Kriisikeskuverkosto käynnisti laadunarvioinnin

Kasautuvien globaalien kriisien ja kansallisten talouden haasteiden keskellä MIELI ry:n kriisityölle oli jatkuva tarve, mutta leikkausten vuoksi henkilöresursseja oli käytössä edellisvuotta vähemmän.

Kokonaisuutena kriisiauttaminen kuitenkin saavutti hyvin tavoitteensa. Kriisiavun kohtaamisia oli yhteensä 150 000.

Kriisikeskusverkostolle yhteinen ajanvaraus ja laadunarviointi

Kriisikeskusverkosto jatkoi yhteistyön tiivistämistä kriisiauttamisen strategian mukaisesti. Jyväskylän Kriisikeskus Mobile teki viimeisenä kriisikeskuksena päätöksen liittyä Kriisipuhelimen päivystysrinkiin, mikä toteutui tammikuussa 2025.

Yhteinen sähköinen ajanvaraus otettiin käyttöön. Kriisikeskusten omien lähi- ja etäaikojen lisäksi mieli.fi-sivustolla tarjottiin yhteisiä valtakunnallisia etäaikoja, jotka tasasivat paikallisia ruuhkatilanteita ja nopeuttivat keskusteluapuun pääsyä kaikkialta Suomesta. Sähköinen ajanvaraus madalsi myös kynnystä hakea apua ja laajensi asiakaskuntaa.

Yhteinen sähköinen ajanvaraus madalsi kynnystä hakea apua ja laajensi asiakaskuntaa.

2024 käynnistyi myös laadunarviointi, joka tehtiin vertaisarviointina. Kaikissa kriisikeskuksissa arvioitiin asiakastyön ja toiminnan organisointia sekä annettiin kehittämiskohteita ja suosituksia. Laatukierrokseen osallistui MIELI ry:n koordinaation lisäksi muiden MIELI Kriisikeskusten johtajia, mikä auttoi tunnistamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään niitä käyttöön kriisikeskusverkostossa.

Yhteistä kriisityön pohjaa rakennettiin myös kriisityöntekijöiden ensimmäisessä täydennyskoulutuksessa, johon osallistui kriisityöntekijöitä 15 kriisikeskuksesta. Koulutus toteutettiin puoli vuotta kestävänä oppisopimuskoulutuksena koulutuskuntayhtymä Saskyn kanssa.

MIELI ry:n organisaatiomuutoksen myötä kriisikeskusyhdistyksiä koskeva koordinaatio keskitettiin kriisitoimintojen osastolle ja kriisikeskusten vapaaehtoistoiminnan tueksi perustettiin uusi kriisiauttamisen vapaaehtoistoiminnan tiimi. Vapaaehtoisten verkkokoulutus avattiin keväällä ja laajennettiin myös ruotsinkieliseksi.

Kriisipuhelin ja -chat vastasivat ennätysmäärään yhteydenottoja

MIELI Kriisipuhelimessa ylitettiin ensimmäistä kertaa 100 000 vastatun puhelun raja. Myös MIELI Kriisichatissä pystyttiin vastaamaan ennätykselliseen määrään, lähes 4000:een yhteydenottoon. MIELI Kriisipuhelimessa onnistuttiin nostamaan vastausprosentti 26:een ja Kriisichatissä 35:een.

Onnistumisia mahdollistivat sekä vapaaehtoisten että kriisikeskusten työntekijöiden laajempi osallistuminen. Vapaaehtoiset vastasivat 7000 puheluun edellisvuotta enemmän.

Vapaaehtoisten osuus vastatuista yhteydenotoista on Kriisipuhelimessa 45 prosenttia ja Kriisichatissa 21 prosenttia.

Vapaaehtoiset kävivät 45 prosenttia MIELI Kriisipuhelimen keskusteluista.

