 -tunnustuksella.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2023.