Harva mies hakee apua mielenterveyden haasteisiin – esteinä tiedonpuute, perinteinen mieskuva ja palvelujen naisvaltaisuus

MIELI ry:n kyselyn mukaan moni mies kaipaa äijäkulttuurin murtamista, terveysviestinnän uudistamista ja ylipäätään tietoa mielenterveydestä. Vastanneista kolme neljästä tunnistaa olleensa tilanteessa, jolloin olisi pitänyt hakea apua, mutta ei ole sitä tehnyt.

MIELI ry keräsi syksyllä 2021 kyselyn avulla tietoa siitä, mikä miesten avun hakemista mielenterveyden haasteisiin estää ja miten kynnystä voisi madaltaa. Miehiltä kysyttiin myös, mihin he olisivat tarvinneet apua ja millaisia keinoja heillä jo on purkaa pahaa oloaan. Anonyymiin verkkokyselyyn vastattiin yli 2000 kertaa. Vastaajista 90 % oli miehiä: yli puolet 30-59-vuotiaita, neljäsosa alle 30-vuotiaita ja viidesosa yli 60-vuotiaita.

”Vastaajien suuri määrä yllätti ja kertoo miesten halukkuudesta tarttua mielenterveyden teemaan. On nähtävissä kulttuurinen muutos, kun näin iso joukko miehiä on valmis kertomaan kokemuksistaan”, MIELI ry:n erityisasiantuntija ja miesten kokemuksia masennuksesta tutkinut Jukka Valkonen sanoo.

Eniten apua tarvittaisiin ahdistuneisuuteen

Erityisesti miehet olisivat tarvinneet apua pahaan oloon ja ahdistuneisuuteen. Lähes 70 % valitsi sen yhdeksi vaihtoehdoksi monivalintakysymyksessä. Seuraavaksi eniten valintoja saivat masentuneisuus ja kolmantena parisuhdeongelmat ja yksinäisyys. Reilu neljännes olisi tarvinnut tukea myös itsetuhoisten ajatusten käsittelyyn. Päihteiden vuoksi apua toivoi reilu kymmenes vastaajista.

Miehet hakevat merkittävästi vähemmän apua mielenterveysongelmiinsa kuin naiset. Esimerkiksi MIELI ry:n Kriisipuhelimeen soittavista vain joka kolmas on mies. Kyselyyn vastanneista kolmella neljästä on ollut elämässään tilanteita, jolloin olisi pitänyt hakea apua, mutta ei ole sitä syystä tai toisesta tehnyt. Lähes joka kymmenes mies kertoo, ettei halua puhua ongelmistaan kenellekään muun muassa häpeän vuoksi.

”Miehet eivät välttämättä sairasta tai koe mielenterveysongelmia vähemmän kuin naiset. Kyse on enemmänkin omaksutuista käyttäytymis- ja ajattelutavoista”, Valkonen sanoo.

Pelkoa, ettei tule miehenä ymmärretyksi

Kyselyn mukaan syitä olla hakematta apua olivat mm. tietämättömyys palveluista, voimavarojen puute sekä pelko miehisyyden kyseenalaistumisesta. Useiden vastanneiden avun hakemista estivät myös mielenterveyteen liittyvä stigma sekä käsitys siitä, että oireiden pitäisi olla vakavampia. Monet nostivat esiin palveluihin liittyviä ongelmia, kuten pitkät jonot, terapian korkea hinta sekä huonot kokemukset palveluista. Joillekin palvelujen naisvaltaisuus aiheutti pelkoa siitä, että ei tule miehenä ymmärretyksi.

”Olisi helpompaa, jos mielenterveysaloilla olisi enemmän miestyöntekijöitä. Myös se auttaisi, että olisi miehille suunnattua keskusteluapua ja puhuttaisiin enemmän miesten ongelmista”, eräs vastaaja kirjoittaa.

Miehillä oli hyvin konkreettisia ehdotuksia avun hakemisen helpottamiseksi: rautalangasta väännetyt ohjeet, miten hakea apua, kunnan sivuilta löytyvä Tarvitsen apua -linkki ja paikka, johon voi kävellä sisään ilman ajanvarausta ja jonottamatta.

