MIELI ry:n vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin: Mielenterveyteen panostaminen on välttämätöntä ja tuo jatkossa kustannussäästöjä

MIELI ry vastaa kysymyksiin mielenterveyden näkökulmasta. Puolueet ovat vaalikampanjan yhteydessä tuoneet esille tärkeitä mielenterveyden teemoja, kuten terapiatakuuta ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Mielenterveyden teemat kiinnittyvät myös moneen Petteri Orpon puolueille esittämään kysymykseen, vaikka mielenterveyttä ei niissä suoraan mainita.

Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi. Mielenterveyden haasteet ovat suurin työelämästä syrjäyttäjä. Siksi mielenterveyteen panostaminen seuraavalla hallituskaudella on välttämätöntä.

Suunnitelmallinen panostaminen mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ehkäisyyn ja hoidon oikea-aikaisuuteen maksaa itsensä takaisin ja tuo jatkossa kustannussäästöjä.  

Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Tulevan hallituksen keskeisiä haasteita on löytää ratkaisut mielenterveyskriisiin ja sen sisällä nuorten hyvinvoinnin haasteisiin. Mielenterveyden häiriöiden kustannustaakka, palveluiden kuormittuminen ja erityisesti nuorten hyvinvoinnin haasteet oli tunnistettu jo ennen koronakriisin alkua.

Koronatoimet ovat heikentäneet erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia, mutta koronan mielenterveysvaikutukset ulottuvat laajasti eri ikä- ja ammattiryhmiin. Pandemian lisäksi ympäristökriisi, Venäjän hyökkäyssota ja siitä johtuvat taloushaasteet ovat koetelleet suomalaisten kriisinkestävyyttä ja lisänneet kuormitusta.

Mielenterveysstrategia vuoteen 2030 tarjoaa tähän ratkaisutyöhön kokonaisvaltaisen kehyksen. Sen toimeenpano on varmistettava ja suunnatta suunnitelmallisesti koronan jälkihoitoon sekä väestötason resilienssin eli muutosjoustavuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Strategian toimeenpano tulee linkittää kansalliseen lapsistrategiaan, Ikäohjelma 2030:een sekä tulevaan nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ja työelämän kehittämisohjelmiin.


Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta?

Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella?

Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Mielenterveyden ongelmat maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle OECD:n 2018 laskelman mukaan 11 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta on mahdollista saada miljardiluokan säästöjä, mutta ei leikkaamalla vaan viisailla investoinneilla mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Talouden sopeuttamistoimia pohdittaessa on tärkeää arvioida niiden mielenterveysvaikutukset ja miten ne kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa tai vaikeassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin.


Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä?

Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi?

Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa?

Työllisyysasteen kasvattaminen edellyttää ennen kaikkea mielenterveystoimia. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin yksittäinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vuosittain menetetään niiden takia noin 135 000 henkilötyövuotta. Työelämän mieliystävällisyys, riittävän varhainen tuki mielenterveyden kuormittuessa ja toimivat polut takaisin työelämään myös osatyökykyisille ovat tärkeitä osia työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä: yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja yli 40 % Kela-sairauspäivistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden ongelmat johtavat pitkittyviin työttömyysjaksoihin ja opintojen venymiseen. Koronakriisi on heikentänyt erityisesti nuorten työntekijöiden hyvinvointia. Tavoite nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria, mutta myös koronakriisin jälkihoito edellyttävät suunnitelmallisia mielenterveystoimia työelämässä. Jotta toimet ovat vaikuttavia, on vahvistettava erityisesti mielenterveyden edistämistä ja ongelmien ehkäisyä ja madallettava hoidon kynnystä.


Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen?

Samalla kun hoitojonoja on tärkeää akuutisti purkaa, on myös ensiarvoisen tärkeää kääntää mielenterveydessä palvelujärjestelmä oikein päin. Kalliista ja kuormittuneesta erikoissairaanhoidosta on painopiste saatava kääntymään peruspalveluihin – kun mielenterveyden häiriöihin pystytään tarjoamaan hoitoa oikea-aikaisesti, saadaan erikoissairaanhoidon jonoja hallintaan.

Mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa, mutta mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon menoista on vähentynyt. Mielenterveyden häiriöiden hoito painottuu erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Koronapandemian myötä mielenterveyden hoitovelka Suomessa on noussut ennätystasolle. Apua ei ole tarjolla ajoissa, minkä vuoksi ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät. Nuorisopsykiatrian hoitojonot puretaan erikseen resursoiduin erityistoimin vuoteen 2025 mennessä.

Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

Vanhuspalveluiden kriisissä ja sen ratkaisuissa on tärkeää ottaa huomioon myös vanhenevan väestön psyykkinen toimintakyky ja toimivat mielenterveyspalvelut, joiden saannissa vanhusväestö on vielä työikäistä väestöä heikommassa asemassa. Riittävä tuki psyykkiseen toimintakykyyn ehkäisee myös muiden palveluiden tarvetta. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen on tärkeää myös vanhusväestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta, sillä Kela-korvattava kuntoutuspsykoterapia on rajattu työikäisiin.

Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen on oltava Suomen kärkitavoite seuraavalla hallituskaudella. Nuorten opiskelu-, työ- ja toimintakyky ovat tärkeitä itsessään. Ne ovat myös investointeja, joilla varmistetaan tulevaisuuden hyvinvointia. MIELI ry:n Nuorten hyvinvointiohjelma sisältää yli 70 toimenpidettä 13–28-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi. Sen valmisteluun on antanut asiantuntemustaan 142 organisaatiota. Ohjelma korostaa kasvurauhaa, riittävää toimeentuloa ja palvelujen saatavuutta.


Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?

Eläkeikäinen väestö on jo nyt merkittävä yhteiskunnan voimavara. Tätä on tärkeää vahvistaa. Työelämän kehittämisen lisäksi on tärkeää tunnistaa eläkeikäisten merkittävä panos työelämän ulkopuolella. Ikäihmiset näyttäytyvät poliittisessa keskustelussa usein ennen kaikkea hoivan tarvitsijoina, mutta siinä missä esimerkiksi 65 vuotta täyttäneistä 185 000 on kotipalveluiden piirissä, lähes kaksinkertainen määrä, 350 000, on omaishoitajia.

Eläkeikäisten näkeminen voimavarana yhteiskunnassa tarkoittaa myös järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtimista. Järjestöt ovat tärkeä areena työelämän ulkopuolella jo olevien vapaaehtoistyölle ja toimijuudelle. Esimerkiksi MIELI ry:n kriisityön vapaaehtoisista ja tukihenkilöistä lähes kolmannes on eläkeikäisiä. Julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö esimerkiksi viestimällä vapaaehtoisuuden mahdollisuuksista uusille eläkeläisille lisäisi ikääntyvien osallistumisen mahdollisuuksia.

On tärkeää, että ikääntyvän väestön sekä fyysisestä että psyykkisestä toimintakyvystä huolehditaan; ikääntynyt henkilö ei välttämättä tarvitse hoivapalveluita mutta voi tarvita psykososiaalista tukea ja mielenterveyspalveluita kuten nuoremmatkin.


Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota?

Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen?

Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Sisäisen turvallisuuden tärkein tae on syrjäytymisen ehkäisy, mihin tarvitaan riittävät ja toimivat sosiaaliturva, hyvinvointipalvelut ja mielenterveyspalveluiden vahvistaminen sekä kaikkien osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemmin. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sen tasavertaisena jäsenenä.

Taloudellinen turvattomuus, köyhyys ja eriarvoisuus lisäävät mielenterveyden riskiä ja vähentävät luottamusta yhteiskunnassa.

Psyykkinen kuormitus on heikentänyt mielenterveyttä pitkittyvien kriisivuosien aikana. Henkinen kriisinkestävyys on tärkeä osa kansallista kokonaisturvallisuutta, jonka perusta luodaan normaalioloissa. Juuri nyt on tärkeää varmistaa psyykkisen kriisinkestävyyden ja resilienssin vahvistuminen osana kokonaisturvallisuutta kaikkien Suomessa asuvien osalta kiinnittäen erityistä huomiota jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin.

Nuorisorikollisuuden torjunnan keskiössä on varhainen puuttuminen huonosti voivien nuorten tilanteeseen ja nuorten mielenterveyden tukeminen. Ennakkoluulot, syrjintä ja väkivalta heikentävät hyvinvointia ja kuormittavat erityisesti erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyttä.

Suomalainen rikosprosessi on isoissa vaikeuksissa, mikä uhkaa jo oikeusvaltion uskottavuutta. Rikosprosessien venyminen kohtuuttoman pitkiksi rapauttaa ihmisten luottamusta oikeusjärjestelmään ja vähentää halua ilmoittaa itseen kohdistuneista rikoksista. Prosessin eri vaiheisiin – esitutkintaan, syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille – tarvitaan lisää resurssia, jotta oikeusprosessit saadaan käytyä kohtuullisessa ajassa ja niiden laatu turvattua, eikä asianosaisille aiheudu turhaa kärsimystä prosessin viivästymisestä.