Strategiatyön ja lisääntyvän epävarmuuden vuosi

Vuosi 2024 oli MIELI ry:n toiminnassa lisääntyvän epävarmuuden, uudistamisen ja strategiatyön aikaa. Edellisvuoden sopeuttamistoimien ja määrätietoisen varainhankinnan kehittämisen myötä tulevien vuosien näköalat näyttivät melko hallittavilta, kunnes maan hallitus päätti kevään kehysriihessään aikaistaa ja lisätä sote-järjestöjen avustusleikkauksia. Alun perin hallitusohjelmassa aiottu valtionavustusten neljänneksen tasoleikkaus vuoteen 2027 kasvoi kolmannekseen ja varhentui alkamaan portaittain jo vuonna 2025. Leikkausten kohdennukset toimintavuodelle 2025 saatiin tietää vasta syyskaudella.

Strategiatyö vuosille 2025–2030 käynnistyi kevään liittokokouksessa. Työn lähtökohtana oli MIELI ry:n toimintakyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen strategiakaudella, jolla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset ovat murroksessa – sekä taloudellisesti että myös poliittisen ilmapiirin muutoksen vuoksi. Tavoitteeksi nousi että valtakunnallinen MIELI-yhteisö pystyy itse ohjaamaan muutostaan eikä ainoastaan sopeutumaan muuttuviin talousraameihin. Strategiatyön myötä syntyi ajatuksia vapaaehtoisten määrän ja roolin merkittävästä kasvattamisesta ja 100 000 ihmisen MIELI-liikkeen rakentamisesta.

Tavoitteet toteutuivat haasteista huolimatta

Kokonaisuudessaan sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Vuoden 2023 lopussa päätettyihin henkilöstövähennyksiin ja työajan pidennykseen sopeuduttiin työyhteisössä melko hyvin, ja varainhankinnassa syntyi erinomaisia onnistumisia. Erityisesti hallinnon resurssien pieneneminen aiheutti kuitenkin haasteita.

Koronakriisin jälkeisessä ajassa yhteiskunta oli sopeutumassa pitkittyvään Venäjän hyökkäyssotaan ja geopoliittisen turvallisuusilmaston muutoksiin. Väestön psyykkinen kuormitus oli edelleen korkealla tasolla. Samaan aikaan valtiontalouden leikkaukset lisäsivät erityisesti nuorten ja heikommassa taloudellisessa asemassa olevien kuormitusta. Nuorten pahoinvoinnin indikaattorit pysyivät pääosin entisellä heikolla tasollaan. Opiskelijoiden hyvinvoinnissa tosin nähtiin ensimmäisiä myönteisiä signaaleita useiden vuosien heikentyvän kehityksen jälkeen.

Leikkaukset lisäsivät nuorten ja heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuormitusta.

Yhteiskunnallisessa ja poliittisessa ilmapiirissä vastakkainasettelu vahvistui, ja myös kansalaisjärjestöihin kohdistui aivan uudenlaista vihamielisyyttä, josta myös MIELI ry sai osansa. Pääsääntöisesti järjestön saama huomio oli kuitenkin myönteistä, ja leikkauskeskustelussa MIELI ry:n toiminta nostettiin esimerkiksi siitä, millaisiin toimintoihin järjestöleikkaukset olivat vaikuttamassa.

Mielenterveyspolitiikassa positiivisia signaaleita olivat lasten ja nuorten terapiatakuun eteneminen lakiesitykseksi, mielenterveysstrategian 2030 toimeenpanoa tukevan mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen syntyminen sekä hallituksen päätös kaksinkertaistaa Sekasin-chatin resurssit vuodesta 2025 alkaen.

Syksyn budjettiriihen yhteydessä tehtyjen leikkauslinjausten jälkeen MIELI ry ryhtyi varautumaan noin puolen miljoonan avustusleikkauksiin. Niistä erityisen ongelmallinen oli yleisavustuksen supistuminen, koska sen taso oli riittämätön jo edellisen kolme vuotta sitten tehdyn leikkauksen jälkeen. STEA:n ikäohjelmasta saatiin kuitenkin kaivattu uusi hanke vuosille 2025-2027 mahdollistamaan MIELI ry:n ja MIELI Kriisikeskusten ikätyön kehittämistä.

Kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2024.