Loma-aikojen päivystys vahvistui, kun MIELI Kriisipuhelimeen osoitettuja lahjoitusrahoja ohjattiin määräaikaisten kesä- ja jouluajan kriisityöntekijöiden palkkaamiseen kriisikeskuksissa ja jäsenyhdistyksissä.

Yleisin yhteydenoton syy puhelimessa ja verkossa oli edelleen paha olo. Itsetuhoisten yhteydenottojen sekä kriisikeskustelujen määrä nousi, mutta myös häiriösoittoja oli aiempaa enemmän.

MIELI Kriisipuhelin toimi suomeksi vuorokauden ympäri ja ruotsiksi arkisin 20 tuntia viikossa MIELI Pohjanmaan ylläpitämänä. Vuonna 2023 tehtyjen talouden sopeuttamistoimien seurauksena arabiankielinen kriisipuhelin lakkautettiin. Valtionavustusleikkausten jälkeen jouduttiin myös syksyllä 2022 avatut venäjän- ja ukrainankieliset kriisipuhelimet sulkemaan. Englanninkielisen linjan aukioloa supistettiin vuoden 2025 alusta neljään tuntiin viikossa.

MIELI Kriisikeskus Helsinki ja Vihti yhdistyivät

Pääkaupunkiseutua palveleva MIELI Kriisikeskus Helsinki ja Länsi-Uuttamaata palveleva MIELI Kriisikeskus Vihti yhdistyivät 2024 alusta. Yhdistyminen laajensi Vihdin aukioloaikoja ja yhtenäisti työkäytäntöjä.

Kriisivastaanotolla pystyttiin tarjoamaan hyvin keskusteluapua: Helsingissä toteutui noin 3500 ja Vihdissä lähes 700 asiakaskäyntiä, ja asiakkaille pystyttiin tarjoamaan tapaamisaika noin viikon sisällä yhteydenotosta. Akuuteissa ruuhkatilanteissa asiakkaita ohjattiin etävastaanotoille muihin kriisikeskuksiin.

Maahanmuuttaja-asiakkaita oli Helsingissä hieman aiempaa vähemmän, mutta yhä noin neljännes asiakkaista. Pääkaupunkiseudulla asiakastyötä tehtiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi sekä tulkin välityksellä.

Kriisivastaanoton työn tuloksia ja vaikuttavuutta pyrittiin mittaamaan asiakaspalautteen keräämiseen liitetyllä kysymyksellä ”miten olisit toiminut, jos kriisikeskuksen apua ei olisi ollut tarjolla?”. Yli kolmannes olisi hakenut apua terveydenhuollosta ja lähes puolet olisi jäänyt tilanteessaan yksin ilman tukea.

Lähes puolet asiakkaista olisi jäänyt ilman tukea, jos ei olisi saanut apua kriisikeskuksesta.

Tietoa kriisiavun vaikuttavuudesta kerättiin myös soittamalla asiakkaille puoli vuotta viimeisen käynnin jälkeen. Kriisiavun tuoma muutos hyvinvoinnissa ja toiveikkuudessa oli pysyvä ja asiakkaat antoivat saamalleen kriisiavulle kouluarvosanan 9,3 vielä kuuden kuukauden jälkeen.

Vertaistukiryhmät olivat edelleen suosittuja. Esimerkiksi kaikkia läheisen menettäneiden vertaistukiryhmiin tulossa olleita ei pystytty ottamaan vastaan. Osa pystyttiin ohjaamaan valtakunnallisiin etäryhmiin. Uutena vertaisryhmänä kokeiltiin talousvaikeuksista kärsivien vanhempien ryhmää. Näihinkin ryhmiin osallistuvien palaute oli hyvää; kaikkien ryhmien osalta kouluarvosana oli 8,9 ja seurantakyselyssä jatkotapaamisella 9,3.

Helsingin ja Vihdin kriisikeskusten toimintaan osallistui 198 vapaaehtoista. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin yli sata.

