Siirry sisältöön

”Tää taisi olla elämäni tärkein puhelu” – Kriisipuhelimessa vastattiin koronavuonna 90 000 soittoon

Vuonna 2020 mielenterveysjärjestö MIELI ry:n Kriisipuhelimessa vastattiin yli 90 000 soittoon. Se on 61 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Soittoyrityksiä oli yli kolmannes enemmän edellisvuoteen verrattuna, yli 282 000 kappaletta. Pahan olon ja itsetuhoisten ajatusten takia soitetaan aiempaa enemmän.

”Vaikka viime vuosi oli koronan takia monella tapaa haastava, pystyimme vastaamaan yhä useampaan apua tarvitsevan soittoon. Erityisesti nuoret aikuiset soittivat aiempaa enemmän”, kertoo Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Paha olo, kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus, nousivat koronavuonna yleisimmäksi soiton syyksi. Myös ihmissuhteisiin ja arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat puhututtivat soittajia.

Soiton syyt Kriisipuhelimeen vuonna 2020. Paha olo, 15 prosenttia. Ihmissuhdeongelmat, 13 prosenttia. Arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat, 10 prosenttia. Itsetuhoisuus, 7 prosenttia. Omaan sairauteen liittyvä kriisi, 7 prosenttia. Yksinäisyys, 6 prosenttia. Huoli läheisestä, 5 prosenttia.
Vuonna 2020 yleisin soiton syy liittyi omaan pahaan oloon.

Kriisipuhelimessa tehdään vaativaa auttamistyötä

Viime vuonna Kriisipuhelimessa käytiin vuorokaudessa keskimäärin 16 keskustelua, jossa soittaja oli itsetuhoinen tai huolissaan itsetuhoisesta läheisestään. Vuonna 2019 vastaavia keskusteluja käytiin vuorokaudessa noin 9 kappaletta.

”Puhelimeen vastatessa ei voi koskaan tietää, millainen kriisi soittajalla on. Yhä useammin soitetaan omien tai läheisen itsetuhoisten ajatusten takia. Kriisipuhelimessa käydään päivittäin noin kolme keskustelua, jossa soittaja on akuutissa itsemurhavaarassa. Positiivista on kuitenkin se, että oman pahan olon kanssa ei jäädä yksin, vaan apua haetaan. Sitä varten me olemme olemassa.”

Kriisipuhelimessa päivystävät kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset kriisityöntekijöiden tukemina. Koronavuonna vapaaehtoisten panos kasvoi entisestään ja he vastasivat lähes 46 000 soittoon, nousua oli 45 prosenttia.

“Vapaaehtoiset ovat antaneet haastavana aikana huomattavan panoksen ollakseen tukena kriisissä oleville. Se on todella arvokasta.”

Suurin osa soittajista kertoo olonsa helpottaneen Kriisipuhelin-keskustelun jälkeen. Soittajilta puhelun lopuksi saadusta palautteesta 97 prosenttia on kiittävää.

Kriisipuhelin-vuosiraportti 2020 (PDF)

Keskusteluapua neljällä kielellä

Kriisipuhelin suomeksi 09 2525 0111
– Auki 24/7.
mieli.fi/kriisipuhelin

Kriisipuhelin ruotsiksi, Kristelefon, 09 2525 0112
– Auki arkisin:
ma, ke klo 16–20⁠,
ti, to, pe klo 9–13⁠.
mieli.fi/kristelefon
– Lisätietoja: Camilla Björk, ruotsinkielisen Kriisipuhelimen koordinaattori, p. 044 243 8997, etunimi.sukunimi@pohjanmaankriisikeskus.fi

Kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi 09 2525 0113
– Auki arkisin:
ma, ti klo 11–15, ⁠
ke klo 13–16 ja 17–21⁠,
to klo 10–15⁠.
mieli.fi/azma

Lisätietoja

Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
MIELI Suomen Mielenterveys ry
040 587 5197
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Sivua muokattu 31.8.2021

Ota yhteyttä

Susanna Winter

Päällikkö, Kriisitoiminnot, Puhelin- ja verkkokriisityö
+358 9 41350 510 (vaihde)
etunimi.sukunimi@mieli.fi


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: