Viestinnän yksi MIELI -ajatus sai kannatusta

Sekä viestinnässä että erityisesti varainhankinnassa 2023 oli monipuolisen kehittämisen vuosi. Viestinnän tavoitteena oli laajentaa mielenterveystietoisuutta koko yhteiskunnassa ja vahvistaa MIELI ry:n tunnettuutta ja brändimielikuvaa niin että MIELI ry näyttäytyy yhtenäisenä toimijana koko Suomessa. Varainhankinnan tavoite oli kasvattaa lahjoitusten, etenkin säännöllisten kuukausilahjoittajien määrää ja lujittaa yrityskumppanuuksia.

Kansalaisten tavoittaminen onnistui hyvin erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Aktiivisten some-seuraajien määrä oli yhteensä yli 140 000. Seuraajien määrä kasvoi eniten Instagramissa, josta on tullut yli 57 000 seuraajan myötä tärkein some-kanava. Esimerkiksi Maailman mielenterveyspäivänä yksittäinen postaus tavoitti Instagramissa 383 676 käyttäjää. Postausten näyttökertoja oli yhteensä 9 miljoonaa. Facebookin kautta tavoitettiin yhteensä 3,6 miljoonaa käyttäjää. LinkedIn on kasvattanut merkitystään X:n eli entisen Twitterin taannuttua. LinkedInissä postaukset tavoittivat lähes miljoonaa kertaa.

Nettisivusto palveli niin apua hakevia ja mielenterveyden edistämisestä kiinnostuneita kansalaisia kuin eri alojen ammattilaisia ja mediaa. Mieli.fi sivustolle kertyi sivukatseluita 2,8 miljoonaa, kävijöitä oli 726 751.

Mielenterveys teemana kiinnostaa tyypillisesti enemmän naisia kuin miehiä, mikä näkyy myös MIELI ry:n viestien seuraamisessa. Miesten tavoittamiseksi käynnistettiin syksyllä 2022 Mielen puolikkaat -podcast, josta julkaistiin joka kuukausi uusi jakso. Helsingin Sanomat nimesi toukokuussa Mielen puolikkaat yhdeksi kuukauden kiinnostavimmista podcasteista. Podcast sai vuoden aikana yhteensä 22 000 kuuntelua.  Kuuntelijoista 35 % oli miehiä.

Helsingin Sanomat nimesi Mielen puolikkaat yhdeksi kiinnostavimmista uusista podcasteista toukokuussa 2023.

Tiedotteita julkaistiin vuoden aikana 31. Niiden aiheina olivat muun muassa kriisipuhelimen tilastot, huoli hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksista ja muutosneuvottelut. Mediaosumia kertyi yhteensä 1 875 eli keskimäärin 156 /kk, joista 532 oli TOP 10 -medioissa. Mediaseurannan laskemien verkko-osumien lisäksi MIELI ry oli toistuvasti esillä TV:ssä, radiokanavilla ja maakuntalehdissä.

Mediassa keskustelua mielenterveyspalveluiden puutteesta

Vuoden isoksi mediakeskustelun aiheeksi nousivat nuorten vakavat mielenterveysongelmat ja -palvelujen puutteet. Sytykkeenä toimi muun muassa kirjailija Miki Liukkosen kuolema. MIELI ry:n asiantuntijat antoivat teemasta useita haastatteluja ja marraskuun alussa esitetty YLE MOT-ohjelman jakso Menetetty elämä, saman illan itsetuhoisuutta käsitellyt A-studio sekä uutisten päälähetyksen insertti olivat kokonaisuus, joka tavoitti todella laajan yleisön. Syksyn aikana itsemurhateema oli aiheena myös YLEn Trauma-sarjassa, jonka jokaisen jakson lopussa oli ohjaus MIELI Kriisipuhelimeen.

MIELI ry:n jokavuotinen itsemurhien ehkäisypäivän kampanja muistutti, että itsetuhoisuus koskee hyvin monenlaisia ihmisiä, mutta välittävä kohtaaminen ja yksinkertainen Mitä kuuluu -kysymys voi riittää kääntämään ajatukset uuteen suuntaan. Kysymys, joka voi pelastaa hengen -nosto oli Maailman mielenterveyspäivän ohella vuoden suosituinta some-sisältöä.

Vaalivuonna vaikuttamisteemat ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen luonnollisesti korostuivat. Mielenterveyspalkinnon sai rasismia vastaan systemaattisesti toiminut jalkapalloerotuomari Mohammad Al-Emara. MIELI oli esillä myös useissa asiantuntija- ja yleisötapahtumissa kuten Educa-messuilla, Päihdepäivillä, Helsinki Pridessa, Ruisrockissa sekä SuomiAreenan päälavalla.

Tunnettuus ja vahva järjestömielikuva ovat hyvä pohja niin vaikuttamistyössä onnistumiselle, lahjoitushalukkuudelle kuin vapaaehtoisten innostamisellekin. MIELI ry:n tunnettuus on kääntynyt nousuun.  Kolme neljäsosaa suomalaisista tuntee MIELI ry:n vähintään nimeltä, mutta strategiakauden loppuun asetettuun 90 prosentin tavoitteeseen on vielä matkaa.

