Aikuisten kykyä auttaa nuoria vahvistettiin

Ratkaisujen tarjoaminen nuorten mielenterveyskriisiin on yksi MIELI ry:n strategian painopisteistä myös uudella strategiakaudella. Koronavuosien jälkeen odotettua myönteistä käännettä nuorten mielenterveydessä ei vielä tapahtunut, mutta joitakin positiivisia signaaleja, esimerkiksi merkkejä korkeakouluopiskelijoiden kuormituksen taittumisesta nähtiin. Yleisesti nuorten ja nuorten aikuisten pahoinvoinnin indikaattorit säilyivät korkealla tasolla. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan yli 70 prosenttia tytöistä kokee mielenterveyden ongelmia.

MIELI ry pyrkii osaltaan toteuttamaan valtakunnallisen Mielenterveysstrategian 2030 ”Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa” -painopistettä tarjoamalla nuorille matalan kynnyksen tukea ja vahvistamalla lasten ja nuorten ympärillä olevien aikuisten mielenterveysosaamista. Kehittämishaasteena oli edelleen hyvinvoinnin edistämisen ja pahoinvoinnin kohtaamisen teemojen niveltäminen.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen ammattilaisten mielenterveysosaamisen lisääminen on tehokas keino varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on ympärillään aikuisia, jotka osaavat tukea heitä. Nuorten pahoinvointi näkyy päivittäin kouluissa, ja opettajat ja muut kasvattajat kaipaavat tukea pahoinvoinnin kohtaamiseen kouluarjessa.

Mielenterveyden edistämisen peruskoulutuksiin (Hyvää mieltä yhdessä, Hyvän mielen koulu ja Hyvän mielen oppilaitos) osallistui lähes 1100 ammattilaista. Huomattavan paljon kysyntää oli myös syventäville kokonaisuuksille, joiden tavoitteena on tarjota opettajalle lisäosaamista ja keinoja nuorten pahoinvoinnin kohtaamiseen. Syventäviä koulutuskokonaisuuksia tuotettiin Nepsy-oppijan mielenterveyden vahvistamisesta, ahdistuneen tai uupuneen nuoren tukemisesta sekä haastavista tunteista. Syventäviä koulutuksia toteutettiin myös kiusaamisen ehkäisyyn, kehon ja mielen rauhoittamiseen sekä kulttuurisesti moninaisten lasten kohtaamiseen. Syventäviin koulutuksiin osallistui noin 2650 henkilöä. Samoista teemoista toteutetut puheenvuorot tavoittivat lähes yhtä monta.

Mielenterveyden edistämisen syventäviin koulutuksiin osallistui vuonna 2024 noin 2 650 ammattilaista.

Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten ammattilaisten koulutusten kautta lähes 160 000 nuorta sai arkeensa lisää mielenterveystaitoja ja mielenterveyttä edistävää kohtaamista.

Perhe- ja psykoterapiaan pohjaavia koulutuksia järjestettiin ammattilaisille erityisesti kriisissä olevan lapsen tai nuoren kohtaamiseen ja muihin vaativiin kohtaamisiin.

Perhearviointikoulutusten ja perhekompassikoulutusten kautta kohdattiin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia yhteensä noin 3000. Lapsen mieli -koulutuksiin osallistui lähes 300 varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammattilaista.

Vuoden lopulla käynnistyi opetushallituksen rahoittama kaksivuotinen projekti varhaiskasvatuksen ja esiopetukseen suunnatun, Mielenterveystaitoja Eläinlasten Rauhametsässä -koulutuskokonaisuuden levittämiseksi. Kaikkiaan lähes 400 ammattilaista kouluttautui aiheeseen.

Hankkeissa syvennyttiin erityiskysymyksiin

Koulujen lisäksi nuorten tärkeitä kasvuympäristöjä ovat harrastukset. Nuori mieli urheilussa ja Nuori mieli harrastuksessa -toiminnalla vahvistettiin valmentajien ja harrastusohjaajien mielenterveysosaamista. Toimintaa toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana hankkeena (2024–2025) sekä Pohjola Vakuutuksen tuella. Nuori mieli urheilussa – verkkokurssin suorittaneita oli yli 5 800 ja Nuori mieli harrastuksessa kurssin suorittaneita noin 130. Nuori mieli harrastuksessa -verkkokurssi ja verkkosivut julkaistiin myös ruotsiksi.

