Vapaaehtoisten koulutusta uudistettiin

Kansalaisjärjestönä yksi MIELI ry:n tärkeimmistä tavoitteista on tukea jäsenyhdistyksiä niin, että vetovoimainen vapaaehtoistoiminta, vaikuttamistyö ja monikulttuurisuus vahvistuvat. Jäsenyhdistyksille tarjottiin ohjausta, koulutusta ja neuvontaa. Lahjoitusvaroin palkatut vapaaehtoistyön koordinaattorit jatkoivat seitsemän pienen jäsenyhdistyksen tukena.

Kriisivuosina ihmisten tuen ja avun tarve on kasvanut ja MIELI-yhteisön eri toimintamuodoille oli paljon kysyntää. Samalla hyvinvointialueiden eriävät toimintatavat ja uhka taloudellisten resurssien vähentymisestä tuottivat yhdistyksille haasteita.

Jatkuvasti lisääntyvät yhteydenotot kriisiavussa nostivat esiin tarpeen kouluttaa lisää vapaaehtoisia ja uudistaa vapaaehtoisten koulutusta. Tukijan ja kriisiauttajan tehtäviin järjestettiin hybridimallilla valtakunnallista peruskoulutusta. Lisäksi työstettiin uusi, itseopiskeltava vapaaehtoistyön verkkokoulutus, joka otetaan käyttöön 2024.

Uhka taloudellisten resurssien vähentymisestä tuotti yhdistyksille haasteita.

Uusien vapaaehtoisten rekrytointia vahvistettiin lisäämällä mieli.fi-sivuille lomake, josta yhteydenotot välittyvät suoraan jäsenyhdistyksiin. Vapaaehtoisuusteemat näkyivät läpi vuoden MIELI-somekanavilla ja mieli.fi -sivustolla. Vapaaehtoistoiminnan sivuilla käytiin lähes 30 000 kertaa ja vapaaehtoistoiminnan verkkotesti tehtiin 1 600 kertaa. Paikallisten jäsenyhdistysten verkkosivuilla käytiin n. 316 000 kertaa.

Jäsenyhdistyksissä ja MIELI ry:ssä aloitti yhteensä noin 650 uutta vapaaehtoista. Yhteensä vapaaehtoisia oli noin 3000.

Koulutuksia, perehdytyksiä ja tietoiskuja

Koulutuksia ja tietoiskuja järjestettiin yhdistysten tarpeista nousevista teemoista. Tärkeitä olivat muun muassa uusien toimijoiden perehdytyspäivät, ryhmänohjauksen perus- ja jatkokoulutukset sekä vapaaehtoistyön työnohjaaja -koulutukset. Huolituoli-kohtaamismallin kysynnän lisääntyessä noin 70 uutta vapaaehtoista kouluttautui Huolituoli-päivystäjäksi. Jäsenyhdistyksille suunnattuihin koulutuksiin osallistui noin 2600 henkilöä.

Auttamistyö on muuttunut aiempaa haastavammaksi. Laadukkaan toiminnan varmistamiseksi on tärkeää taata vapaaehtoisille vahvat tukirakenteet, joihin kuuluvat koulutukset, työnohjaus, kriisipuhelinpäivystäjien purkukeskustelut ja kehityskeskustelut. Purkukeskustelut ovat keskeinen osa kriisipuhelinpäivystäjien taustatukea. Valtakunnallinen, vapaaehtoisvoimin toimiva purkupäivystäjien tiimi tarjosi yli 500 tuntia tukea jäsenyhdistysten Kriisipuhelin-päivystäjille.

Monikulttuurisuus ja yhteisöllisyys kehittämiskohteina

Lähes 900 ihmistä osallistui MIELI ry:n yhdistysten vapaaehtoisparien ohjaamiin ryhmiin tai tapahtumiin, joissa liikkumalla, löytämällä elämyksiä luonnosta, kulttuurista tai taiteesta tai viettämällä aikaa muiden kanssa vahvistetaan omaa ja muiden mielen hyvinvointia. Ryhmätoimintaa tuettiin avustuksilla, koulutuksilla kuten Hyvinvointitreeni ja Kulttuuri mielessä sekä hyvinvointiohjaajien verkosto- ja kehittämispäivillä.

