Siirry sisältöön

MIELI ry: Oikein kohdennetuilla investoinneilla mielenterveyden kustannuksista saatavissa miljardisäästöjä

MIELI ry:n liittohallitus muistuttaa hallitusohjelmaneuvottelijoita mielenterveyden vaikutuksesta talous- ja työllisyystavoitteisiin ja odottaa uudelta hallitukselta sitoutumista mielenterveystavoitteisiin.
Mies ja nainen juttelevat ja kantavat tavaroita kesäisessä puistossa

MIELI ry:n liittokokous pidettiin 23.4. Helsingissä. Puheenjohtajana jatkaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Järjestö odottaa uudelta hallitukselta sitoutumista mielenterveysstrategian 2030 toimeenpanoon, mielenterveyspalveluiden parantamiseen, nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen.

Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle sosiaali- ja terveydenhuollon menoina, sosiaalietuuksina ja työmarkkinoille aiheutuvina kustannuksina vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi. Mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa, mutta mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon menoista on vähentynyt. Ongelmien ehkäisyyn ei panosteta tarpeeksi eikä apua ole tarjolla ajoissa. Tämän seurauksena ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät.

Tulevan hallituksen keskeisiä haasteita on löytää ratkaisut mielenterveyskriisiin ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin. Mielenterveyden häiriöiden kustannustaakka, palveluiden kuormittuminen ja erityisesti nuorten kasvanut pahoinvointi edellyttävät suunnitelmallisia ja poikkihallinnollisia toimia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat miljardeja, joten niistä on saatavissa myös miljardiluokan säästöjä. Säästöt eivät kuitenkaan synny leikkauksilla, vaan oikein kohdennetuilla investoinneilla koko väestön mielenterveyden vahvistamiseen ja oikea-aikaiseen tukeen.

Mielenterveyden edistäminen, ongelmien ehkäiseminen ja palvelujärjestelmän tehostaminen lisäävät väestön toimintakykyä ja tukevat hallituksen talous- ja työllisyystavoitteita. Lisäksi mielenterveyteen investoiminen vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä ikäihmisten toimimista voimavarana yhteiskunnassa.

Kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli hyvinvoinnin vahvistamisessa

Hallitusohjelmatunnustelijan kysymyksissä mielenterveys ei noussut omaksi teemakseen, mutta useilla kysymyksillä on kiinnekohtia mielenterveyspolitiikkaan. Kaikki puolueet ovat oma-aloitteisesti nostaneet mielenterveysnäkökohtia vastauksiinsa. Kysymysten ja niihin saatujen vastausten perusteella ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että mielenterveys tai nuorten hyvinvointi saavat hallituksen ohjelmassa riittävän kokonaisvaltaisen tarkastelun.

Mielenterveysstrategia vuoteen 2030 tarjoaa hallituskauden mielenterveyspolitiikalle ja -toimille kokonaisvaltaisen kehyksen. Mielenterveysstrategian toimeenpano on varmistettava ja se tulee linkittää kansalliseen lapsistrategiaan, Ikäohjelma 2030:een sekä tulevaan nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ja työelämän kehittämisohjelmiin.

Mielenterveysstrategian toimeenpanossa on tärkeää tunnistaa kansalaisjärjestöjen rooli väestön hyvinvoinnin, kriisinkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden lisäämisessä. Kasautuvien globaalien kriisien ja kansallisten taloudellisten haasteiden keskellä kansalaisjärjestöjen panos tuen ja avun tarjoajana, hyvinvoinnin vahvistajana ja myös julkisten palveluiden kuormittumisen puskurina on yhteiskunnalle välttämätön. Kuluneella hallituskaudella järjestöjen potentiaalia mielenterveysstrategian toimeenpanossa on hyödynnetty heikosti.

MIELI ry:n liittokokous toivoo, että hallitus sitoutuu ohjelmassaan

  • mielenterveysstrategian 2030 poikkihallinnolliseen, suunnitelmalliseen ja resursoituun toimeenpanoon
  • mielenterveyspalveluiden toimivuuden ja oikea-aikaisuuden parantamiseen
  • nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen
  • kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen

Sirpa Pietikäinen jatkaa puheenjohtajana

Helsingissä 23.4.2023 pidetty MIELI ry:n liittokokous valitsi järjestön puheenjohtajaksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen uudelle kolmivuotiskaudelle. Pietikäinen on toiminut järjestön puheenjohtajana elokuusta 2020.

MIELI ry:n liittohallitus 2023-24
puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
Jari Andersson MIELI Tukitalo mielenterveys ry
Riika Hagman-Kiuru Surunauha ry
Seija Iltanen MIELI Lohjan mielenterveys ry
Jorma Korpela MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry
Kaisa Kostamo-Pääkkö MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry
Jukka Kärkkäinen Suomen Psykiatriyhdistys ry
Reijo Laitinen MIELI henkilöjäsenet ry
Klaus Lehtinen Pirkanmaan mielenterveys ry
Aila Paloniemi MIELI henkilöjäsenet ry
Mali Soininen MIELI Etelä-Savon mielenterveys ry
Arja Sutela MIELI Oulun seudun mielenterveys ry
Merja Vihersalo PAM ry

Lisätietoja

Puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen etunimi.sukunimi@europarl.europa.eu, p. 050 466 6222
Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, etunimi.sukunimi@mieli.fi p. 0400 508 234
Viestintäjohtaja Liisa Partio etunimi.sukunimi@mieli.fi p. 040 580 8984


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: