Leikkaukset supistaisivat kriisiavun lähes kolmannekseen
Miten lisäleikkaus avustuksiin vaikuttaisi MIELI ry:n kriisityöhön, kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa?
100 miljoonan lisäleikkaus aiemmin päätettyjen leikkausten päälle tarkoittaisi jo yli 60 % eli kahden kolmasosan leikkausta. MIELI ry:ssä se voisi yksinkertaisella laskukaavalla tarkoittaa, että kriisiavun vuosittainen 150 000 kohtaamista tippuisi noin 60 000 keskusteluun. Tästä seuraisi, että todella moni jäisi kriisissä, itsemurhavaarassa tai vaikeassa elämäntilanteessa yksin.
Onko kriisityön avustus pysynyt tähän asti ennallaan?
Kriisiavun STEA-avustuksista (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) leikattiin 6 % jo vuonna 2025. Itsemurhien ehkäisykeskuksen avustus pieneni yhteensä noin 10 %. Tämä johtui siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö kohdisti hallituksen päättämät sote-järjestöjen leikkaukset suurimmille toimijoille.
Miten leikkaus vaikutti?
Meillä leikkaus tarkoitti että ukrainan- ja venäjänkieliset linjat jouduttiin sulkemaan kokonaan.
Miten kriisityö MIELI ry:ssä nykyään rahoitetaan?
Rahoituksesta suurin osa tulee STEA-avustuksista, keskimäärin kolmasosa paikallisista hyvinvointialueen tai kunnan järjestöavustuksista ja loput omasta varainhankinnasta.
Mihin maksettu avustus käytetään?
Meilläkin, kuten kaikilla sote-järjestöillä taloudessa suurin osa on auttamistyötä eli työtunteja päivystyksessä, vapaaehtoisten kouluttamisessa ja tukemisessa.
Päivystämisen runko on MIELI Kriisipuhelimessa turvattu ammattilaisten tekemällä työllä. Vapaaehtoisten sekä opiskelijoiden panos mahdollistaa sen, että yhä useampaan yhteydenottoon voidaan vastata. Vapaaehtoisten osuus on vahvimmillaan arki-iltaisin. Mitä enemmän pystymme vastaamaan, sitä enemmän pääsevät läpi myös akuutimmassa kriisissä olevat.
Mitä yksi kohtaaminen kriisipuhelimessa maksaa?
Keskimäärin yksi puhelu maksaa 12,50 euroa. Päivystys ympäri vuorokauden maksaa, mutta järjestön toteuttamana se on paljon edullisempaa kuin virkatyönä.
Mistä ihmiset saavat apua, jos järjestöjen työ, esimerkiksi MIELI ry:n kriisityö kutistuu tai loppuu?
Osa hädässä olevista ottaisi yhteyttä julkisiin palveluihin kuten terveysasemille, päivystyksiin, sosiaalipalveluihin ja hätäkeskukseen, mutta valitettavasti julkisissa palveluissa ei ole mahdollista vastata ihmisten pahaan oloon ja hätään. Hyvinvointialueiden ja viranomaisten resurssit ovat jo nyt tiukoilla.
Mikä tekee järjestöjen auttamistyön turvaamisesta yhteiskunnalle järkevää?
Järjestöjen tekemänä kriisiapu ja moni muu toiminto on edullisempaa, koska koulutetut vapaaehtoiset ovat tukemassa ihmisiä ammattilaisten rinnalla ja ohjauksessa. Meillä tuskin on yhteiskuntana varaa siihen, että kaikkiin elämän varrella sattuviin vaikeisiin tilanteisiin järjestetään viranomaisapua. Usein myös toinen ihminen kuuntelijana riittää. Tämä maallikkoauttaminen on arvokasta itsessään.
Vapaaehtoiset haluavat antaa omaa aikaansa ja panostaan kanssaihmisten tukemiseen, mikä vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa laajasti. Järjestöt ovat kehittäneet monia toimintoja, joista on myöhemmin tullut julkisia palveluja kuten neuvolajärjestelmän – näistä kannattaa olla ylpeä.
Jos toimintoja joudutaan lopettamaan, kuinka helposti ne saa uudestaan käyntiin, jos rahoitustilanne muuttuu?
Hitaasti, koska se edellyttää hyviä rakenteita ja ammattilaisten lisäksi laajaa tehtävään soveltuvien vapaaehtoisten joukkoa. Nykyisenlainen toiminta on rakentunut vuosikymmenien aikana.
