Siirry sisältöön

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toiminnan avulla tuettiin rikoksen uhreja, heidän läheisiään ja rikosasiassa todistavia ja parannettiin heidän asemaansa laajan vaikuttamistyön avulla. RIKU:n asiakasmäärät nousivat uuteen ennätykseen.

Asiakkai­den yhteydenotoista suurin osa, 21 prosenttia, liittyi lähisuhdeväkivaltaan. 15 prosenttia liittyi seksuaalirikoksiin, 11 prosenttia omaisuusrikoksiin ja 9 prosenttia pahoinpitelyihin. Ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluissa asiakasmäärä oli lähes 1400. Loppuvuodesta palveluissa näkyivät etenkin suuret tietomurtotyyppiset rikokset.

RIKU:n yksittäisten asiakkaiden määrä eri palveluissa oli yhtensä 31 500, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Tukisuhteiden määrä oli 10 100. Rikosuhripäivystys 116 006 -puhelinpalvelussa vastattiin vuoden aikana 8300 puheluun. RIKU-chatissä asiakkaita oli noin 4 900 ja Juristin puhelinneuvonnassa 860. Asiakkaista 76 prosenttia oli naisia. RIKUn asiakkaista noin 6 800 tuli palveluun poliisin ohjaamana.

RIKUn asiakkaat 2019–202320192020202120222023
Asiakkaat eri palveluissa18 10022 60026 70028 30031 500
Tukisuhteet7 1007 1008 1009 40010 100
Palvelupisteiden yksittäiset asiakkaat5 0006 6006 7006 7006 900
116 006 -puhelin2 1005 5006 7006 7008 300
Juristin puhelin400640900850860
RIKUchat3 5003 7004 0004 1004 900

MIELI Suomen Mielenterveys toimii Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Oikeusministeriö on vuonna 2017 antanut RIKUlle julkisen palveluvelvoitteen toimia EU:n rikosuhridirektiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottajana Suomessa. Rikosuhripäivystystä toteuttavat MIELI ry:n koordinoimana Ensi- ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto.

Toimintaa toteutettiin henkilötyövuosina laskettuna runsaan 80 työntekijän ja 560 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalveluina 31 palvelupisteessä eri puolilla Suomea seitsemän aluetoimiston koordinoimana. RIKU:lla on myös valmiusjärjestelmä, joka voidaan ottaa käyttöön laajoissa rikostapahtumissa.

Aktiivisen vaikuttamistyön keskiössä olivat uhridirektiivin uusiminen, ihmiskaupan uhrien auttaminen, Istanbulin sopimuksen valvontakierros, rikosprosessin tehostaminen sekä RIKU:n rahoituksen turvaaminen.

Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto ja Pääkaupunkiseudun palvelupiste toimivat osana MIELI ry:n kriisiauttamisen osastoa Helsingissä. Muut Etelä-Suomen alueen viisi palvelupistettä sijaitsivat Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudellamaalla.

Aluetoimistosta tarjottiin neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, chatissa sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa. Etelä-Suomen alue vastasi Vastaamo-oikeudenkäynnin yhteyteen uhreille järjestettyjen pop up -tukipisteiden toiminnasta.

Aluetoimistossa työskenneltiin vuoden aikana yhteensä noin 6 600 asiakkaan kanssa, joista palvelupisteissä kohdattiin lähes 4 800 henkilöä ja valtakunnallisissa palveluissa noin 1 800 henkilöä. Tukisuhteita Etelä-Suomen alueella oli vuoden aikana yli 1 900. Asiakkaiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia oli 13 ja vapaaehtoisia 100.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2023.