Kolme neljäsosaa suomalaisista tuntee MIELI ry:n vähintään nimeltä.

Tunnettuutta voidaan merkittävästi lisätä, jos koko valtakunnallinen MIELI-yhteisö näkyy yhtenäisenä. Siksi yksi vuoden päätehtävistä oli viestintäyhteistyön tiivistäminen yhdistysten ja kriisikeskusten kanssa sekä yhtenäisen ilmeen ja nimistön luominen. Yhdistysten tueksi työstettiin brändikäsikirja ja kaikkien käyttöön soveltuvia materiaaleja. Ensimmäiset Kriisikeskukset vaihtoivat nimensä yhteisen mallin mukaisiksi (MIELI Kriisikeskus paikkakunta) ja Solmussa-chat muuttui MIELI Kriisichatiksi. Kampanjayhteistyöstä on jo hyviä kokemuksia: jäsenyhdistyksistä lähes 80 % osallistui valtakunnallisiin kampanjoihin. Maailman mielenterveyspäivän kampanjassa 40 jäsenyhdistystä oli mukana sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa herättämässä keskustelua mielenterveydestä jokaisen oikeutena. Tunnettuutta tukevat myös selkeät ja toistuvat kampanjat. Osana brändin kirkastusta yksinkertaistettiin kampanjakonsepteja ja yhtenäistettiin materiaalien ilme, muun muassa vuosijulkaisu uudistettiin.

MIELI ry:n aktiivinen viestintä kampanjoineen hälvensi mielenterveysongelmien häpeäleimaa, nosti keskusteluun palvelujen puutteita ja auttoi hakemaan apua mielenterveyden haasteisiin. Omaan ja läheisten mielenterveyden vahvistamiseen liittyville sisällöille oli paljon kysyntää. Esimerkiksi verkossa toteutetut vanhempainillat saivat hyvin yleisöä ja MIELI-uutiskirjeellä on lähes 32 000 tilaajaa. Sen avasi toistuvasti yli puolet vastaanottajista. Median kautta MIELI ry tavoitti Suomessa asuvia kaiken kaikkiaan 28 miljoonaa kertaa.

Varainhankintaan investoitiin

Epävarmassa taloustilanteessa varainhankintaan investoiminen on ollut paitsi viisasta myös välttämätöntä. Varainhankinnan tueksi hankittiin tehokas CRM-järjestelmä. Tiimiä vahvistettiin yhdellä uudella työntekijällä.

Salesforce-järjestelmän ja markkinoinnin automatisoinnin käyttöönotto onnistuivat lähes aikataulun mukaisesti. Ne mahdollistavat kuukausilahjoittajien systemaattisen rekrytoinnin ja lahjoittajasuhteiden hoidon. Kehittämistehtäviin kuuluivat myös uusien maksutapojen käyttöönotto, lahjoitussivuston uudistaminen sekä lahjoittajien asiakaspolkujen ja -viestintämallien luominen. Kuluttajavarainhankinnan rinnalle luotiin yrityskumppanuussuunnitelma. 

Kehittämisessä korostui uusien kuukausilahjoittajien rekrytoiminen. Rekrytointia tehostettiin hankkimalla uusia kumppanuuksia ja käynnistämällä face-to-face ja telemarkkinointi. Satsaus tuotti tulosta: uusia kuukausilahjoittajia saatiin yli 600 ja heitä oli vuoden lopussa yhteensä lähes tuhat.

Mielinauhan kampanjakasvo Erin kannusti puhumaan mielenterveydestä ja hakemaan ajoissa apua.

Vuoden tärkeimmät varainhankintakampanjat olivat Mielinauha keväällä sekä joulukeräys. Mielinauhan kampanjakasvo Erin ja Solmut auki -teema, joka kannusti puhumaan mielenterveydestä ja hakemaan ajoissa apua mielenterveyden haasteisiin, puhuttelivat monen ikäistä yleisöä eri puolilta Suomea. Mielinauha-keikka kauppakeskus Kampissa oli näyttävä hyvän mielen tempaus. Mielinauha pääsi keräystavoitteeseen, mihin vaikutti myös sopiva tuotevalikoima. Mielinauha-tuotteisiin kuuluivat muun muassa reilun kaupan ruusut, proteiinipatukat sekä suosikiksi noussut vihreä termosmuki.

Joulukampanjan nuoren puhe kosketti: keräystuotto oli kaikkien aikojen suurin. Lahjoitukset ylittivät ensimmäistä kertaa miljoonan euron rajan. Yhteensä varainhankinta onnistui keräämään mielenterveystyön tueksi 2 880 485 euroa. Varainhankinnan kehittämisessä päästiin monta askelta eteenpäin, mikä turvaa koko järjestön tulevaisuutta sekä mielenterveyden edistäjänä että kriisiavun tarjoajana.

Tämä kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2023.