Ympäristökriisin haitallisia mielenterveysvaikutuksia torjuttiin Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeella, joka pyrkii vahvistamaan nuorten ympäristötunnetaitoja, tarjoamaan nuorille tukea sekä lisäämään aikuisten valmiuksia kohdata nuorten ympäristöahdistusta. Vuoden 2025 kestävän hankkeen toteuttavat MIELI ry, Tunne ry ja Nyyti ry. Hanke kohtasi eri tilaisuuksissa vuoden aikana noin 4 000 ihmistä. Toimintaan osallistuneista ammattilaisista 86 prosenttia koki saaneensa hyödyllistä tietotaitoa nuorten ympäristöhuolen kohtaamiseen ja neljä viidestä toimintaan osallistuneista koki hyvinvointinsa lisääntyneen. Ympäristöahdistus.fi-sivustolla oli 47 000 katselukertaa, Instagram-tilillä seuraajia 3000 ja kevään kampanjavideon toteutuneita näyttökertoja yhteensä 812 000.

Nuori mieli urheilussa -verkkokurssin suorittaneita oli yli 5 800.

Monikulttuuristen nuorten hyvinvointia vahvistettiin MIELI ry:n ja Diakonissalaitoksen Vamos Mieli -yhteishankkeessa (2023–2025). Hanke toteutti 15 nuorille suunnattua ryhmää. Hankkeen koulutuksiin osallistui 100 henkilöä ja vanhempainiltoihin 50 henkeä.

Syksyllä 2024 käynnistyi MIELI ry:n ja Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden yhteishanke Nuorisotyö liikuttajana (2024-2025). Hankkeessa kehitetään nuorisotyöntekijöiden ja nuorten kanssa keinoja tarjota nuorille matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia. Syksyn 2024 aikana toiminnassa kohdattiin noin 70 nuorta ja noin 90 nuorisotyöntekijää sekä toteutettiin Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijöille Liikkumista edistävien käytäntöjen -kartoituskysely. Kyselyyn vastanneista lähes kolme neljästä piti liikkumisen edistämistä hyvänä keinona edistää myös nuorten mielen hyvinvointia. Nuorten kokemuksia kartoitettiin muun muassa digiraadilla.

YLVA – ylivelkaantuneiden vanhempien mielenterveyden tukeminen -hankkeessa vahvistetaan mielenterveyden ja vanhemmuuden taitoja ylivelkaantuneissa perheissä ja ehkäistään ongelmien ylisukupolvisuutta. Hankkeen koulutus- ja seminaaritilaisuuksiin osallistui yli 2000 järjestöjen ja sote-alan ammattilaista, kirkon nuorisotyöntekijää sekä ammattikorkeakoulun sote-alan opiskelijaa. Lapsiperheitä kohdattiin verkkovanhempainilloissa, perhetapahtumissa, Lapsimessuilla sekä Marttojen Penninvenyttäjän kokkikursseilla. Talousvaikeuksissa oleville vanhemmille suunnattiin Jos velka valvottaa -vaikuttamiskampanja, jonka yhteydessä järjestettiin chat-kokeilu yhteistyössä Takuusäätiön kanssa.

Välmående barnfamiljer -hankkeen tavoitteena on levittää mielenterveysosaamista sekä juurruttaa menetelmiä, materiaaleja ja työotteita ruotsinkielisille ammattilaisille ja vanhemmille. Kehittämis- ja kouluttamistyön kautta on kohdattu yli 600 ammattilaista, vanhempaa ja muuta toimijaa varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vanhempainilloissa.

Vuonna 2024 uusia Lapset puheeksi -kouluttajia valmistui 25 ja uusia menetelmäosaajia pätevöityi 1300.

