Tunnettuus vahvistui: "MIELI tulee vastaan joka puolella"

Vuotta 2024 muistettaneen viestinnän ja varainhankinnan läpimurtovuotena. Kiinnostus mielenterveyttä kohtaan nousi uudelle tasolle ja näkyi muun muassa niin, että MIELI ry:n sisällöt nousivat hakukoneiden hakutuloksiin yli 1,6 miljoonaa kertaa, toimittajat ottivat yhteyttä keskimäärin 9 kertaa kuukaudessa ja MIELI ry:n asiantuntijat olivat haastateltavina mediassa lähes viikoittain.

Onnistumista tuki erityisesti yhteistyö YLE:n kanssa. Se vahvisti valtakunnallista näkyvyyttä ja tuki merkittävästi varainhankintaa.

Suomi tänään -tutkimuksen mukaan MIELI ry:n tunsi vuoden alussa 74 prosenttia suomalaisista. Arvio on, että vahvan media- ja kampanjanäkyvyyden ansiosta tunnettuus nousi vuoden loppuun mennessä tavoiteltuun 80 prosenttiin. Se tarkoittaisi peräti 14 prosenttiyksikön nousua vuodesta 2022. Arviota tukee ”mieli”-hakujen merkittävä kasvu hakutuloksissa, liikenteen isompi määrä verkkosivuilla sekä uusien sivukäyttäjien määrän 50 prosentin kasvu.

Tiedotteita lähetettiin keskimäärin kaksi kuukaudessa ja mediaosumia kertyi yhteensä 1981, (ka 165/kk). Median kautta tavoitettiin suomalaisia yhteensä noin 40 miljoonaa kertaa.

Mediassa eniten esillä olivat nuorten mielenterveys, itsetuhoisuus , kriisipuhelimen tarjoama apu, työelämän mielenterveys sekä jonkin tietyn asian kuten somen tai eri uutisten vaikutus mielenterveyteen. Pääsiäisen jälkeen suomalaisia järkytti Viertolan kouluampuminen, ja kriisiavun yhteystiedoille sekä neuvoille tapahtuneen käsittelyyn oli taas paljon kysyntää. MIELI ry:n kriisiavun yhteystiedoista on tullut vakiintunut osa vakavien aiheiden uutisointia.

MIELI ry:n kriisiavun yhteystiedoista on tullut vakiintunut osa vakavien aiheiden uutisointia.

Kesän puheenaihe oli sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaus, jossa MIELI ry otti johtavan mielipidevaikuttajan roolin. Keskustelu herätti sosiaalisessa mediassa myös uudenlaista, vihamielistä reagointia. Sama toistui syksyllä, jolloin iltapäivälehti pyrki viestipalvelu X:ssä käynnistyneen keskustelun pohjalta herättämään epäilyksiä taloudenhoidon tasosta. Kohuihin reagoitiin viipymättä, niissä esiin nousseita väärinkäsityksiä oiottiin ja ne laantuivat muutamassa päivässä.

Sosiaalisen median seuraajamäärä kasvussa

Sosiaalisen median kanavien seuraajamäärä nousi 171 000:een, kasvua oli 21 000 ja tavoittavuus parani 17 prosenttia. Seuraajien määrää saatiin kasvatettua kaikissa muissa somekanavissa paitsi X:ssä, jonka käyttäjämäärä laski vuoden aikana merkittävästi.

Päivittäinen aktiivisuus sekä sisältöjen kohderyhmälähtöinen suunnittelu tuottivat tulosta: sisältöjen jakaminen kasvoi 143 prosenttia. Suosituimmat sisällöt vaihtelivat kanavittain ja kiinnostusta herättivät niin mielenterveyttä vahvistavat sisällöt, teemapäivät ja kampanjat kuin yhteiskunnallisetkin aiheet.

Tärkeäksi sidosryhmäkanavaksi on noussut uutiskirje, joka lähetettiin 12 kertaa. Sen avausprosentti, 48, oli poikkeuksellisen korkea. Mielen puolikkaat -podcastia julkaistiin 9 jaksoa ja sitä kuunneltiin 32 900 kertaa. Painettujen materiaalien määrää on vähennetty, vuosijulkaisun lisäksi tuotettiin vain suositut 5 tapaa vahvistaa mielenterveyttä ja Hyvän mielen voimasanat -flyerit.

Maailman mielenterveyspäivän sisällöt saivat 2,2 miljoonaa näyttökertaa.