”Ajan varaaminen psykologille nostaa kynnystä, sillä joudun pohtimaan liikaa, miksi haen apua”, eräs mies kirjoittaa.

Moni kaipaa puhetta mielenterveydestä

Vastaajat kaipasivat avun hakemisen normalisointia, tietoa mielenterveyspalveluista sekä vertaistarinoita, joko julkisuuden henkilöiden omakohtaisista mielenterveysongelmista tai toisaalta puhetta ihan vain kavereiden kesken. Toive asenneilmapiirin muutoksesta tuli esiin monessa vastauksessa.

”Unohdetaan kaikki tyhmät tosimies ei itke- tai läpi harmaankiven -ajatukset. Kun tarvitsee apua, ei ole heikkoutta myöntää sitä”, yksi vastaajista tiivistää.

Nykyistä terveysviestintää kritisoitiin siitä, että se on kohdistettu naisille tai näkee miehet kielteisessä valossa.

”Voi olla ahdistavaa mennä paikkaan, jossa viestit näyttävät miehen oletusarvoisesti pahantekijänä, kuten Älä juo -tyyppiset julisteet. Positiivisen mieskuvan kautta viesti voi olla helpompi ottaa vastaan”, Valkonen sanoo.

Avun hakemista voidaan helpottaa

Kysyttäessä, millaisia keinoja miehillä on tällä hetkellä purkaa pahaa oloaan, eniten eli yli puolet vastaajista valitsi liikunnan yhdeksi vaihtoehdoksi. Seuraavaksi eniten valintoja saivat kaverille puhuminen, luonto ja puolison tuki. Noin joka viidennelle päihteet olivat yksi keinoista helpottaa oloa. Valkosen mielestä liikuntamyönteisyys on hyvä vinkki myös palvelujärjestelmälle.

”Liikunta helpottaa tutkitusti mielen kuormituksen oireita ja on tärkeä suojatekijä. Voisiko yhdessä tehdä jotain, minkä lomassa puhuminen olisi helpompaa? ”, Valkonen kysyy.

Valkosen mukaan vastauksista nousi avun hakemisen helpottamiseksi esiin kolme näkökulmaa: miehen oma tapa toimia, miesten toimintaympäristöissä, kuten kaveripiireissä tai työyhteisöissä vallitsevat puhetavat, arvot ja asenteet sekä palvelujärjestelmän muodostamien esteiden purkaminen.

Apua olisi myös mahdollisuudesta erilaisiin polkuihin ja siitä, että hoitojärjestelmää kehitettäisiin kuuntelemaan miesten puhetta ja ilmaisuja.

”Toiset toivovat miehille suunnattuja palveluja ja miestyöntekijöitä. Olisi hyvä, jos olisi mahdollisuus valita. Myös verkkoapua ja kasvokkaista tukea voisi yhdistää”, Valkonen sanoo.

Tällä hetkellä MIELI ry:ssä kehitetään mieserityistä työotetta mm. Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n hallinnoimassa Miehen mieli -hankkeessa. MIELI ry tekee myös kulttuurista vaikuttamista, herättelee miehiä avun hakemisen hyödyllisyyteen ja vaikuttaa palvelujärjestelmään.

”Jos mies on itse valmis hakemaan apua, on tärkeää, että hän sitä myös saa. Tällä hetkellä realiteetit ovat jotain muuta”, Valkonen sanoo.

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä 24 h numerossa 09 2525 0111. Tukinetissä on mahdollisuus käydä yksilö- ja ryhmäkeskusteluja useista eri aiheista osoitteessa Tukinet.net. Itsemurhien ehkäisykeskus antaa tukea itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen asiakasvastaanotoilla Helsingissä ja Kuopiossa.

MIELI ry:n kysely miesten avun hakemisesta toteutettiin #miestenvuoro-verkkokyselynä marraskuussa 2021. Sitä jaettiin eri yhteistyökumppaneiden ja järjestöjen kautta sekä sosiaalisen median kanavissa. Kysely toteutettiin suomeksi ja ruotsiksi.

Huhtikuun alussa käynnistynyt Mielinauha-kampanja muistuttaa kaikkien oikeudesta hyvään mielenterveyteen ja kerää varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen.

Sivua muokattu 20.4.2022