Helsingin ja Vihdin kriisikeskukset vastasivat yhteensä yli 14 000 puheluun ja nostivat molemmat vastausmääriään.

Itsemurhien ehkäisy osaksi kaikkea kriisityötä

Itsemurhien ehkäisyyn panostettiin kriisiauttamisen vapaaehtoisten koulutuksessa, kaikessa asiakastyössä ja vaikuttamisessa.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen puheeksiotto- ja turvasuunnitelmakoulutuksissa oli vuoden aikana lähes 2000 osallistujaa. Viola Raninin säätiön tukemana tuotettiin psykoedukatiivinen videomateriaali itsemurhien ehkäisystä.

Alueellista itsemurhien ehkäisytyötä tuettiin järjestämällä itsemurhien ehkäisyn seminaareja yhdessä MIELI Kriisikeskusten ja hyvinvointialueiden kanssa Mikkelissä, Lahdessa, Kouvolassa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Turussa. Helsingin kaupungin kanssa järjestetystä seminaarista käynnistyi uusi järjestöjen itsemurhien ehkäisyverkosto. Yhteistyötä itsemurhien ehkäisemiseksi tehtiin myös muun muassa liikenneturvallisuuden toimijoiden Traficomin ja Helsingin kaupunkiliikenteen kanssa.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakkaista yli puolet oli alle 29-vuotiaita.

Itsemurhien ehkäisykeskuksessa tavattiin 244 asiakasta, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2024. Asiakaskäyntejä oli 770. Nuorten itsetuhoisuus näkyi asiakaskunnassa: yli puolet asiakkaista oli alle 29-vuotiaita nuoria. Alaikäisiä oli 14 prosenttia.

Itsemurhan tehneiden läheisille on tarjolla vähän tukea julkisissa palveluissa, minkä vuoksi Itsemurhien ehkäisykeskus tarjosi ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä myös itsemurhan vuoksi läheisen, puolison tai lapsensa menettäneille.

Linity-menetelmäkoulutusta järjestettiin Pohjois-Savon ja käynnistettiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijöille. Lapin hyvinvointialueen kanssa valmisteltiin etäyhteyksin toimivaa eLinityä, jonka pilotti toteutetaan 2025. Itsemurhien ehkäisykeskuksen Linity- asiakkaiden haastatteluaineistosta syntyi väitöskirja.

Kokonaisturvallisuus teemana kriisityössä

MIELI ry osallistui yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmisteluun ja toi esille mielenterveyden edistämisen ja yhteisön merkityksen teemoja henkisen kriisinkestävyyden maanpuolustuskurssilla. Kriisiauttamisen toimintakyvyn arvioimiseksi ja järjestön roolin selkeyttämiseksi suurissa yhteiskunnallisissa kriisitilanteissa luotiin MIELI ry:lle oma valmiussuunnitelma. Helsingin kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa harjoiteltiin suuronnettomuuden valmiutta.

MIELI ry osallistui yhteiskunnan turvallisuusstrategian valmisteluun.

Radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä toteutettiin RE-MAP-hankkeessa, jota rahoittaa EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto. Hankkeessa kehitettiin yhteisömentorointimalli, johon koulutettiin eri yhteisöjen jäseniä pääkaupunkiseudulta, Turusta ja Joensuusta mielenterveystaitojen ja resilienssin vahvistamiseen sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja sen riskitekijöiden ymmärtämiseen.

MIELI ry on asiantuntijana mukana myös sisäministeriön kansallisessa työryhmässä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Hankkeen työntekijät ovat tehneet laajasti yhteistyötä paikallisissa verkostoissa ja kunnissa ja tavanneet ihmisiä moskeijoissa, oppilaitoksissa ja sosiaalityön verkostoissa. Hankkeen työtä esiteltiin kansainvälisissä konferensseissa ja osallistuttiin EU:n RAN – Radicalization Awareness Network asiantuntijatapaamisiin.

Kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2024.