Tärkeä osa yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamista on monikulttuurisuuden lisääminen MIELI ry:n toiminnassa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten määrää on pyritty kasvattamaan ja monikulttuurista toimintaa oli jo yhdessätoista yhdistyksessä; vapaaehtoisia oli noin kuusikymmentä. Tietämystä monikulttuurisuudesta ja kulttuurisensitiivisyydestä lisättiin muun muassa KOTU-koulutuksilla sekä vahvistamalla yhteistyöverkostoa.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten määrä kasvoi.

Ymmärrystä kulttuurin mielenterveysvaikutuksista lisäsi Mental Health Art Week (MHAW) -tapahtumaviikko, jonka teema oli Tunne tunteesi. Valtakunnallinen yhteistyökumppani oli Suomen Teatterit ry. Tapahtumia oli ennätyksellisesti lähes kaksisataa ja niihin osallistui noin 7000 ihmistä.

Jäsenyhdistysten toimijoiden kokemuksia tuen saamisesta MIELI ry:ltä, vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä, hallitustoimijoiden motivaatiosta sekä tukijoiden ja kriisiauttajien jaksamisesta ja tuen saannista kartoitettiin useilla kyselyillä ja haastatteluilla. Tulokset auttavat sekä jäsenyhdistyksiä oman toimintansa kehittämisessä että MIELI ry:tä yhdistysten tuen paremmassa suuntaamisessa ja toiminnan rakenteiden muutoksissa.

Apua nuorten ympäristöahdistuksen kohtaamiseen

Osana kansalaistoimintaa käynnistyi Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hanke (2023–2025), joka tarjoaa nuorille ja nuorille aikuisille tukea ja keinoja omien ympäristötunteiden käsittelyyn sekä vahvistaa nuorten ympäristöhuolia kohtaavien aikuisten valmiuksia.

Nuorille suunnattuja toimintamuotoja kuten työpajoja, ryhmä-chatteja ja ilmastokahviloita toteutettiin yli kaksikymmentä. Lisäksi tarjottiin yksilöllistä tukea. Ammattilaisten, vapaaehtoisten ja vanhempien valmiuksia vahvistettiin noin kolmessakymmenessä koulutuksessa ja tilaisuudessa. Vuoden aikana tavoitettiin noin 1 900 henkilöä. Palautteiden mukaan yli 90 % koki saaneensa hyödyllistä tietotaitoa kohdata nuorten ympäristöhuolia ja ahdistusta sekä valmiuksia tarjota apua niiden käsittelyyn.

Ammattilaiset, vapaaehtoiset ja vanhemmat saivat valmiuksia kohdata nuorten ympäristöhuolia.

Hankkeessa tehtiin aktiivista yhteistyötä sopimuskumppaneiden (Helsingin yliopisto, Sitra, Jyväskylän opettajankoulutuslaitos, Suomen Vanhempainliitto, FEE Suomi, Suomen Lukiolaisten liitto, SYL, Kestävyysinstituutti, SAMOK ja STEP-opintokeskus) lisäksi muun muassa Turun taidemuseon ja kirjastojen kanssa.

Yksi vuoden tärkeimmistä tuotoksista oli yhteistyönä luotu ilmastoahdistuksen omahoito-ohjelma, joka julkaistiin loppuvuonna HUSin Mielenterveystalo.fi-sivustolla. Ymparistoahdistus.fi -verkkosivujen toimivuutta parannettiin ja sisältöjä rikastettiin uusilla artikkeleilla, blogeilla, videoilla tai podcasteilla. Verkkosivujen kävijämäärä tuplaantui edellisvuoteen verrattuna ja sometilit saivat yli 450 uutta seuraajaa.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2023.