Kampanjat keräsivät Metan kanavilla yli 14 miljoonaa näyttökertaa. Pelkästään Maailman mielenterveyspäivän sisällöt saivat yhteensä 2,2 miljoonaa näyttökertaa ja siitä alkoi muodostua valtakunnallinen, hyvin erilaisten tahojen yhteinen teemapäivä.

Mielenterveyspalkinnon sai kansalaisyhteiskunnan ja demokratian puolustajana tunnettu SPR:n entinen pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Tunnettuuden kasvua ovat tukeneet kampanjoiden yksinkertaistaminen ja niiden toistuvuus. Tästä hyviä esimerkkejä ovat YLVA-hankkeen Jos velka valvottaa -kampanja sekä Itsemurhien ehkäisypäivän kampanja Mitä kuuluu? -teemalla. Tärkeää on myös kriisikeskusverkoston vähittäinen siirtyminen MIELI Kriisikeskus -nimen ja yhtenäisen ilmeen käyttäjiksi.

MIELI ry oli myös esillä useissa asiantuntija- ja yleisötapahtumissa kuten Educa-messuilla, Lapsimessuilla, Helsinki Pridessa, Ruisrockissa sekä SuomiAreenan päälavalla. Uusi avaus oli yhteistyö Kansallisen liigan kanssa, joka tuotti myös tv-näkyvyyttä ja oli Nuori mieli urheilussa hankkeen kanssa omiaan lisäämään mielenterveysteemojen tunnettuutta urheilun ystävien joukossa.

Varainhankinta ylitti odotukset

Varainhankinta ylitti toimintavuonna selvästi tavoitteensa. Hyvän tuloksen taustalla olivat YLE:n 66 och 6 timmar med Kjell ja Naurumaraton -lähetysten kautta kertynyt ennätyspotti, toista kertaa yli miljoonan ylittänyt joulukeräys, yritysyhteistyön laajentaminen mutta myös varainhankintaan tehdyt suunnitelmalliset panostukset. Joulukampanja sai tärkeää vahvistusta PMMP ja Kuumaa -yhtyeiden tuesta Haloo-biiseineen ja some-näkyvyyksineen.

Myös kevään Mielinauha ylitti asetetun tavoitteen. Mielinauhan kampanjakasvo Samu Haber ja Lohtu-teema puhuttelivat monen ikäistä yleisöä eri puolilta Suomea ja saivat poikkeuksellisesti myös kansainvälistä huomiota – nauhoja kyselivät myös Samun saksalaiset fanit. Mielinauhan suunnitteli Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun voittaja Henna Lampinen.

Mielinauha-kampanja puhutteli monenikäistä yleisöä eri puolilla Suomea.

Lahjoittajat ovat tunnistaneet nuorten vaikean mielenterveystilanteen, joten suuri osa lahjoituksista kertyi nuorten mielenterveystyön hyväksi. Myös kriisiauttamisen tarve tunnistetaan hyvin. Yli kolmannes lahjoituksista annetaan kuitenkin mielenterveyden monipuoliseen edistämiseen eli ongelmien ehkäisy nähdään tärkeänä kohteena kriisityön rinnalla.

Huomionarvoista on, että suomalaiset ovat olleet huolissaan järjestöjen työn jatkumisesta ja avustusleikkaukset olivat puheena myös lahjoittajien kanssa. Yhteiskunnan tuen supistaminen on herättänyt myötätuntoa ja lisännyt lahjoitushalua.

Tulevaisuuden avustuslinjausten yhteydessä käynnistyi keskustelu lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta myös kaikkiin sote-järjestöihin. E2 Tutkimuksen loppusyksystä tekemän kyselyn mukaan verovähennysoikeudella on merkitystä lahjoittajille: noin puolet suomalaisista on valmiita lahjoittamaan enemmän, jos lahjoitukset olisivat verovähennyskelpoisia.

Kehittämisessä korostui uusien kuukausilahjoittajien rekrytoiminen. Kuukausilahjoittajien systemaattinen rekrytointi päästiin kilpailutusprosessin vuoksi aloittamaan vasta kesällä, mutta käyttämällä useita kanavia määrä saatiin nostettua lähes tavoitetasolle. Maksavia kuukausilahjoittajia oli vuoden lopussa 2700.

Vuoden aikana uudistettiin Taksvärkki ja Mielipotti-konseptit, luotiin Lahjoituskortti ja vahvistettiin jatkuvaa, suunnitelmallista digimarkkinointia. Varainhankinnan kehittämistä on helpottanut viime vuonna käyttöönotettu uusi CRM-järjestelmä ja markkinoinnin automaatio.

Kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2024.