Lapset puheeksi^®-työssä on levitetty, kehitetty ja juurrutettu Lapset puheeksi -toimintamallia eri organisaatioille, kunnille ja hyvinvointialueille. Toiminnassa kohdattiin yli 1500 johtajaa, päättäjää, ammattilaista ja muuta verkostoihin kuuluvaa erilaisissa webinaareissa, työpajoissa, boostereissa ja koulutustilaisuuksissa. Uusia Lapset puheeksi -kouluttajia valmistui 25 ja uusia menetelmäosaajia pätevöityi 1300. Hyvinvointialueilta saadun menetelmäkoulutuspalautteen mukaan 95 prosenttia vastanneista kokee, että voi hyödyntää koulutuksessa oppimaansa arjessa ja/tai työssään sekä kokee oppineensa uusia asioita, tietoja tai taitoja. Uusien valmistuneiden Lapset puheeksi -osaajien kautta tavoitettiin lähes 2500 vanhempaa.

Asiakaspalautteen mukaan suurin osa keskusteluun osallistuneista oli naisia (77 %) ja keskusteluun on osallistuttu eniten varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, kaikkiaan 17 hyvinvointialueella. Lähes yhdeksän kymmenestä vanhemmasta koki keskustelun hyödylliseksi.

Vanhemmille tarjottiin tietoa ja keskustelumahdollisuuksia ajankohtaisista teemoista myös järjestämällä valtakunnallisia verkkovanhempainiltoja. Vanhempainillat tavoittivat yhteensä 1180 osallistujaa, ja ne saivat erittäin korkeat arviot osallistujilta.

Viertolan kouluampuminen ruuhkautti Sekasin-chattia

Sekasin-chatissa kohdattiin nuoria vuonna 2024 ennätyksellinen määrä. Yhteydenottoja tuli yhteensä 152 292 ja keskusteluja käytiin 39 545. Ruotsinkielisessä Sekasin-chattenissa yhteydenottoja oli 1667 ja keskusteluja käytiin 1185. Sekasin-chatin yhteydenottajista kolmannes on 15-19-vuotiaita ja neljännes 20-24-vuotiaita, eli palvelu on tärkeä myös nuorille aikuisille.

Sekasin-chatin ja chattenin yhteydenottojen aiheet olivat pitkästi samoja kuin edellisinä vuosina: paha olo, ahdistuneisuus ja masentuneisuus sekä ihmissuhdeongelmat olivat eniten puhuttuja teemoja. Erityisiä piikkejä jonoon aiheutti Vantaan Viertolan traaginen kouluampuminen huhtikuussa.

Itsetuhoisuus näyttäytyi Sekasin-chatin keskusteluissa keskimäärin 16 kertaa päivässä.

Itsetuhoisuus näyttäytyi Sekasin-chatin keskusteluissa hieman enemmän kuin aiempana vuonna, keskimäärin 16 kertaa joka päivä. Itsetuhoisuus on yhteydenoton syynä joka kymmenennessä keskustelussa. Palautekyselyyn vastanneista useampi kuin yhdeksän kymmenestä suosittelisi palvelua muille ja 82 arvioi, että ilman Sekasin-chatia olisi jäänyt yksin pahan olon kanssa.

Sekasin Kollektiivin koordinoimassa verkostossa oli toimintavuonna mukana yli 50 toimijaa eri järjestöistä, kunnista, seurakunnista ja hyvinvointialueilta. Kollektiivin koordinaatiosta vastasivat edelleen MIELI ry, Suomen Punainen Risti, SOS-lapsikylä sekä Setlementtiliitto (Sekasin Gaming).

Yksilöchattien lisäksi nuorille tarjottiin mahdollisuutta keskustella yhdessä toisten nuorten kanssa Sekasin-ryhmächatissa. Ammattilaisten moderoima ryhmäkeskustelu toteutettiin yhteistyössä nuorten mielenterveysseura Yeesin kanssa. Ryhmächatteihin osallistui lähes 4000 nuorta.

Kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2024.