Suomi on EU:n tarkkailuluokalla myös mielenterveyspalvelujen takia
Suomessa on herättänyt paljon huomiota joutuminen EU:n talouden tarkkailuluokalle liiallisen alijäämän vuoksi.
Huomattavasti vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen, yhtä vakava viesti: Suomi on nyt myös EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalla eriarvoisuuden kasvun ja terveyspalveluihin pääsyn heikentymisen vuoksi.
EU-komission sosiaalisen kehityksen erityiseen riskiryhmään kuuluu yhdeksän jäsenmaata: Bulgaria, Kreikka, Espanja, Italia, Liettua, Latvia, Luxemburg, Romania – sekä Suomi. Riskimaista laaditaan tarkempi analyysi keväällä 2026.
Komissio nosti Suomen tarkkailuun, koska useat keskeiset hyvinvoinnin indikaattorit ovat heikentyneet verrattuna muuhun Eurooppaan. Näistä nousevat esiin esimerkiksi työttömyys, lapsiperheköyhyys ja hoidon saatavuus.
Terveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt
Komission mukaan terveyspalvelujen saatavuus on Suomessa heikentynyt jyrkästi. Suomessa kansalaisista 8,5 prosenttia kokee, että ei saa tarvitsemiaan terveydenhoidon palveluja. EU-keskiarvo on 2,5 prosenttia. Suomi sijoittuu tämän indikaattorin tarkastelussa kriittiseen riskiryhmään.
Osuus kasvoi edelleen vuonna 2024 (+0,6 prosenttiyksikköä). Komissio nostaa esiin erityisesti mielenterveyspalvelujen heikon saatavuuden suhteessa tarpeisiin. Kyse on rakenteellisesta ja pitkäaikaisesta ongelmasta, joka heijastuu koko väestön hyvinvointiin.
Psyykkinen kuormitus uhkaa kasvaa
Raportti nostaa esiin useita kehityskulkuja, jotka tutkimusten mukaan kasvattavat psyykkisen oireilun riskiä. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys lisääntyvät Suomessa, vaikka työllisyys paranee muualla EU:ssa.
Lapsiperheköyhyys kasvoi Suomessa enemmän kuin missään muussa jäsenmaassa (+3,5 %), samoin asunnottomuus (+11 %). Lasten oppimistulokset ovat heikentyneet, ja lasku näkyy erityisen selvästi heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla oppilailla.
Myös köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien osuus on noussut, ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys on heikentynyt.
Nämä tekijät muodostavat kokonaisuuden, joka lisää psyykkistä kuormitusta ja kasvattaa hoidon tarvetta. Samalla palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan kasvavaan kysyntään.
Varoittava esimerkki nopeasta muutoksesta
On erittäin huolestuttavaa, että entinen hyvinvointivaltion mallimaa on muutamassa vuodessa muuttunut EU:ssa varoittavaksi esimerkiksi. Komission tulokset vahvistavat sen, mistä MIELI ry on pitkään varoittanut: mielenterveyspalvelujen saatavuus ei ole Suomessa riittävää eikä yhdenvertainen hoito toteudu.
Taustalla on resurssien suuntaamisen epäsuhta: Suomessa käytetään vähemmän rahaa mielenterveyden ongelmien hoitoon kuin muissa EU-maissa. Esimerkiksi Ranska käytti julkisen terveydenhuollon kustannuksista 15 prosenttia ja Norja 13,5 prosenttia mielenterveyteen, Suomessa osuus oli vain 5,6 prosenttia (OECD 2021).
Tulokset ovat linjassa Suomessa tehtyjen selvitysten kanssa
EU-raportin kanssa samansuuntaisia tuloksia antoi uusin Mielenterveysbarometri, jonka mukaan 45 prosenttia suomalaisista koki mielenterveyspalveluiden saatavuuden heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Palveluiden saatavuus on koettu vuosi vuodelta heikommaksi vuodesta 2019 asti, jolloin saatavuuden näki heikentyneen 33 prosenttia suomalaisista.
Myös mielenterveyspalveluiden laatu on barometrin mukaan heikentynyt: nyt laadukkaina palveluja pitää 40 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 54 prosenttia.
Suunta on ollut pitkään huono, eikä sote-uudistuksen toimeenpano korjannut tilannetta.
Päinvastoin: hyvinvointialueiden talouskuri on johtanut palveluiden heikentymiseen, ja koronapandemian jäljiltä jäänyt hoitovelka on jäänyt hoitamatta. Samanaikaiset leikkaukset muun muassa sote-järjestöjen ehkäisevästä työstä ja perusturvasta heikentävät mielenterveyden edellytyksiä entisestään.
Suunnan on muututtava: henkinen kriisinkestävyys on osa kansallista turvallisuutta
Muuttuva maailma ja kasvavat turvallisuusuhat tarkoittavat, että henkisen kriisinkestävyyden merkitys tulee korostumaan entisestään. EU-komission varoitus osoittaa, että nyt on välttämätöntä korjata suunta.
MIELI ry ehdottaa kiireellisinä seuraavia toimia:
- mielenterveyden hoidon riittävät resurssit ja laatu on varmistettava kaikilla hyvinvointialueilla
- perusterveydenhuollon hoitotakuu on lyhennettävä mielenterveyspalveluissa kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon
- terapiatakuun toimeenpano on varmistettava ja laajennettava koko väestölle
- sote-järjestöihin kohdistetut leikkaukset on peruttava, jotta ennaltaehkäisevä mielenterveystyö voidaan turvata
Suomi tarvitsee määrätietoisia toimia, jotta mielenterveyspalvelujen saatavuus voidaan palauttaa eurooppalaiselle tasolle ja mielenterveyden kriisiytymiskehitys saadaan kääntymään.
Ota yhteyttä
Julia Sangervo
Asiantuntijapsykologi
+358 40 486 5468
etunimi.sukunimi@mieli.fi
