Vaikuttamistyön teemaksi nousi sote-järjestöjen toimintaedellytysten puolustaminen

MIELI ry on aktiivinen keskustelija mediassa ja erilaisilla foorumeilla ja vie osaltaan eteenpäin mielenterveysmyönteisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikuttamistyöllä halutaan nostaa päätöksentekijöiden, valmistelijoiden, eri ammattiryhmien ja kansalaisten tietoisuutta mielenterveydestä ja edistää mielenterveyttä vahvistavaa päätöksentekoa yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Sote-järjestöjen valtionavustuksia leikattiin

Vuoden tärkein vaikuttamisteema oli järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen valtiontalouden leikkauksissa. Sote-järjestöjen valtionavustukset siirtyivät vuoden 2024 alussa valtion budjettiin. Orpon hallituksen ohjelmaan oli jo kirjattu sote-järjestöjen valtionavustusten leikkaukset, mutta järjestöissä pelättiin, että kevään kehysriihessä leikkauksia tulisi lisää. Niin kävikin. Päätöksellä purkautui edellisellä hallituskaudella saavutettu parlamentaarinen sopu askelmerkeistä, joilla siirtymä valtion budjettirahoituksen piiriin oli tarkoitus toteuttaa. Avustustasot oli sopimuksessa määritelty vuoden 2026 loppuun.

Ennen hallituksen kehysriihtä MIELI ry kutsui koolle joukon muita avustuksensaajia suunnittelemaan yhteisiä vaikuttamistoimia. Lisäleikkausten torjumisessa epäonnistuttiin ja vaikuttamistyön fokus siirtyi niiden toimeenpanoon. Järjestöt pyrkivät vaikuttamaan muun muassa siihen, että niillä olisi mahdollisuus vaikuttaa leikkausten kohdentumiseen omissa avustuksissaan. Hallituksen kehys- ja budjettiriihivaikuttamisessa korostettiin erityisesti mielenterveyskustannusten näkökulmaa ja tarjottiin muun muassa keinot miljardin euron vuosittaiseen mielenterveyssäästöön.

Aktiivisuus avustusleikkauksia koskevassa keskustelussa sai kiitosta, mutta nostatti myös sosiaalisessa mediassa MIELI ry:hyn negatiivista huomiota.

MIELI ry:n toiminnanjohtajalla oli sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana sekä Hyvinvointialojen liitto Halin varapuheenjohtajana keskeinen rooli avustusleikkauksia koskevassa keskustelussa. Aktiivisuus sai paljon kiitosta ja tuen ilmaisuja, mutta nostatti sosiaalisessa mediassa myös MIELI ry:hyn kohdistuvaa negatiivista huomiota. Mustamaalauksella ei kuitenkaan näyttänyt olleen vaikutusta järjestön maineeseen.

Vaikuttamistyötä mielenterveyden puolesta

Vaikuttamistyön muita keskeisiä teemoja olivat ratkaisut nuorten mielenterveyskriisiin, mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen eteneminen mielenterveysstrategian jalkautumisen tueksi sekä lasten ja nuorten terapiatakuun valmistelu. Periaatepäätös ja lakiesitys terapiatakuusta valmistuivat.

Orpon hallitusohjelman toimeenpanoon liittyen tehtiin runsaasti lausuntoja ja käytiin kuulemisissa. Teemoina olivat esimerkiksi lasten ja nuorten terapiatakuu, hoitotakuu, demokratia, kokonaisturvallisuus, yhdenvertaisuus, oppimisen tuki, mobiililaitteiden kieltäminen kouluissa, alkoholi ja sairausvakuutusturva.

Palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvän vaikuttamistyön tueksi toteutettiin kriisikeskusbarometri, jossa selvitettiin mielenterveyden, mielenterveyspalveluiden sekä järjestöyhteistyön tilaa eri hyvinvointialueilla. Kriisibarometrin mukaan ihmisten avuntarve oli lisääntynyt ja mielenterveyspalveluita pidettiin riittämättöminä sekä vaikeasti saatavina. Osalla hyvinvointivointialueista yhteistyö järjestöjen kanssa oli lisääntynyt ja osalla vaikeutunut.

MIELI ry pyrki vaikuttamaan siihen, että hallituksen päättämät resurssit matalan kynnyksen mielenterveysavun vahvistamiseen 2026-2027 kohdistettaisiin mahdollisimman vaikuttavasti.

MIELI ry pyrki vaikuttamaan myös siihen, että hallituksen päättämät resurssit matalan kynnyksen mielenterveysavun vahvistamiseen 2026-2027 kohdistettaisiin mahdollisimman vaikuttavasti. Samalla vaikutettiin hallitusohjelman toimeenpanoon lasten ja nuorten mielenterveyden chat-palveluiden vahvistamiseksi. Hallitus osoitti puolen miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen Sekasin-chatille.

Vuonna 2024 tuli voimaan ilmoitusvelvollisuus avoimuusrekisteriin, jonka tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Jatkossa vaikuttamisen yhteydenotot raportoidaan toimintailmoituksella avoimuusrekisteriin kaksi kertaa vuodessa.

Vaikuttamistyön resursseja oli viime vuosina vahvistettu, mutta vuotta 2025 kohti resursseja jouduttiin merkittävästi vähentämään. Samalla vaikuttamistyön toimintaympäristö oli edelleen vaikeutumassa. Vaikuttamistyötä koordinoi kehittämistiimi, johon kuuluivat toiminnanjohtaja, johtava asiantuntija, johtava psykologi, yhteiskuntasuhdepäällikkö ja viestintäjohtaja.

MIELI ry tekee vaikuttamistyötä sekä yksin että tiiviissä yhteistyössä sen suojissa toimivan mielenterveysjärjestöjen Mielenterveyspoolin kanssa. Poolin kaksihenkinen sihteeristö työskentelee MIELI ry:ssä, mutta sen toiminta on itsenäistä. Poolin puheenjohtajana toimineen Psykosociala Förbundetin Petra Nummelinin kaksivuotiskausi päättyi vuoden lopussa ja puheenjohtajaksi vuosille 2025-2026 valittiin perustajajärjestöjen rotaatiossa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. Mielenterveyspoolin pääsihteeri toimii myös eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan pääsihteerinä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii järjestöjen kutsusta eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok). Puolueet nimeävät neuvottelukuntaan kukin kaksi edustajaa. Järjestöistä edustettuina ovat MIELI ry, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten Finfami ja Psykosociala Förbundet.

Kirjoitus on osa MIELI ry:n vuosikirjaa 2024.