Onko näitä vaikutuksia ja ongelmia arvioitu tai ennakoitu leikkauksia suunniteltaessa?
Mitään arviointia esimerkiksi mielenterveysvaikutuksista ei ole tehty hallituksen toimesta.
MIELI ry:lle tärkeitä mittareita ovat sekä STEAn tuloksellisuusarviot että asiakaskyselyt, joita teemme säännöllisesti. Molemmat ovat antaneet vuodesta toiseen hyviä arvosanoja. Jokaiselta kriisivastaanotolla ja ryhmässä käyneeltä pyydetään palaute ja toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan sen perusteella.
MIELI ry:n kriisiapuun yhteyttä ottaneet ovat hyvin tyytyväisiä saamaansa apuun. Kasvokkaista keskusteluapua saaneet kertovat, että kriisiapu on merkittävästi lisännyt heidän toiveikkuuttaan, hyvinvointiaan ja jaksamistaan arjen asioissa.
Viime vuonna teimme myös seurantakyselyn eli kysyimme puolen vuoden päästä asiakkailta, miten kriisiapu on vaikuttanut heidän elämäänsä. Tulokset olivat yhä korkealla tasolla ja asiakkaat antoivat kriisivastaanotosta kouluarvosanan 9,3.
Kriisipuhelimessa keskustelun lopuksi palautetta antaneista 97–98 % on jättänyt vuodesta toiseen kiittävää palautetta. Kun Kriisichattiin tai -puhelimeen yhteyttä ottaneilta kysyttiin keskustelun vaikutuksista, soittajista 79 % sanoi vointinsa olleen huonon tai erittäin huonon, ennen keskustelua. Keskustelun lopuksi vointi oli enää 6 %:lla huono tai erittäin huono. Hyvä ja erittäin hyvä vointi puolestaan oli 56 %:lla.
MIELI-kriisityö on kokonaisuus, johon kuuluu useita kanavia.
MIELI Kriisipuhelimen suomenkielinen linja on aina, 24/7 vuoden ympäri auki. Se on ollut monille ensimmäinen paikka purkaa vaikeaa tilannetta.
Kriisipuhelin on monen turva myös lomakautena, kun hoitotaho on kiinni tai kun parisuhteen päättymisen jälkeen on ensimmäistä kertaa juhlapyhinä yksin. Kriisityöntekijät vastaavat varsinkin yöaikaan ja koulutetut vapaaehtoiset ovat tärkeä lisä esimerkiksi iltaisin, kun on paljon soittajia.
Puhelimen lisäksi apua saa myös Kriisichatin kautta ja lyhyillä tukisuhteilla.
MIELI-yhdistysten kriisikeskuksia on noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.Kriisikeskuksissa voi vaikeassa elämäntilanteessa keskustella kriisityöntekijän kanssa, mikä selkeyttää omaa tilannetta ja auttaa löytämään voimavaroja jaksaa eteenpäin. Kriisivastaanotolla käy kaikenikäisiä, eniten työssäkäyviä aikuisia, joilla suurella osalla on myös lapsia. Kriisikeskuksiin otetaan yhteyttä, kun on vaikeuksia ihmissuhteissa, pahaa oloa tai ahdistuneisuutta, työpaikan menetys tai äkillinen puolison tai muun läheisen sairaus tai kuolema. Kriisityöntekijöitä on noin 100 ja asiakaskäyntejä viime vuonna noin 31 100.
Keskusteluapua kriisissä antavat ovat kriisityön ammattilaisia, joista valtaosa työskentelee kriisikeskuksissa ympäri Suomea ja kohtaa asiakkaita pääasiassa kasvokkain. Ammattilaisia on noin 100. Kymmenisen kriisityöntekijää tekee puhelin- ja verkkoauttamista kokoaikaisesti.
Kriisiapuatehtävissä toimii tehtävään koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat ammattilaisten rinnalla ja saavat ammattilaisten tekemät koulutukset, materiaalit, linjaukset, eettiset periaatteet, tekniikan, toimintaympäristön sekä vaativan toiminnan edellyttämän henkisen tuen. Vapaaehtoisia vastaajia on Kriisipuhelimessa ja verkkoauttamisessa noin 800.
Lisäksi tehtävissä on sote-alan opiskelijoita, jotka suorittavat harjoitteluaan. Opiskelijoilla on aina työpaikallaan nimetyn kriisityöntekijän sekä koko työyhteisön tuki
Ota yhteyttä
Sanna Vesikansa
Johtaja, Kriisitoiminnot
+358 40 745 9586
etunimi.sukunimi@mieli.fi